Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Muuttuvan työelämän myrskynsilmässä

Muuttuvan työelämän myrskynsilmässä

24.3.2019

Itseohjautuvat tiimit, ketterät toimintatavat ja ihmisläheisempi johtaminen. Kuulostaako tutulta? Vuodenvaihteessa aloittaneet Elon työhyvinvoinnin kehittämispäälliköt Anneli Holmberg, Noora Poussu ja Kirsi Mäkelä kertovat, mikä työelämässä on juuri nyt ajankohtaista.

Työelämän murros haastaa jokaisen ja vaatii työntekijältä kykyä pysytellä muutoksessa mukana. Henkistä kuormitusta kasautuu asiantuntijatehtävissä toimivien lisäksi yhä enemmän myös fyysistä työtä tekevien harteille. Mielenterveystaidot ja palautumisen merkitys korostuvatkin nykyisessä hektisessä työelämässä entistä enemmän.

– Nykyään jopa kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveydellisistä syistä. Se on valtava määrä. Samalla mielenterveydestä puhuminen on arkipäiväistynyt erityisesti nuorten keskuudessa, ja yhä useammalla on rohkeutta hakea apua ajoissa. Mielenterveyteen suhtaudutaan työelämässäkin jo usein ennaltaehkäisevästi. Kun yrityksessä on mietitty valmiiksi, miten työhyvinvointia voidaan tukea, työntekijät ovat sekä tyytyväisempiä että tehokkaampia, toteaa Elon tuore työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Kirsi Mäkelä.

Itsenäinen työntekijä kaipaa vuorovaikutusta

Mitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ihmisillä on omaan työhönsä, sitä paremmin he yleensä voivat. Mäkelän mukaan motivaatio kasvaa, kun omaan työhön voi vaikuttaa. Toisaalta trendikkäät itseohjautuvat tiimit asettavat johtamiselle uudenlaisia haasteita.

– Jos itsensä johtaminen tarkoittaa käytännössä epämääräisiä vaatimuksia ja sumuisia pelisääntöjä, vaikutus työhyvinvointiin onkin päinvastainen. Itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, ettei johtamista olisi ollenkaan. Sen sijaan itsenäiset työntekijät tarvitsevat vuorovaikutuksellista johtamista, kuten säännöllisiä keskusteluja ja sparraushetkiä, neuvoo Mäkelä.

Esimiehen tehtävä on antaa sekä positiivista että rakentavaa palautetta, ja auttaa siten työntekijää onnistumaan työssään.

– Esimiehellä tulisi olla aikaa pysähtyä ja keskustella sekä taitoja toimia valmentavan johtajan ottein. Esimiehen on tärkeää ymmärtää, ettei työ ole erillään muusta elämästä, vaan työntekijät kaipaavat erilaista tukea eri elämäntilanteissa. Uskonkin, että työura-ajattelua tullaan jatkossa hyödyntämään yhä enemmän. Esimerkiksi perheystävällisyys ja joustavat työajat vastaavat monen työntekijän tarpeisiin ja lisäävät hyvinvointia töissä, sanoo Mäkelä.

Ihmisläheinen johtaminen on tuulahdus tulevaisuudesta

Teknologisen kehityksen kiihtyessä ja työn mukautuessa muuttuvaan ympäristöön unohtuu helposti, ettei ihminen itse ole muuttunut mihinkään. Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Noora Poussu kehottaa muutoksen keskellä palaamaan perusasioiden äärelle:

– Ihmisellä on nykypäivänäkin työelämässä ihan samat perustarpeet. Työntekijällä on tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Muutos herättää aina tunteita, niin innostusta kuin hämmennystä ja ahdistusta, ja siksi työelämän murros edellyttää entistä ihmisläheisempää johtamista. Esimiehen haasteena on tunnistaa tunteet, joiden kanssa omat alaiset painiskelevat, ja tukea muutoksessa työntekijöiden tarvitsemalla tavalla, hän toteaa.

Tunnetaitoja työelämään

Tunteiden johtaminen on vielä työelämässä uutta, mutta Poussu näkee sen yleistyvän nopeasti. Tunteissa piilee yllättävä voima – robottien saatetaan pelätä vievän työt tullessaan, mutta ne eivät uskomattomista motorisista tai matemaattisista taidoistaan huolimatta voi koskaan korvata inhimillistä tunneälyä.

– Tunteiden ymmärtäminen ja kohtaaminen on tärkeä työelämätaito. Työntekijät ovat erilaisia persoonia, jotka myös näyttävät tunteensa eri tavoin. Esimiehenä tälle erilaisuudelle tulee antaa tilaa. Vaikka tunnejohtaminen on käsitteenä uusi, trendi on näkynyt työelämässä jo jonkin aikaa. Yrityksissäkin ihminen käsitetään yhä useammin psykofyysisenä kokonaisuutena, jota voivat kuormittaa muutkin kuin työtehtäviin liittyvät asiat, tähdentää Poussu.

Poussu muistuttaa työn olevan monelle iso osa identiteettiä. Työnteko itsessään lisää hyvinvointia, ja moni esimerkiksi tuki- tai liikuntaelinvaivoista tai mielenterveyden ongelmista kärsivä olisikin työkyvyn alenemisesta huolimatta halukas ja kykenevä jatkamaan työelämässä.

– Osatyökykyisten kohdalla olisi tärkeää muistaa heissä edelleen oleva potentiaali. Työelämän joustavuus hyödyttää sekä osatyökykyistä henkilöä itseään että yritystä, joka saa käyttöönsä motivoituneen ihmisen työpanoksen.

Sujuva työ syntyy hyvällä johtamisella

Työelämän vaativuus haastaa yrittäjiä ja esimiehiä miettimään, kuinka saada työntekijät jaksamaan kovassa tahdissa vuodesta toiseen. Työelämä tuskin tästä keventyy – mikä siis neuvoksi?

– Omaa sydäntäni lähellä on erityisesti lean-ajattelu, joka on viime vuosina herännyt henkiin monissa suomalaisissa yrityksissä. Kyseessä on johtamis- ja organisaatiokulttuuri, johon kuuluu ajatus jatkuvasta parantamisesta, sanoo Elossa joulukuussa aloittanut työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Anneli Holmberg.

– Lean ei ole pelkkää prosessien optimointia, vaan tapa johtaa, kehittää ja tukea työntekijöitä – siinä ajatellaan, että jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään esimiestyöhön ja esimiehellä taas velvollisuus varmistaa, että sujuvan työnteon esteet poistetaan.

Vältä ylikuormitus välittämällä

Lean-ajattelussa tavoitteena ovat usein itseohjautuvat tiimit. Tiimin jäsenet määrittelevät tavoitteet ja tehtävänjaot yhdessä, ja myös tasainen työnjako ja tekemisen sujuvuus varmistetaan itse. Holmberg näkee kuitenkin ketterien, itsenäisten tiimien haasteena työntekijöiden kuormittumisen.

– Omasta jaksamisesta pitäisi voida keskustella, vaikkei varsinaista tiimiesimiestä olisikaan. Esimerkiksi nuoret työntekijät saattavat olla niin innoissaan työstään, etteivät tunnista ylikuormittuneensa, kunnes kroppa ei enää kestä työtahtia. Jotta itseohjautuva tiimi voi toimia, on työkavereiden keskinäisen tuen oltava vahvalla perustalla, luonnehtii Holmberg.

Itsenäisesti toimivien tiimien yleistyessä ja työelämän vaatimusten ristipaineessa myös esimiehen roolin on muututtava.

– Esimiehen vastuulla on työn valvomisen sijaan yhä enemmän työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen. Esimiehen tulee nykyisessä työympäristössä olla se, joka välittää työntekijästä ja hänen jaksamisestaan, ja auttaa tarvittaessa priorisoimaan ja muokkaamaan työtä. Varhainen välittäminen näkyy työntekijöiden hyvinvoinnissa, kiteyttää Holmberg.


Näin pääset alkuun työkykyjohtamisessa

  • Kartoita nykytilanne. Jos lähtötilanne ei ole tuttu, aletaan helposti ampua umpimähkään. Kun tilanne on selvillä, on työhyvinvoinnin tavoitteita ja toimenpiteitä huomattavasti helpompi lähteä määrittelemään.
  • Priorisoi tavoitteet. Valikoi vuodelle vain muutama päätavoite, vaikka kehitettävää riittäisi roppakaupalla. Tuloksia on vaikea saada, jos kehityskohteita on kahden sijaan kahdeksan. Mieti, mikä on tärkeintä ja mistä työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa aloittaa.
  • Sitoudu tavoitteisiisi. Ilman johtoportaan sitoutumista ei tuloksiakaan synny. Varaa siis kalenteristasi aikaa työhyvinvoinnin tavoitteiden toteuttamiselle.
  • Hyödynnä rohkeasti yhteistyökumppaneidesi osaamista. Elon kautta on saatavilla esimerkiksi työhyvinvoinnin valmennuksia ja webinaareja, joista on hyvä lähteä liikkeelle. Kysele Elon tai työterveyskumppanisi asiantuntijoilta, mitkä asiat todella vaikuttavat työkykyyn, ja miten työkykyä voidaan tukea ja saada takaisin.
  • Muista mittarit! Seuranta on tärkeä osa työhyvinvoinnin kehittämistä. Tuloksia tarkkailemalla tiedät, mikä saa henkilöstösi voimaan paremmin ja osaat keskittyä olennaiseen.

Fennia-lehti 1/2019
Teksti: Pauliina Harno


Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.