Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Viimeinen hetki vallankumoukselle

Viimeinen hetki vallankumoukselle

9.12.2014

Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mielestä yrityksillä alkaa olla viimeinen hetki hylätä urautuneet työskentelytavat ja hakea radikaaleja tapoja tuottavuuden kasvuun. Työn merkitys mullistuu, kun Y-sukupolvi syrjäyttää vanhat ikäluokat.

Viimeaikaiset uutiset piirtävät välillä varsin lohduttoman kuvan Suomen talouden ja yritysten näkymistä. Tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halavan mielestä liikaan synkistelyyn ei ole kuitenkaan syytä.

– Suomessa on korkea sivistystaso. Meiltä löytyy osaamista ja kokemusta selviytyä paljon vaikeammistakin tilanteista. Meillä ei pitäisi olla hätäpäivää lähteä tavoittelemaan uusia ja mahdottomaltakin tuntuvia tavoitteita, Halava painottaa.

Hänen mielestään sekä poliittisilta että taloudellisilta päätöksentekijöiltä puuttuu nyt kuitenkin rohkeutta tehdä radikaaleja muutoksia ja asettaa kunnianhimoisia tavoitteita.

– Meillä on tavattoman paljon johtajia, joiden tavoitteena on tehdä huomisesta täsmälleen eilisen kopio. Se on tässä tilanteessa kohtalokas ajattelutapa.

Muutos tulee vastaan jokaiselle

Halava tunnetaan työelämän muutoksen saarnamiehenä, joka haluaa provosoida ja herätellä niin työnantajia kuin työntekijöitäkin muutokseen. Hän laskee toimineensa 260 organisaation kanssa ja valmentaneensa 80 työyhteisön johtoryhmiä.

– Työn murros tulee joka tapauksessa vastaan kaikille. Teollinen tapa tuottaa tai koppikonttoreissa yksin puurtaminen ei yksinkertaisesti enää toimi. Urautuneista toimintamalleista on tullut tuottavuuden este.

Tuottavuuden parantaminen mielletään usein kielteisesti niin, että työpaikoilla kiire ja paineet kasvavat. Halava on toista mieltä.

– Tuottavuutta voidaan lisätä samalla kun työn merkitys ja työssä viihtyminen paranevat.

Halava korostaa, että tämän vuoksi työtapojen ja työn tuottavuuden parantamiseen liittyvät kysymykset ovat yhteisiä työnantajille ja työntekijöille.

– Valitettavasti vielä välillä kuitenkin kuulee, että ne ovat jommankumman teesejä.

Menestyjistä kannattaa ottaa oppia

Halava on ilokseen havainnut, että moni yritys on lähtenyt etsimään kokonaan uusia tapoja toimia. Hänen mukaansa Suomessa on kuitenkin lähdetty liikkeelle monia muita maita hitaammin.

– Nyt tarvittaisiin lisää rohkeita kokeiluja. Aina ei voi tietää suoraan, millainen uusi malli toimii parhaiten.

Halava kehottaa ottamaan mallia menestyjistä. Suomestakin löytyy uusia yrityksiä, jotka ovat osanneet rakentaa työn keskeiset teemat oikein.

– Tällaisissa yhteisöissä tyypillinen piirre on tehtäväkeskeisyys. Työtä tehdään tiimeissä, jotka kootaan asiasta aidosti kiinnostuneista ihmisistä.

Peliyhtiö Supercell on tästä hyvä esimerkki. Halava harmittelee, että uutisointi on keskittynyt siihen, kuinka paljon yrityksen perustajat ovat tehneet rahaa.

– Paljon oleellisempaa olisi katsoa, miten tuottavuus on voinut kasvaa niin järisyttävästi, että firman arvo nousi vajaassa kolmessa vuodessa 2,1 miljardiin euroon.

Tunnista urautuneet toimintatavat

Yleinen mielikuva on, että muutos on vaikeinta isoissa ja jähmeinä pidetyissä organisaatioissa. Halava tyrmää käsityksen.

– Kymmenestä suomalaisesta seitsemän tekee nykyisin tietointensiivistä työtä.

He voivat muuttaa työtapansa yhdessä päivässä, jos tähän annetaan mahdollisuus ja he pääsevät itse rakentamaan uutta. Ei ole mitään erityistä syytä, miksei asioita voitaisi tehdä merkittävästi paremmin kaikissa organisaatioissa.

Halavan mukaan kaikki lähtee perinteisten ja urautuneiden toimintatapojen tunnistamisesta.

– Yrityksissä tehdään asioita päivästä toimeen ilman, että niiden järkevyyttä kukaan asettaa todella kyseenalaisiksi. Totutuissa tavoissa on paljon voimaa. Sitä ei pidä ali arvioida, kun muutosta lähtee suunnittelemaan.

Halavan mukaan oleellista muutoksen onnistuneessa läpiviennissä on oikeanlainen johtaminen. Johtaja ei saa olla kiinni perinteisissä teollisperäisissä toimintamalleissa, vaan hänen on oltava aidosti motivoitunut luomaan uutta.

Digitalisoituminen avaa Halavan mielestä ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Se vauhdittaa merkittävästi työelämän ja työskentelytapojen muuttumista.

– Työn tekeminen yhdessä muiden kanssa ja tiedon jakaminen voidaan toteuttaa aivan eri tavalla kuin aiemmin.

Työ ei ole enää kaikki kaikessa

Muutokset tarkoittavat myös sitä, että ihmisten suhtautuminen työhön muuttuu perusteellisesti. Luterilaiseen työmoraaliin kasvatetuilla suomalaisilla elämä on kietoutunut poikkeuksellisen tiiviisti oman työn ympärille.

Sen huomaa Halavan mukaan esimerkiksi siinä, että ventovieraalta keskustelukumppanilta tai uudelta naapurilta kysytään melkein heti ensimmäiseksi, missä hän on töissä.

– Työ on ollut tähän saakka elämän haastamaton peruskivi. Meillä on ollut voimakkaita organisaatioita ja ammattiryhmiä, joiden varaan ihmiset ovat voineet rakentaa identiteettinsä.

Tämä on Halavan mukaan voimakkaasti muuttumassa.

– Työpaikat ja ammatit vaihtuvat entistä useammin. Ihmisten on mahdotonta rakentaa enää identiteettiään työn päälle. Ehkä se onnistuu NHL-kiekkoilijalle tai työlleen omistautuneelle kultasepälle, mutta ei kovin monessa muussa ammatissa.

Uusi sukupolvi vaatii muutosta

Halava muistuttaa, että uusien sukupolvien elämässä työ ei ole enää yhtä tärkeässä asemassa kuin aiemmin. Tämä johtuu pitkälti työn pilkkoutumisesta määräaikaisiin töihin ja projekteihin.

Puheet nuoresta Y-sukupolvesta työtä vieroksuvana ja laiskana sukupolvena Halava torjuu kuitenkin täysin.

– Ne ovat täyttä puppua. He eivät eroa työmoraaliltaan muista ikäluokista.

Halavan mielestä Y-sukupolvesta löytyvä valtava potentiaali tulisi nyt saada hyötykäyttöön yrityksissä.

– He ovat supertuottava sukupolvi. Pidän itseäni aikaansaavana ja ahkerana tyyppinä, mutta tiedän monta 25–30-vuotiasta, jotka pieksävät minut tuottavuudessa 6–0. He hallitsevat uudet teknologiat ja pystyvät huomattavasti parempaan tehokkuuteen kuin ikäiseni.

Halavan mukaan on keskeistä muistaa, että työelämään tulevat uudet sukupolvet eivät suostu tekemään enää vanhoilla hölmöillä tavoilla.

– He myös uskaltavat sanoa sen myös ääneen. Y-sukupolvelle vaikenevaan kurjuuteen jääminen ei ole vaihtoehto. Joko työstä tehdään fiksumpaa tai sitten he lähtevät.

Kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee tulevaisuudessa yritysten välillä. Parhaimmat kyvyt hakeutuvat työpaikkoihin, joka tarjoaa merkityksellistä työtä ja vapautta toteuttaa itseään.

– Siksi yritysjohtajilla on nyt viimeinen hetki miettiä, miksi asioita tehdään edelleen samoilla malleilla kuin aikana, jolloin ihmiset siirtyivät pelloilta tehtaisiin.

Ilkka Halava

  • Syntynyt Turussa vuonna 1963.
  • Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Certified Business Coach
  • Tulevaisuuden tutkimukseen ja yritys valmennukseen keskittyvän Prime Frontier Oy:n sekä soveltavaan tulevaisuustyöhön erikoistuneen Future Works Oy:n toimitusjohtaja.
  • Sosiokulttuurisen muutoksen johtavia asiantuntijoita Suomessa. Erikoistunut työn murrokseen sekä työyhteisöjen valmentamiseen muutostilanteissa.


Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja