Tietotyötä tekevän yrittäjän riskienhallinnan ytimessä on yrittäjä itse

Yksinyrittäjyys tarjoaa monelle vapautta ja työn merkityksellisyyttä, mutta myös vastuuta ja epävarmuutta. Koska yrittäjä on oman yrityksensä tärkein voimavara, on hänen hyvinvointinsa ja turvansa koko toiminnan perusta. Hyvä riskienhallinta on kestävän arjen perusta.

Yrittäjillä on valtava merkitys Suomen yhteiskunnalle ja taloudelle. Suuri osa toimii itsenäisesti: yksinyrittäjiä on Suomessa yli 200 000, noin 72 prosenttia kaikista Suomen yrittäjistä. Yksinyrittäjien kokonaismäärä on viime vuosina hieman laskenut, mutta erityisesti nuorten keskuudessa yrittäjyys ja itsensä työllistäminen kiinnostaa yhä useampaa.

– Nuoret näkevät yrittäjyydessä mahdollisuuden toteuttaa itseään ja työskennellä aika- ja paikkariippumattomasti. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on myös vuosi vuodelta madaltunut ja toisaalta myös heikko työllisyystilanne kannustaa tarttumaan yrittäjyyteen, sanoo Fennian vakuutuspalveluiden johtaja Pasi Laaksonen.

– Nuorten ohella myös varttuneemmat työntekijät näkevät yksinyrittämisessä mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan. Monen yksinyrittäjän taustalla onkin halu hyödyntää kokemustaan ja osaamistaan yhden työnantajan sijaan useammalle asiakkaalle, Laaksonen jatkaa.

Moni yksinyrittäjä saattaa myös pyörittää yritystoimintaa kevyesti esimerkiksi palkkatyön ohella tai osan aikaa vuodesta, kuten kesäkaudella.

Riskienhallinta on olennainen osa yrittäjyyttä

Vaikka yksinyrittäjyyteen liittyy vapaus päättää omasta työstä ja ajankäytöstä, liittyy siihen myös haasteita, joista taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisimmistä. Yksinyrittäjä joutuu usein kantamaan yksin vastuuta muun muassa laskutuksesta, asiakashankinnasta ja omasta työhyvinvoinnistaan – sekä riskienhallinnasta.

Yksinyrittäjän on syytä miettiä tarkkaan, mitä riskejä hänen toiminnassaan on. Esimerkiksi liiketoiminnan riskit liittyvät siihen, onko yritystoiminta kannattavaa.

– Yrittäjyys sisältää aina riskinottoa. Erilaiset riskit ja niiden tunnistaminen ovatkin olennaisessa roolissa yrittäjän toiminnassa. Puhutaan esimerkiksi liikeriskeistä, vastuuriskeistä ja vahinkoriskeistä, Laaksonen kertoo.

Vahinkoriskit ovat yllättäviä ja haitallisia tapahtumia, kuten yrittäjän loukkaantuminen, tietokoneen rikkoutuminen tai tietomurto. Vahinkoriskejä vastaan voi suojautua vahinkovakuutuksella, joka korvaa vahingosta aiheutunutta taloudellista menetystä.

– Useimmat vahinkoihin liittyvät riskit voidaan vakuuttaa. Tämän tuo yrittäjälle taloudellista turvallisuutta: jos vahinko aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, vakuutuksesta on mahdollista hakea niihin korvauksia.

Laaksonen muistuttaa, ettei vakuuttaminen ole ainoastaan vakuutuksen ostamista ja mahdollista vahinkojen korvaamista, vaan siihen liittyy kokonaisvaltaista riskienhallintatyötä: sen lisäksi, että vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemään, niihin myös varaudutaan. Näin vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi riskin toteutuessa.

– Vaikka vakuutus olisi kunnossa ja vahingosta saisi korvauksen, on vahingoista aina haittaa yritystoiminnalle. Yrityksen toiminta voi esimerkiksi keskeytyä kokonaan, millä voi olla hyvin haitallinen vaikutus asiakassuhteille, Laaksonen sanoo.

Yrittäjä on yrityksensä keskeinen avainhenkilö

Tietotyötä tekevät yrittäjät saattavat usein ajatella, että oma tapaturmariski on hyvin pieni, koska työ ei ole fyysistä. Suuri osa työtapaturmista sattuu kuitenkin liikkuessa ja esimerkiksi työmatkoilla, kuten asiakastapaamisten yhteydessä, sekä vapaa-ajalla.

Yksinyrittäjän tapauksessa yrittäjä itse on luonnollisesti liiketoimintansa kannalta avainasemassa. Jos yrittäjä esimerkiksi sairastuu tai joutuu onnettomuuteen, eikä voi jatkaa työtään, miten oma tai perheen toimentulo turvataan? Yrittäjän tapaturma- ja sairauskuluvakuutus sekä vapaaehtoinen työkyvyttömyysvakuutus tarjoavat turvaa tilanteissa, joissa työkyky menetetään joko tilapäisesti tai pysyvästi.

– Toisin kuin palkansaajilla, yrittäjillä työtapaturmavakuutus on vapaaehtoinen. On kuitenkin suositeltavaa turvata itsensä sekä työ- että vapaa-ajalla. Moni tapaturma sattuu työmatkoilla ja vapaa-ajalla harrastusten parissa, eivätkä sairastumiset kysy ajankohdan sopivuutta. Yrittäjällä työn ja vapaa-ajan ero on usein myös melko häilyvä, eikä yrittäjän työajan vakuutus kata tapaturmia, jotka ovat sattuneet työaikana yrittäjän kotona.

Laaksonen muistuttaa myös YEL-vakuutuksen tärkeydestä. Se muodostaa perustan yrittäjän sosiaaliturvalle. YEL-työtulo määrittää myös yrittäjän tapaturmavakuutuksen työkyvyttömyysajan päivärahakorvausten tason.

Tapaturmien ja sairastumisen lisäksi Laaksonen korostaa yrittäjän jaksamisen merkitystä. Monesti työntekemisen imu vie mennessään, eikä omia rajoja osaa aina arvioida.

– Yrittäjyyden ja työn vastapainoksi on ensiarvoista huolehtia myös vapaa-ajasta ja lomasta. Ystäviä, perhettä ja harrastuksia ei pidä unohtaa. Myös esimerkiksi toisten yrittäjien vertaistuki on monelle tärkeä, Laaksonen korostaa.

Tietoturvariskit koskettavat jokaista koosta riippumatta

Tietotyön vahinkoriskeissä korostuvat monesti vastuuriskit, oikeusturvariskit ja ja tietoturvariskit. Esimerkiksi vastuuvakuutus on monella alalla välttämätön. Se korvaa asiakkaille tai kolmansille osapuolille aiheutettuja vahinkoja, joista yrittäjä voi olla korvausvelvollinen.

– Esimerkiksi konsulttivastuuvakuutus korvaa yrittäjän tekemän suunnitelman tai ohjeen virheellisyydestä aiheutuneita vahinkoja, Laaksonen avaa.

Tänä päivänä erityisesti tietoturvallisuudesta puhutaan paljon. Tietoturvavakuutuksen avulla yrittäjä voi minimoida vahinkoja, joita syntyy esimerkiksi haittaohjelmista, palvelunestohyökkäyksistä, tietovarkaudesta tai inhimillisistä virheistä.

– Yksinyrittäjät ovat usein kaikkein haavoittuvimpia hyökkäyksille. Tietoturvarikolliset ovat kiinnostuneita kaikenkokoisista kohteista, aivan erityisesti sellaisista, joilla ei ole tietoturvasuojaus kunnossa.

Turvaa tulevaisuutta varten

Yrittäjyys on monelle kutsumus, joka perustuu haluun työskennellä, toteuttaa omia ideoita ja palvella asiakkaitaan omalla tavallaan. Yksinyrittäjä tekee työtä hyvin itsenäisesti, mutta yksin hänen ei tarvitse jäädä.

Laaksonen muistuttaa, että yrittäjän riskienhallinnan tuen tarve voi poiketa merkittävästi sen mukaan, onko yritys alku- tai kasvuvaiheessa, vai jo vakiintunut toimija.

– Oikein mitoitetut vakuutukset tarjoavat turvaa paitsi yrittäjälle itselleen, myös hänen asiakkailleen. Ne rakentavat luottamusta ja osoittavat, että yrittäjä ottaa vastuunsa vakavasti. Vakuutus myös mahdollistaa keskittymisen olennaiseen eli laadukkaan palvelun tuottamiseen.

Yksinyrittäjän on usein haastavaa arvioida itse, mitä vakuutuksia hän tarvitsee. Tarpeet riippuvat paljon siitä, millä alalla yrittäjä toimii ja mitä palveluja hän tarjoaa.

– Toisaalta yrittäjä voi myös itse päättää, mitä riskejä hän haluaa jakaa vakuutusyhtiön kanssa, ja mitkä riskit hän kantaa itse. Siksi on tärkeää keskustella avoimesti oman vakuutusyhtiönsä kanssa. Me autamme asiakkaitamme arvioimaan ja puntaroimaan eri vaihtoehtoja, Laaksonen sanoo.

Kun arjen turvallisuus on kunnossa, voi yrittäjä suunnata katseen tulevaan luottavaisin mielin. Riskienhallinta ja vakuutukset eivät poista yrittäjyyden riskejä, mutta ne tarjoavat vankan pohjan sille, että yksinyrittäjyys voi olla sekä kannattavaa että kestävää.