Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Työkykyjohtaminen ei ole keppijumppaa

Työkykyjohtaminen ei ole keppijumppaa

14.12.2017

Jokainen itseään kunnioittava organisaatio haluaa pitää huolta työhyvinvoinnista, toteaa Elon työhyvinvointijohtaja Anu Suutela-Vuorinen. Työhyvinvoinnin toimenpiteiden painopiste on siirtynyt yksittäisistä tempauksista ja kampanjoista työkyvyn johtamiseen.

Anu Suutela-Vuorinen
on tehnyt pitkän uran työhyvinvoinnin parissa asiantuntijana johtotehtävissä vakuutusyhtiöissä sekä Kansaneläkelaitoksessa. Vuodet ovat opettaneet, että työhyvinvointi on terminä menettänyt hieman teräänsä. Lisäksi työhyvinvointi on kokemusperäistä, ja tarkoittaa siten yksilöille hyvin erilaisia asioita.

– Paras kuulemani määritelmä on se, että arki sujuu. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilöllä on fyysiset ja psyykkiset voimavarat tehdä työtä ja että työ on hyvin organisoitu. Tätä se merkitsee myös minulle, mutta jollekin toiselle työhyvinvointi voi tarkoittaa jotain ihan muuta.

Keppijumppa silloin tällöin yrityksen taukotilassa tai vuosittainen liikuntapäivä eivät missään tapauksessa ole huonoja asioita, mutta niiden vaikuttavuus työhyvinvointiin saattaa jäädä vähäiseksi. Yksittäisten toimenpiteiden tilalle on noussut johtaminen ja sen merkitys työkykyyn ja työyhteisöön.

– Työkykyjohtamisen rooli on muuttunut koko ajan tärkeämmäksi. Etenkin suurissa yrityksissä on ymmärretty, että työkykyjohtamisella saadaan aikaan merkittäviä tuloksia ja että sillä on iso taloudellinen vaikutus, Suutela-Vuorinen toteaa.

Työkykyjohtaminen on kaikkea sitä, mitä yrityksissä tehdään työhyvinvointiasioiden johtamiseksi. Se on varhaista tukea ja sitä, että ongelmakohtiin puututaan riittävän aikaisin. Se on työterveyshuoltoyhteistyötä, ja samalla työkyvyn jatkuvaa seurantaa sekä hyvinvointiin liittyvien rakenteiden tukemista.

Mittaamisen ja seurannan tärkeys

Työkykyjohtamisen hyötyjä ja tehokkuutta voidaan mitata tuottamalla tietoa esimerkiksi sairauspoissaoloista sekä kuntoutukseen osallistuvien ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien ihmisten määrästä.

– Nämä mittarit ovat tärkeitä erityisesti henkilöstömäärältään isoille yrityksille. Mutta arkijohtamisen kannalta esimerkiksi työkyvyttömyyden määritelmä suhteessa siihen, miten yksilö kokee työnsä juuri tällä hetkellä, on aika kaukana arjesta.

Tämän takia tarvitaan lisäksi lyhyemmän aikavälin mittareita, jotka voivat liittyä johtamiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja asiakastyytyväisyyteen.

– Henkilöstötyytyväisyyden ja asiakastyytyväisyyden välillä on tutkimuksissa osoitettu vahva yhteys, Suutela-Vuorinen huomauttaa. Tarvittava tieto mahdollisten ongelma- ja kehityskohteiden löytämiseksi voidaan tuottaa yhdistelemällä ja analysoimalla dataa organisaatiossa tehdyistä selvityksistä ja kyselyistä.

Suutela-Vuorisen mukaan monissa yrityksissä ollaan hyvin perillä työkykyjohtamisen tärkeydestä ja työhyvinvoinnin seurannasta.

– Joskus tuntuu, että kikkaillaan liikaa erilaisilla termeillä. Lopulta kyse on siitä, että organisaatiossa on hyvä tehdä töitä, hyvää johtamista ja hyvä työyhteisö. Silloin hommat sujuvat.

Uudistettu työkykyjohtamisen verkkopalvelu

Elo lanseerasi asiakkailleen uudistetun työkykyjohtamisen verkkopalvelun marraskuun alussa. Elokuussa palveluun lisättyjen eläke- ja kuntoutusosioiden lisäksi palvelusta löytyy nyt oma osionsa myös työkykyjohtamiselle.

Palvelun yleisnäkymästä yrityksen henkilöstöhallinnon ammattilainen pystyy yhdellä silmäyksellä saamaan kokonaiskäsityksen yrityksen työkykyjohtamisen nykytilasta. Oman yrityksen työkykyjohtamisen tilaa voi tarkastella myös suhteessa muihin samankokoisiin yrityksiin.

Työkykyjohtamiseen tehtyjä investointeja ja kustannuksia voi palvelun yleisnäkymässä tarkastella yhdessä graafissa. Näkymään voi lisätä myös esimerkiksi sairauspoissalojen vaikutukset palkkasummaan. Lisäksi yleisnäkymä sisältää tiedot yrityksen henkilöstörakenteesta sekä työkyvyttömyyseläkkeeseen ja kuntoutukseen johtaneet diagnoosit. Ajantasaisen tiedon ansiosta yritykset voivat seurata aikaisempaa tarkemmin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamia kustannuksia ja ennakoida niitä paremmin. Tietoja voi hyödyntää esimerkiksi johtoryhmäraportoinnissa.

Strategisempaa ja vaikuttavampaa työkykyjohtamista

Yleisnäkymän lisäksi uudistettu palvelu sisältää hyödyllisiä työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Työkykyjohtamisen nykytilakartoituksessa yrityksen edustaja arvioi neljää eri osa-aluetta, kuten eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vastuiden jakoa, työkykyjohtamisen prosesseja ja käytössä olevia toimintamalleja sekä määriteltyjä mittareita ja vaikuttavuuden seurantaa.

Työkalu on hyödyllinen apu henkilöstöjohtajalle, mutta erityisen käytännöllinen se on silloin, jos nykytilakartoitus tehdään yhdessä työkykyjohtamisen ohjausryhmän kesken. Ideaalitilanteessa eri osapuolten näkemykset avaavat kehittämiskohteita ja potentiaalisia riskejä. Työkalu tekee näkyväksi työkykyjohtamisen hiljaisen tiedon ja ohjaa pohtimaan, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Nykytilakartoituksen tekeminen myös helpottaa seuraavan vuoden hankesuunnitelman tekemistä.

Yhdessä kaikki palveluun lisätyt tiedot ja työkalut tekevät näkyväksi niin kustannukset kuin myös työhyvinvointiin tehtyjen investointien hyödyt. Palvelu ohjaa strategisempaan työkykyjohtamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön, jotka puolestaan tuovat ennustettavuutta ja kustannussäästöjä.

Elon uudistetusta verkkopalvelusta kertoi työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjo Wallin.

Fennia-lehti 4/2017
Teksti: Jani Kohtanen

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.