Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Taitava työnantaja kohtaa nuoret työntekijät yksilöinä

Taitava työnantaja kohtaa nuoret työntekijät yksilöinä

19.12.2018

”Sitä mitä ei löydy internetistä, ei nykyajan nuorelle ole olemassakaan.” Tämän päivän nuoriin eli niin sanottuun z-sukupolveen liitetään paljon olettamuksia, joista kaikki eivät vastaa nuorten kokemusta todellisuudesta. Sitouttaakseen nuoret työelämään työnantajien ei pitäisi tehdä oletuksia, vaan ymmärtää yhä kasvaneet yksilöerot sukupolvien sisällä.

Z -sukupolven määritelmästä on olemassa useita näkemyksiä, joista yleisimmin käytetty lienee 90-luvun puolenvälin jälkeen syntyneet nuoret. Erot sukupolvien sisällä ovat kasvaneet valtavasti, eikä nuorilla ole enää koko sukupolvea yhdistäviä ominaisuuksia tai kokemuksia, joista johtaa vuosilukurajoja. On syntynyt erilaisten totuuksien nuoruus: 15-vuotias saattaa pyörittää omaa yritystään, kun taas toisessa ääripäässä olevalla nuorella ei ole käsitystä siitä, mitä työelämä tarkoittaa ja mikä merkitys sillä on omaan hyvinvointiin. Z-sukupolven sijaan tämän päivän nuorista ja milleniaaleista olisikin syytä puhua laajemmin uusina sukupolvina.

– Nykyisin osa nuorista on aika kaukana työelämän todellisuudesta. Kaikki eivät edes tiedä, mitä omat vanhemmat tekevät työkseen. On tapahtunut jonkinlainen katkos työelämään liittyvissä tarinoissa ja työelämään kasvattamisessa. Siksi joidenkin nuorien on vaikeaa ymmärtää esimerkiksi sitä, että töiden alkaessa ei seistä vasta työpaikan pihalla. Taustalla on paljon tietämättömyyttä siitä, mitä työelämä on ja mitä se vaatii, Mielenterveysseuran asiantuntijakoordinaattori Susanna Kosonen kertoo.

Tämän päivän nuoriin liitetään vahvasti oletus diginatiiviudesta. Työelämässä luullaan nuorten olevan taitavia tiedonhakijoita, sillä ovathan he syntyneet maailmaan, jossa digitaalisuus on aina ollut läsnä.

– Paljon on mustavalkoista kahtiajakoa, jonka mukaan diginatiivit nuoret ovat erinomaisia netinkäyttäjiä ja vanhemmat sukupolvet eivät tiedä digiasioista mitään. Työn kannalta ei ole merkitystä, osaako käyttää nettiä, vaan olennaisempaa on tiedonhakuj a medialukutaito. Siihen nuoret itseasiassa tarvitsisivat paljon tukea. Tekniset taidot sekoitetaan kriittiseen ajatteluun, Kosonen huomauttaa.

Ympäristöasiat ykköseksi

Uusilla sukupolvilla ei ole yhteisesti jaettua käsitystä elämän päämääristä. Punainen tupa, kultainennoutaja ja perunamaa eivät enää vastaa heidän unelmiaan, eikä nuori halua välttämättä hankkia edes ajokorttia.

– Signaalit viittaavat siihen, että uusien sukupolvien suhde aineelliseen omistamiseen on heikkenemässä. Heidän arvo- ja asennemaisemansa muuttuu merkittävästi verrattuna aiempiin sukupolviin. Taloudellisen vaurauden tavoittelun siirtyessä syrjemmälle työn mielekkyyden merkitys korostuu, Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Mikko Salasuo kertoo.

Kosonen on kohdannut työssään paljon nuoria, joiden puheissa nousee esiin arvoherkkyys. Uudet sukupolvet kokevat työnantajan julistamien, etenkin ympäristöön liittyvien, arvojen toteutumisen tärkeäksi. Mikäli työnantaja ei toimi niin kuin julistaa, saattaa nuori ottaa lähtöpassit.

– Ilmastokysymykset saattavat nousta uusien sukupolvien suureksi liikkeeksi sekä omien elämäntapavalintojen tasolla että mentaalitasolla. Niin sanottu z-sukupolvi tai heidän jälkeläisensä tulevat kenties olemaan ensimmäinen sukupolvi, joka asettaa ilmaston hyvinvoinnin kuluttamisen yläpuolelle, Salasuo arvelee.

Työelämän muutos huolettaa

– Tämän päivän nuoria odottaa varsin epävarma tulevaisuus työelämässä. He joutuvat luomaan uransa yhä enemmän yksilöllisten taitojensa ympärille, eikä yhden työnantajan antamaa turvaa välttämättä enää ole, Salasuo sanoo.

Kososen mukaan huoli työelämän tulevaisuudesta on osalla nuorista suuri. Pelätään, onko opiskeltua alaa vastaavaa työtä enää olemassa. Myös työelämän vaativuus saa nuoren ihmisen pohtimaan, onko hänellä siihen tarpeeksi kapasiteettia tai haluaako hän edes olla osa sellaista työelämää. Arvoasioiden pohtiminen onkin tärkeää, sillä ne vaikuttavat kokonaisvaltaisesti mielenterveyteen, työssä jaksamiseen, työhön sitoutumiseen ja tuloksiin. Henkilökohtaisen elämän ja työn välillä olevat arvoristiriidat horjuttavat mielenterveyttä.

Nuoret arvostavat työkulttuurissa avoimuutta

Nuorille välittynyt kuva työelämästä on usein sekava erilaisten titteleiden ja pirstaloituneiden työnkuvien vuoksi. Nuori ei välttämättä tajua kaikkia työelämään liittyviä asioita, kuten työajan käsitettä. Päästäkseen kiinni työelämään tarvitaan tietoa siitä, mitä työ oikeasti on.

– Työnantajien tulisi lisätä sanoittamisen kulttuuria, jossa asioista puhutaan ääneen, eikä mistään tehdä oletuksia. Nykyajan nuorille on tyypillistä asioiden kyseenalaistaminen ja liipasinherkkyys. Jos työnantaja ei perehdytä, osaa perustella työpaikan käytäntöjä tai selvitä asioita välittömästi, saatetaan äänestää jaloilla. Kaikkein tärkeintä nuorelle on tulla kuulluksi, Kosonen neuvoo.

Yksilölliset kohtaamiset ovat tärkeitä, koska nuori haluaa tulla unelmissaan ja tavoitteissaan kohdatuksi. Kuulluksi tuleminen on tärkeää työyhteisöissä kaikenikäisille, mutta erityisesti uuden ääressä oleville nuorille.

– Arvojen kaltaisesti kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on tärkeää työhön sisäänpääsyn ja sitouttamisen kannalta, mutta myös mielenterveyden kannalta. Työnantajan pitäisikin tarjota nuorelle hyvät eväät itsensä toteuttamiseen sekä uralla etenemiseen. Arjessa tämä näkyy avoimena toimintakulttuurina, jossa esimies on helposti tavoitettavissa, joustava ja osaa antaa nuorelle myös palautetta, Kosonen sanoo.

Työnantajan tehtävä on tukea

Nuorten moninaisuus asettaa omat haasteensa tämän päivän työnantajille: innokas nuori, jolla on hyvät työelämän valmiudet, tarvitsee erilaista tukea kuin nuori, jolle ei ole välittynyt juuri minkäänlaista kuvaa työelämästä. Myös jälkimmäisellä nuorella voi olla kätkettyä potentiaalia, mutta kukoistaakseen tarvitsee hän paljon enemmän ohjausta.

– Uudet sukupolvet haastavat työnantajat etenkin arvokysymyksissä. Samalla he herättelevät yrityksiä kyseenalaistamaan omia käytäntöjään. Parhaiten nuoret sitoutetaan työelämään ymmärtämällä, että uusien sukupolvien sisällä elää kirjo yksilöitä, joita ei voi enää pakottaa samaan muottiin, Kosonen kiteyttää.

Näin johtamisella voidaan tukea nuorta mieltä – vinkit työnantajalle

  1. Kysy – älä oleta ja luule. Hölmöltäkin tuntuvien asioiden varmistaminen kannattaa. Ole myös aidosti utelias nuoren elämästä.
  2. Tee kohtaamisille aikaa ja tilaa. Päätä rohkeasti olla näkyvissä ja läsnä. Kohtaa nuoret muissakin yhteyksissä, kuin aikataulutetuissa palavereissa.
  3. Varmista laadukas perehdytys. Perehdytykseen on käytettävä resursseja ja perehdyttäjällä on oltava sekä taitoa että tahtoa.
  4. Kuule nuoren toiveet ja unelmat. Anna nuorelle mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja ohjaa häntä eteenpäin urallaan.
  5. Varmista, että esimies voi hyvin. Esimies ei voi tuottaa ympärilleen hyvinvointia, jos ei itse voi hyvin.

    Fennia-lehti 3/2018
    Teksti: Laura Sumuvirta

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja