Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Tuunaamalla työ paranee

Tuunaamalla työ paranee

22.10.2018

Ollakseen mielekästä työllä tulee olla suurempi tarkoitus kuin palkka tai omistajan saama voitto. Omaa työtä voi tuunata mielekkäämmäksi ja lisätä työn imua, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Jari Hakasen olemus on linjassa hänen viestinsä kanssa. Punaiseen pellavapaitaan pukeutunut tutkija hymyilee paljon ja ottaa keskustelukumppaninsa huomioon. Innostuessa puhetta tulee niin paljon, että mies pahoittelee pitkiä vastauksiaan. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin viesti on positiivinen: suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää!

Suuri osa ihmisistä kokee säännöllisesti työn imua ja he voivat töissä hyvin. Siitä on jopa tutkittua tietoa. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan – ehkä hieman yllättäen – työn imua on keskimääräistä enemmän raskaiksi koetuilla ihmissuhdealoilla, kuten sosiaali- ja terveysaloilla ja koulutuksessa.

– Työhyvinvointi ei ole mustavalkoinen juttu. Positiivinen ja negatiivinen kokemus eivät ole jatkumon eri päissä. Samaan aikaan voi olla stressiä ja kuormitusta, mutta myös innostusta ja omistautuneisuutta. Työn imua löytyy keskimääräistä enemmän myös yrittäjissä.

– Yrittäjän työ on raskasta ja vaativaa. Siinä on kuitenkin itsenäisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta, jotka lisäävät työn imua, Hakanen tietää.

Ongelmista ratkaisuihin

Kun Jari Hakanen 20 vuotta sitten tuli Työterveyslaitokseen tutkijaksi, hän oli outo lintu. Työolotutkimuksessa keskityttiin tuolloin työuupumukseen, stressiin ja loppuun palamiseen. Keskustelukulttuuri oli kyyninen ja ongelmalähtöinen.

Hakanen oli työskennellyt opinnäytettään varten sairaaloissa ja tutustunut parantumatonta syöpää sairastaviin ihmisiin ja heidän hoitajiinsa. Myöhemmin hän oli töissä kansainvälisessä itsemurhien ehkäisyprojektissa. Hän oli havainnut, että jopa äärimmäisen raskaissa oloissa työskentelevillä ammattilaisilla oli mukana paljon toivoa ja positiivisuutta.

– Ajattelin, että työelämän ongelmien pitäisi olla terveellä järjellä ratkaistavissa. Se ei kuitenkaan onnistuisi ratkaisemalla ongelmia toisensa perään, sillä aina tulee uusia ongelmia. Mielestäni piti pystyä löytämään niitä tekijöitä, jotka kannattelevat ihmisiä ja saavat heidät tekemään parhaansa töissä.

Positiivisten voimavarojen tutkimiseen löytyi työkaluja, kun Hakanen tutustui hollantilaiseen psykologiin Wilmar Schaufeliin ja lähti kokeilemaan tämän kehittämää mittaristoa.

– Työpaikoilla positiivinen viesti otettiin innolla vastaan, sillä tarve ratkaisujen löytymiseen oli suuri. Oli tärkeää kuulla, että työn tekeminen ei ole pelkkää kärsimystä ja stressiä.

Työllä tulee olla tarkoitus

Työn imu syntyy monista tekijöistä. Sitä tukee yrityskulttuuri, joka on avoin uudelle ja jossa rohkaistaan yhdessä tekemistä. Suuri rooli on myös johtajilla ja sillä, miten he arvostavat ja välittävät ihmisistä ja saavat

heidät toimimaan kohti yhteistä visiota. Tärkeää työn imuun pääsemisessä on sekin, että yrityksellä on selkeä tarkoitus, joka on viestitty koko henkilöstölle.

– Parhaissa työpaikoissa jokainen työntekijä kokee olevansa osa isompaa tavoitetta. Ymmärrys siitä, miksi teen tätä työtä, antaa ryhtiä ja moraalia, ja kannattelee vastoinkäymisissä. Hakanen myöntää, että tarkoituksen löytäminen voi näinä päivinä olla haastavaa. Monet yritykset vaihtavat bisnesideaansa ja keskittyvät uusiin toimintamuotoihin, jolloin tarkoitus voi hämärtyä.

– Ihmisille ei riitä motivaattoriksi vain se, että tehdään omistajille voittoa. Työlle pitää löytyä sisällyksekkäämpi tarkoitus.

Työn tuunaaminen tuo merkitystä

Työn imun löytämiseen voi jokainen vaikuttaa myös itse. Jari Hakanen on tuonut Suomeen käsitteen ”työn tuunaaminen”, jolla tarkoitetaan voimavarojen hakemista omalle työlle pienillä arkisilla, positiivilla muutoksilla. Job crafting -termi lanseerattiin jo vuonna 2001, mutta työkalut ilmiön tutkimiseksi saatiin vasta vuosikymmen myöhemmin.

– Työtä voi tuunata esimerkiksi opiskelemalla uutta, hakemalla työhön haasteita tai lisäämällä vuorovaikutusta työyhteisössä. Voit pyytää palautetta esimieheltä muulloinkin kuin kehityskeskusteluissa, hakea inspiraatiota kollegoilta tai auttaa muita, Hakanen kuvailee.

Tuunata kannattaa, vaikka työ olisi monipuolista ja mielekästä. Hakanen mainitsee esimerkiksi yrittäjät, joiden työhön kuuluvat jo lähtökohtaisesti uudet haasteet ja kehitysideat. Työhön voi kuitenkin saada lisäimua hakemalla uusia sosiaalisia verkostoja ja kontakteja.

– Yrittäjyys oikeastaan edellyttää jatkuvaa proaktiivista ja aloitteellista työn tuunaamista, Jari Hakanen uskoo.

Tuunaaminen voi tarkoittaa myös sitä, että entisten tehtävien päälle tulee lisää työtä ja kiirettä. Ja kiireenhän piti aiheuttaa stressiä ja uupumusta?

– Ihmisillä, jotka tuunaavat työtään lisäämällä haasteita ja työtehtäviä, kuormittuneisuus ja työuupumuksen oireet vähenevät. Koska työn tuunaaminen lähtee tekijästä itsestään, työhön tulee merkityksellisyyttä, onnistumiseen tunnetta ja itsetuntoa – silloin kun voi valita itselleen sopivia uusia haasteita. Se tasapainottaa raskaita ja vähemmän kivoja tehtäviä.

Kaikki voittavat

Työn tuunaaminen kysyy luottamusta työnantajalta ja esimiehiltä. Koska tuunaaminen lähtee henkilöiden omista motiiveista, se ei aina välttämättä edistä suoraan organisaation tavoitteita. Hakanen kertoo tutkimusten kuitenkin osoittavan, että vaikka ihmiset tuunaavat omista lähtökohdistaan, he suoriutuvat myös muista työtehtävistään paremmin. Kun annetaan tilaa omille vahvuuksille, siitä seuraa hyvää myös työyhteisölle.

Jari Hakanen muistuttaa työn tuunaajia siitä, että tuunaamisen motiivin tulisi liittyä omaan hyvinvointiin ja työn mielekkyyteen – ei esimerkiksi uralla etenemiseen tai palkankorotukseen. Voi olla, että tuunaamista ei edes huomaa kukaan työyhteisössä. Jos tuunauksen taustalla ovat ulkoiset motiivit ja pomo ei edes huomaa mitään erikoista, työntekijä voi turhautua ja kyynistyä.

– Palkinnoksi pitäisikin riittää, että voi itse paremmin ja työn tekeminen on entistä kivempaa.

Tutkimusprofessori tuunaa omaa työtään jatkuvasti ohjaamalla nuorempia tutkijoita, jakamalla tietoa tutkimuksistaan ja hyppäämällä mukaan uusiin projekteihin ja haasteisiin. Hän sanookin löytäneensä itsestään ”sisäisen yrittäjän”, joka hakee koko ajan uusia ilmiöitä ja tapoja toimia.

Työn imuinenkin voi uupua

On väitetty, että ”jotta voisi palaa loppuun, pitää ensin olla tulessa”. Sillä tarkoitetaan, että työuupumusta aina edeltää työn imun kaltainen tila. Hakanen tyrmää oletuksen sanomalla, että työn imu päinvastoin suojaa työuupumukselta, kun taas työholismi aiheuttaa sitä. Kyseessä on kaksi täysin erilaista työintohimon muotoa.

– Työn imu lähtee siitä, että sinulla on mielekästä ja innostavaa tekemistä sekä hyvä ja kannustava työympäristö. Vaikka tekisit paljon töitä, sinulla on myös muu elämä, joka palauttaa. Työn imu on hyväksi terveydelle ja muulle elämälle.

Työn imun kokeminen vähentää työuupumusta. Tutkija kuitenkin myöntää, että myös työnimuinen ihminen voi kuormittua liikaa. Hän on yleensä työpaikan aloitteellisimpia eikä kieltäydy ehdotetuista tehtävistä tai muiden avunpyynnöistä.

– Joskus työn vaatimukset voivat kasvaa liian koviksi ja myös työn imua kokeva voi uupua. Esimiesten tulisikin ajatella myös näitä henkilöitä: miten pitää huolta siitä, että työnimuisille ei kasaudu liikaa töitä? Jos emme pysty pitämään kiinni näistä parhaista työntekijöistämme, on vaarana, että he karkaavat muualle.

Fennia-lehti 3/2018
Teksti: Jarno Forssell

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.