Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Tilaa luovuudelle

Tilaa luovuudelle

5.6.2018

Jokaisesta löytyy luovuutta, mutta sen hyödyntäminen edellyttää oikeanlaista ympäristöä. Kiire, kilpailu ja kontrolli ovat luovuuden pahimpia vihollisia, sanoo emeritusprofessori Kari Uusikylä.

Kari Uusikylä
saapuu tapaamiseen matkalaukkua vetäen. Päivä on alkanut varhain Vaasassa, jossa Uusikylä on asunut kymmenen vuotta eläköidyttyään Helsingin yliopiston didaktiikan eli opetusopin professuurista.

Eläkkeellä ollessaan Uusikylä on keskittynyt kirjoittamiseen. Hän on tietokirjailija, ahkera kolumnisti ja säännöllinen mielipidekirjoittaja. Hänen vuonna 2016 aloittamallaan Suoraa puhetta -blogilla on tuhansia säännöllisiä lukijoita.

‒ Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua ja tykkään kirjoittamisesta. Saatan nousta kirjoittamaan blogiani jo aamuviideltä, Uusikylä kertoo.

Kovimmat lukijamäärät keräsi viime vuonna pääministeri Juha Sipilälle osoitettu blogi, jonka luki 130 000 silmäparia. Pääosin koulutusta ja kasvatusta käsittelevät blogit keräävät peräänsä yleensä 150–200 kommenttia.

Karkeimpia pyyhkeitä Uusikylä antaa kirjoituksissaan päättäjille, jotka ovat romuttamassa Suomen tasapuolista koulutusjärjestelmää ja murentamassa opettajan roolia.

Kaikki voivat luoda

Kari Uusikylä on työuransa aikana keskittynyt etenkin lahjakkuuden ja luovuuden tukimukseen. Hän työskenteli jo 1980-luvussa yhdysvaltalaisessa Georgian yliopistossa sijaitsevassa Torrance Centerissä, jossa kehitettiin laajalti käytetty luovuuden mittari TTCT (Torrance Test of Creative Thinking).

Luovuuden käsite on yksi vaikeimmin tutkittavia psykologisia käsitteitä. Se liittyy kaikkiin elämän ja lahjakkuuden alueisiin. On luovia matemaatikoita, taiteilijoita, kirjoittajia sekä ammattimiehiä ja -naisia. Jotkut ovat luovia ihmissuhteissaan, toiset käsityössä.

‒ Olen itsekin erehtynyt kuvittelemaan, että joissakin tehtävissä ei tarvittaisi luovuutta. Sanoin kerran yleisöluennollani, että kirjanpitäjän ammatissa ei tarvita luovuutta. Luennon jälkeen puheilleni tuli tummapukuinen tuohtunut mies, joka kertoi olevansa kirjanpitäjä. Hän kertoi kehittäneensä kirjanpitosysteemiä luovalla tavalla ja luetteli litanian muita keksimiään asioita.
Osa ihmisistä on luovia isolla L:llä. Heillä on muita enemmän intuitiivisuutta ja rohkeutta, ja he näkevät erilaisia todellisuuksia enemmän kuin muut. Uusikylä rohkaisee kuitenkin kaikkia ruokkimaan omaa luovuuttaan.

‒ Luovuutta voi kehittää harjoittamalla sitä suotuisassa ympäristössä. Ei kukaan synny
esimerkiksi luovaksi kirjoittajaksi, mutta sitä voi opiskella ja harjoittaa.

Luovuus ja lahjakkuus voivat säilyä hyvin pitkään. Luovuuden ”parasta ennen” -päivämäärä riippuu kuitenkin alasta. Säveltäjät voivat luoda mestariteoksia vielä vanhoilla päivilläänkin, mutta moni runoilija on tehnyt parhaat teoksensa alle 30-vuotiaina. Tutkimusten mukaan mullistavimmat keksinnöt on tehty nelikymppisinä.

Kilpailu, kiire ja kontrolli

Uusikylän viimeisin kirja ”Luovuus kuuluu kaikille” ilmestyi vuonna 2012. Siinä hän peräänkuulutti luovuuden sallivia ympäristöjä kouluihin ja työpaikoille. Ikävä kyllä, trendi näyttää menevän väärään suuntaan. Uusikylän mukaan luovuuden pahimpia uhkaajia ovat kilpailu, kiire ja kontrolli. ‒ Jos koulussa tai työpaikalla on pakko kilpailla toisten kanssa, se ei anna luovuudelle otollista kasvuympäristöä. Jos lukio-opetuksen tavoitteena on saada kuusi laudaturia, ei oppilaan kannata luoda, vaan opiskella asiat ulkoa.

Myös liian tiukat aikataulut sammuttavat tehokkaasti luovuuden. Jos työprojekti pitää saada valmiiksi hyvin nopeasti, se tehdään rutiinilla. Luovat ratkaisut sen sijaan vaativat aikaa ja kypsyttelyä.

Kolmas ”luovuuden pyöveli” on liiallinen kontrolli ja valinnanvapauden rajoittaminen. Jokaista työvaihetta kyttäävä ja mikromanageeraava esimies ei innosta luomaan uudenlaisia tapoja tehdä asioita paremmin.

‒ Yhteisöllä pitää olla yhteinen tavoite ja tietyt rajat sen saavuttamiseksi. Rajojen sisällä jokaisella tulisi kuitenkin olla vapaus valita, miten tavoitteen saavuttaa. Jos tavoitteeksi asetetaan vuorelle nouseminen, henkilö voi itse valita, meneekö sinne kävellen vai lentäen.

Näin pääset imuun

Unkarilaissyntyinen psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi lanseerasi 1990-luvun alussa termin luova flow. Se tarkoitti tilaa, jossa ihminen ja tehtävä ovat yhtä, ajantaju katoaa ja ihminen tuntee tyydytystä tekemästään.

Kari Uusikylä kertoo itse pääsevänsä flow-tilaan kirjoittaessaan. Hän on kuvitellut kirjoittaneensa blogia tai mielipidekirjoitusta tunnin, mutta kelloa katsoessaan huomaakin aikaa kuluneen kolme tuntia.
‒ Luovaan flow-tilaan pääseminen edellyttää, että ihminen keskittää kaiken psyykkisen energiansa siihen tehtävään, mitä hän on tekemässä. Hänellä tulee myös olla tehtävään vaadittavat kyvyt ja taidot. Jos kyvyt ja taidot ovat pienet, luovan tehtävän tulee olla tarpeeksi helppo.

Flow’n ylläpitäminen edellyttää rauhaa ja keskeytyksetöntä tilaa, ja pienikin häiriö voi katkaista flow’n. Häiriöt voivat olla sisäisiä, kuten vaikka se, että Uusikylä alkaisi kirjoittaessaan miettiä, mitä muut ajattelevat hänen kärjekkäistä blogeistaan.

Työpaikoilla häiriöt ovat useimmiten ulkoisia. Avokonttorit ovat meluisia ja työ keskeytyy usein joko kollegoiden kysymyksillä, vastaanotetuilla sähköposteilla ja sosiaalisen median päivityksillä. Etätyö onkin monelle ainoa keino päästä tekemään luovaa työtä.
‒ Jatkuvat keskeytykset työpaikalla ovat luovuudelle turmiollisia, silloin ei pysty keskittymään mihinkään kunnolla. Luovuus vaatii aikaa, kypsyttelyä ja haudutusta.

Kari Uusikylä

  • Syntynyt 1945
  • Asuu Vaasassa
  • Kasvatustieteen tohtori, Helsingin yliopiston didaktiikan emeritusprofessori
  • Tutkijana erikoistunut mm. lahjakkuuteen ja luovuuteen
  • Kolumnisti, mielipidekirjoittaja ja blogisti
  • Kirjoittanut tai toimittanut 18 tietokirjaa

Fennia-lehti 2/2018
Teksti: Jarno Forssell

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.