Hyppää sisältöön
    Henkilöasiakkaat
  • Fennia
  • Henki-Fennia
  • Ohjeet
  • Yritykset ja yhteisöt
Etsi sisällöstä
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaat
På svenska

Kirjaudu

  • Etusivu
  • Sisältöstudio
  • Näin adhd-diagnoosi aikuisena on vaikuttanut elämään – lue Millan tarina
Äiti ja lapsi keittiössä.

Näin adhd-diagnoosi aikuisena on vaikuttanut elämään – lue Millan tarina

12.6.2024

Reilu parikymppisenä saatu adhd-diagnoosi oli Millalle pitkän epätietoisuuden jälkeen pääasiassa helpotus. Millainen prosessi oli hänen kohdallaan ja miltä hänen arkensa näyttää tänään? Entä millainen rooli sairauskuluvakuutuksella voi olla adhd:n diagnosoinnissa ja hoidossa?

Milla muistaa olleensa lapsena ylivilkas, kun taas teini-iästä mieleen ovat painuneet kavereiden vitsailut yliaktiivisuudesta. Lopulta tavallinen terapiakäynti laukaisi diagnosointiprosessin kun hän oli 22-vuotias. Nykyään juristina työskentelevä Milla on saanut adhd-oireensa hallintaan kokonaisvaltaisen hoidon avulla.

Adhd-epäilystä diagnoosiin

– Olin kolmatta kertaa uuden terapeutin vastaanotolla. Olin aiemmin saanut muita diagnooseja ja niihin lääkityksiä, mutta silti minusta tuntui, etteivät ne täysin selittäneet oireitani, Milla kertoo.

Terapeutti kysyi onko Milla koskaan käynyt adhd-tutkimuksissa. Ei ollut, joten tutkimukset aloitettiin. Hän päätyi hakeutumaan adhd-tutkimuksiin yksityisen lääkärikeskuksen kautta.

“Oireeni olivat hyvin tavallisia: keskittymisvaikeuksia, impulsiivisuutta, äkkipikaisuutta, vaikeuksia rauhoittua nukkumaan, ja runsas ja nopea puheentuotto. Minulla oli myös vaikeuksia hallita elämääni tilanteissa, joissa oli paljon meneillään samanaikaisesti.”

Milla meni neurologille, joka lähetti hänet edelleen tutkittavaksi. Hänelle tehtiin testejä ja erilaiset asiantuntijat haastattelivat häntä perinpohjaisesti. Hän sai adhd-diagnoosin jo muutaman kuukauden kuluttua ensimmäisestä neurologin tapaamisesta, 23-vuotiaana.

Hymyilevä mies makaa lattialla.

“Diagnoosin saaminen oli helpotus”

Diagnoosin jälkeen Millalle alettiin etsiä sopivaa lääkitystä, ja se oikea löytyi muutaman kokeilun jälkeen. Oikean annostuksen löytymiseen meni kuitenkin pidempään: annostusta on säädetty vielä 3 vuotta diagnoosin jälkeen. Annostukseen vaikuttaa esimerkiksi lääkkeen vaikutusaika, joka riippuu Millan mukaan vähän omasta kehostakin.

“Adhd-diagnoosi oli ensisijaisesti helpotus, sillä sain vihdoin selityksen itseäni vaivanneisiin kysymyksiin omasta itsestäni. Hoito on myös auttanut minua kontrolloimaan elämääni paremmin. Toisaalta diagnoosin saaminen oli myös rankkaa, koska adhd:sta ei voi parantua. On fakta, että aivoni toimivat eri tavalla kuin neurotyypillisten.”

Ajoissa otettu Terveyden turva -sairauskuluvakuutus voi korvata adhd:n tutkimuksia ja lääkekuluja. Lue lisää aiheesta täältä.

Elämä adhd:n kanssa vaatii rutiineja

Nyt, vuosia myöhemmin, Milla saa kokonaisvaltaista hoitoa oireisiinsa. Hänellä on toimiva lääkitys ja hän käy sekä tavallisella terapeutilla että toimintaterapiassa. Toimintaterapian tavoitteena on tunnistaa haasteet, jotka adhd aiheuttaa Millan elämässä, ja etsiä niiden hallitsemiseen keinoja.

– Toimintaterapia auttaa minua hillitsemään impulsiivisuutta, hyperaktiivisuutta ja äkkipikaisuutta, Milla kertoo.

Milla puhuu “työkalupakista”, johon hän on kerännyt erilaisia keinoja hallita oireitaan. Hyperaktiivisuuden hillitsemiseksi Milla on hankkinut kotiinsa esimerkiksi kävelymaton, jolla hän purkaa tarvetta liikehtiä töitä tehdessä. Myös terapeutin kanssa luoduista mielikuvaharjoitteista ja toimintasuunnitelmista on apua tilanteissa, joissa tunteet kuohahtavat.

Milla hyödyntää myös muistilappuja arjessaan. Esimerkiksi ulko-ovessa on kehotus ottaa kotiavaimet mukaan ja kylpyhuoneen ovessa muistutus pyykkien ripustamisesta kuivumaan. Keittiössä taas lappu, joka muistuttaa viemään roskat. Muistilappujen avulla Milla hallitsee elämäänsä paremmin, sillä adhd-henkilön keskittyminen herpaantuu herkästi.


Maarit Virran ja Anita Salakarin teoksesta “Adhd-aikuisen selviytymisopas 2.0” Milla on poiminut liikennevalotekniikan, jota hän hyödyntää hillitäkseen impulsiivisuuttaan. Sen mukaan tilanteessa, jossa iskee mielihalu sanoa jotain terävää tai vaikka tehdä heräteostos, Milla kuvittelee mielessään punaisen pallon, joka signaloi Millaa pysähtymään ennen toimimista. Milla vaihtaa mielessään pallon väriä keltaiselle, joka tarkoittaa harkintaa: miten tässä tilanteessa kannattaa toimia? Jos toiminta on harkinnan jälkeen kannatettavaa, pallo vaihtuu vihreäksi.

Liikennevalotekniikka vaatii harjoittelua, jonka voi aloittaa kuvittelemalla punainen väri jossain tietyssä tilanteessa, vaikkapa nettikauppoja selaillessa. On tärkeää muistaa, että impulsiivisuus ei ole aina huono asia, se mahdollistaa myös paljon hyvää.

Adhd-oireet voivat kuormittaa myös ihmissuhteita. Tutkimuksissa adhd-henkilöiden aivoissa on havaittu erityyppisiä rakenteellisia eroavaisuuksia: esimerkiksi mahdollisia häiriöitä aivojen palkkiojärjestelmässä, jolloin henkilöllä voi olla taipumusta hakea nopeita mielihyvän lähteitä. Tämä voi näkyä esimerkiksi nopeina ihastumisina, kuten Millan kohdalla. Milla kertoo olevansa luonteeltaan räiskyvä ja hauska: molemmat piirteitä, jotka vetävät ihmisiä puoleensa. Hänen taipumuksensa ihastua herkästi ja toisaalta myös menettää kiinnostus nopeasti on aiheuttanut haastavia tilanteita. Impulsiivisuus ja suorasanaisuus ovat myös aiheuttaneet yhteentörmäyksiä Millan elämässä.

“Adhd:n kanssa eläminen vaatii tietynlaista kurinalaisuutta. Tämä näkyy arjessani esimerkiksi niin, että pidän kiinni tietyistä rutiineista, kuten etätyöskentelystä. Joudun välillä olemaan muiden silmissä tosi joustamaton, mutta kyse on oman hyvinvointini varmistamisesta.”

Toisaalta Milla kertoo olevansa myös elämyshakuinen. Kaiken ytimessä onkin vahva itsetuntemus ja kyky pitää kiinni omista rajoista. Milla kokee adhd:n aiheuttamien haasteiden lisääntyneen iän myötä, minkä hän kokee johtuvan yhteiskunnan asettamista paineista ja vastuista. Tämä saattaa johtua siitä, että kolmenkympin korvilla hän rakentaa intohimoisesti uraansa juristina ja toisaalta kantaa itsensä lisäksi vastuuta myös esimerkiksi ikääntyvistä sukulaisista.

Mies syö voileipää tietokoneen ääressä.

Sairauskuluvakuutus voi korvata adhd-tutkimuksia ja hoitoa

Fennian asiantuntija Laura Luhtanen kertoo mitä Fennian sairausvakuutus korvaa, mikäli olet valinnut tarvittavat vakuutukset.

“Fennian Terveyden turva korvaa lääkärin diagnosoimaan adhd:n määrätyt lääkkeet, psykoterapian ja hoitoon liittyvät lääkärikäynnit. Diagnosointiin liittyvät lääkärikäynnit ja tutkimukset korvataan silloin, kun ne nähdään yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaan välttämättömiksi.”

Tutkimusprosessin voi aloittaa esimerkiksi olemalla yhteydessä FenniaHoitajaan, joka pitää huolta siitä, että pääset juuri oikealle lääkärille. Tällöin lääkärikäynti laskutetaan suoraan Fennialta ja maksat vain mahdollisen omavastuun. Lääkkeet maksat ensin itse, minkä jälkeen voit hakea korvausta verkkopalvelussa. Psykoterapiaan on mahdollista saada maksusitoumus.

Epäiletkö adhd:ta itselläsi? Poimi vinkit

Netissä on paljon tutkittua tietoa aiheesta, mutta myös väärää tietoa. Jos olet tehnyt netissä adhd-testin toisensa perään ja oireet tuntuvat täsmäävän, on ehkä aika mennä lääkäriin. Se voi muuttaa elämäsi.

Vinkit sinulle, joka epäilet itselläsi adhd:ta:

  • Perehdy aiheeseen lukemalla mahdollisimman paljon, mutta ole lähdekriittinen. Netissä ja sosiaalisessa mediassa on paljon väärää tietoa adhd:sta, joten lue mieluummin tieteellisiä sisältöjä.

  • Jos koet, että oireesi viittaavat adhd:n, mene tutkimuksiin. Älä välttele asiaan tarttumista, vaikka se saattaa olla adhd-henkilölle tyypillistä.

  • Jotkut eivät tarvitse adhd-lääkitystä, vaikka heillä olisi diagnosoitu adhd. Jos sinä kuitenkin tarvitset, ota ne – oikea lääkitys voi parantaa elämänlaatuasi.

  • Lue Maarit Virran ja Anita Salakarin teos “Adhd-aikuisen selviytymisopas 2.0”. Se on loistava asiantuntijoiden kirjoittama teos aikuisiän adhd:n hoitamisesta.

Tiedäthän, että Fenniasta saat kaikki kodin- ja perheen vakuutukset? Henkilövakuutusten lisäksi saat Fenniasta myös koti- ja autovakuutukset. Lue lisää kodin ja perheen vakuutuksista.


Lue lisää

SairausvakuutusArtikkeliHyvinvointi

Jaa

Vakuutukset ja palvelutVahingotAsiakaspalveluAsiakasedutUsein kysyttyäAjankohtaistaMedialleYritysasiakkaatTietoa FenniastaAvoimet työpaikatBriefly in English
© Fennia
YhteystiedotTietosuoja ja käyttöehdotSaavutettavuusYksityisyyden suoja puhelinpalvelussaEvästeet