Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Startup-yrittäjä koki kiitoradan ja laski kierroksia

Startup-yrittäjä koki kiitoradan ja laski kierroksia

24.3.2019

Filosofi ja sarjayrittäjä Lauri Järvilehto eli kolme vuotta startupin nousuja ja laskuja. Sitten hän päätti kertoa, mistä startup-elämässä on kyse hypen takana.

Reilu vuosi sitten Lauri Järvilehto toimi pelistudio Lightneerin toimitusjohtajana. Hän teki 12-tuntisia päiviä, kiersi maailmalla puhumassa seminaareissa ja matkusti mannerten väliä sellaiseen tahtiin, että ei aina tiennyt onko jetlagista kärsivä kroppa kelloa edellä vai jäljessä. Painetta toivat rahoituskierrokset, joilla firma osti itselleen lisää aikaa saadakseen hiukkasfysiikkaa pelin keinoin opettavan Big Bang Legendsin kehittämiseen ennen rahojen loppumista.

Nyt helsinkiläisen kahvilan pöydän ääressä istuu kevyempi mies. Aivan konkreettisesti, sillä jätettyään toimitusjohtajuuden helmikuussa 2018 ja operatiivisen työn kesäkuussa, Järvilehto on laihtunut 15 kiloa. Kevyempi myös siinä mielessä, että hypättyään oravanpyörästä hänestä tuntui ”kuin lyijyviitta olisi lähtenyt harteilta”. Näin hän kuvaa tunnettaan syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Kiitorata – Startup-maailman molemmat puolet (Tammi, 2018).

– Olen pudottanut kierroksia ihan selkeästi. Etenkin tämän vuoden alusta lähtien olen rauhoittanut tilannetta, sillä vaimoni meni töihin 12 vuoden kotona olon jälkeen. Ruuhkavuosikäsite on tullut minulle tutuksi uudella tavalla, sillä meillä on viisi lasta, joista nuorimmat ovat vielä päiväkoti-iässä.

Kolmas ura yrittäjänä

Järvilehdosta puhuttaessa kierrosten pudottaminen on suhteellinen käsite. Kiitoratakirjan jälkeen hän opetti Aalto-yliopistossa filosofian kurssin, teki projektin nuorten syrjäytymistä vastustavan Me-säätiön kanssa ja kävi Unicefin matkalla Boliviassa. Järvilehto on Suomen Unicefin hallituksen jäsen. Lisäksi suunnitteilla on kaksi kirjaprojektia ja kalenterissa aloittavien yritysten mentorointia.

– Autan muun muassa sijoituskierrosten ja tiimien rakentamisessa. Moni ihminen auttoi minua eteenpäin urani alkutaipaleella, ja nyt on minun vuoroni antaa takaisin.

Järvilehto, 41, on ennättänyt tehdä jo monta uraa. 14-vuotiaana hän päätti ryhtyä musiikkibisnekseen ja päätyikin kymmeneksi vuodeksi kolme albumia levyttäneeksi artistiksi ja musiikkituottajaksi. Sitten hän halusi filosofiksi – ja väitteli vuonna 2011 tohtoriksi. Sen jälkeen vuorossa oli bisnes neljässä eri firmassa. Ensimmäinen Järvilehdon perustamista yrityksistä oli Filosofian Akatemia ja viimeisin Lightneer.

– Olen aina mennyt täysillä yhtä maalia kohti. Nyt on ollut mahdollisuus ottaa happea, sillä ensimmäistä kertaa minulla ei ole ollut selkeää päämäärää, mihin haluan mennä. Nyt haen seuraavaa projektia, jossa on riittävästi merkityksellisyyttä ja impaktipotentiaalia. Siis mahdollisuutta vaikuttaa isosti yhteiskuntaan.

Startup-kieli on Järvilehdossa tiukasti ja haastattelussa hän heittelee suomen sekaan sujuvasti englanninkielisiä termejä, kolmikirjaimisia lyhenteitä ja bisnesjargonia.

Startup vaatii kaiken peliin

Startup-elämä vaatii mukana olevalta kaiken. Järvilehto sanoo tyylilleen uskollisesti, että ”se on all in. Kaikki chipit keskelle!” Jos joku haluaisi vain kokeilla vähän kepillä jäätä, pelin voi unohtaa saman tien. Menestyäkseen pitää olla mukana 24/7 ja löytää mukaan myös tiimi, joka on sitoutunut samaan.

– Olen sanonut, että startup-yrittäjällä on ”paria muumia vajaa laakso”. Tarkoitan tällä sitä, että pitää olla sellaista draivia, että mennään tavoitetta kohti, tapahtui mitä tahansa. Muuten ei voi pärjätä kilpailussa globaalien jättiläisten kanssa. Ainoat asiat, joilla pysytyt muuttamaan todennäköisyyksiä eduksesi ovat liikevoima, ketteryys ja halu tehdä isoja asioita tiiminä.

Turvallisuushakuinen ja menestystä varmistelemaan pyrkivä yrityskulttuuri ei sovi startupiin, jonka on pakko oppia elämään jatkuvan epävarmuuden ja jopa pelon kanssa. Järvilehdon mukaan startup-tiimi kulkee pöpelikössä, missä kukaan muu ei ole ollut. Machete-veitset kädessä he raivaavat tietä kohti aukiota, jossa voi olla joko leijona tai aarrearkku.

– Täytyy vain uskaltaa mennä eteenpäin kaasu pohjassa. Jos menee pieleeen, kerätä palaset, katsoa minkä muotoisia ne ovat ja koota homma uusiksi ja jatkaa toiseen suuntaan.

Järvilehto sanoo olevansa iloinen, että yrittäjiksi haluavia on koko ajan enemmän, vaikka todennäköisyydet ovatkin yksittäisen startupin menestystä vastaan. Hän – samoin kuin Lightneer-yhteistyökumppaninsa Peter Vesterbacka – on testannut Aalto-yliopiston tilaisuuksissa, kuinka moni opiskelijoista olisi kiinnostunut perustamaan oman firman.

– Kymmenen vuotta sitten vain pari kättä nousi ylös, nyt reilusti yli puolet on kiinnostuneita.

Innovaatiot ja intuitio vievät

Myös vakiintuneet yritykset voisivat oppia paljon startupien yrityskulttuurista, uskoo Lauri Järvilehto.

Ensimmäinen opeista liittyy innovaatioihin, niiden rytmiin ja kehittelytapaan. Etenkin vähänkin isommissa yrityksissä uusia tuotteita rakennetaan vuosia ja testataan niitä markkina-analyyseillä.

Startupeissa sen sijaan tehdään tuotteesta ensimmäinen ”purkka- ja kuminauhaversio” parissa kuukaudessa, jotta saadaan testattua, onko siinä ylipäätään markkinapotentiaalia. Jos on, voidaan rakentaa pikku hiljaa tuotetta paremmaksi.

– Jos yritys uskaltaa altistaa tuotteen puolivalmiina markkinalle, se saa käyttäjiltä sellaista dataa, jota ei voi saada mistään laboratoriotesteistä. Tuote pitää viedä markkinoille, villiin viidakkoon. Vasta kun tiedetään, mitä luonnontilassa tapahtuu, tuote voidaan tehdä valmiiksi.

Toinen oppi liittyy intuitioon, jota startupien on pakko hyödyntää, sillä ne liikkuvat yleensä tuntemattomilla vesillä, joista ei ole karttoja. Perustajilla on oltava oma näkemys siitä, mikä voisi toimia, vaikka tulevat käyttäjät eivät sitä itse edes tietäisi. Hyvä esimerkki tästä on Steve Jobsin visio iPhonesta, joka oli kaikkea muuta, kuin mitä kuluttajat markkinatutkimusten mukaan halusivat. (Nokia vastasi markkinatutkimusten kuvaamaan kuluttajakysyntään, huonolla menestyksellä.)

Kolmas startupien oppi liittyy riskinottokykyyn. Järvilehto sanoo, että koska yritysten tavoitteena on tehdä voittoa omistajille, siitä seuraa vääjäämättä, että riskin ottaminen ei ole kovin suositeltavaa. Etenkään, jos olemassa olevat prosessit tuottavat voittoa osakkeenomistajille.

– Nykyajan haasteena on, että jopa markkinajohtajan aseman voi menettää nopeasti. Yritysten tulisi suojata itsensä tulevaisuuden muutoksilta perustamalla tai hankkimalla sisäisiä startupeja, joilla ne voivat ottaa hallittuja riskejä. Kun tällaisia yksikköjä on tarpeeksi, osa niistä voi epäonnistua, jos muutama onnistunut tuo sijoitukset takaisin moninkertaisena.

Rima korkealle

Olisiko Järvilehto kokemansa jälkeen valmis hyppäämään taas hektiseen startup-elämään? Hän pohtii kysymystä hetken ja myöntää, että se on edelleen yksi mahdollisuus, mutta ei vielä muutamaan vuoteen. Tärkein syy on se, että Lightneerin aikaan hän joutui viettämään paljon aikaa poissa kotoa ja koki alkaneensa hukata yhteyden viiteen lapseensa.

– Nämä ovat kriittisiä vuosia, joten olen päättänyt rauhoittaa elämää ainakin hetkeksi.

Järvilehto on myös asettanut Lightneerin jälkeen itselleen riman korkealle sen suhteen, millaista vaikutusta hän haluaa saada aikaan. Mahdollisella seuraavalla projektilla pitää olla missio – eikä sellaiseksi riitä rahan teko.

– Suomesta käsin on mahdollista tehdä asioita, joilla onnistuessaan on valtava muutospotentiaali globaalisti ihmisten hyvinvointiin.

Kolmas syy katsella vielä hetki ympärilleen taitaa paljastua Järvilehdon sivulauseessa, jonka mukaan tutkimusten mukaan Piilaakson menestyneimmät startup-perustajat ovat keskiiältään 45-vuotiaita. Siihen on Järvilehdolla vielä neljä vuotta.

Kolme tärkeintä asiaa startupia perustettaessa

  1. Oikea tiimi. Jo perustajatiimissä pitää olla mukana yrityksen tärkeimmät osaamisalueet, sillä startupeissa rekrytointi on erittäin vaikeaa. Perustajatiimissä tulee olla mukana ainakin liiketoimintajohdon, markkinoinnin ja teknologian osaajia.
  2. Yhteisesti jaettu missio. Usko siihen, että yrityksen idealla – palvelulla tai tuotteella – voidaan muuttaa maailmaa. Jos tiimi on liikkeellä miljardien perässä, firmalle ei ennusteta pitkää ikää.
  3. Bisneslogiikka. Miten tiimi voi ideallaan tehdä myös rahaa heti ensimmäisestä viikosta lähtien? Liian moni keskittyy rahoituksen keräämiseen, ei tuleviin asiakkaisiin ja siihen, miksi he olisivat valmiita maksamaan tuotteesta tai palvelusta.


Lauri Järvilehto

  • 41 vuotta
  • Avioliitossa, viisi lasta
  • Filosofian tohtori
  • Ollut perustamassa neljää yritystä: Underwater Music, Filosofian Akatemia, Extended Mind Technologies, Lightneer
  • Kirjoittanut viisi tietokirjaa, joista viimeisin Kiitorata vuonna 2018
  • Muusikkona julkaissut Songsworthartistinimellä kolme albumia instrumentaalista scifi-musiikkia
  • Hallitusjäsenyyksiä mm. Lightneer Oy, Suomen Unicef


Fennia-lehti 1/2019
Teksti: Jarno Forssell
Kuva: Wilma Hurskainen

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.