Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Keskeytysten kulttuuri väsyttää aivot

Keskeytysten kulttuuri väsyttää aivot

19.12.2018

Silpputyö, jatkuvat keskeytykset ja monisuorittaminen kuormittavat aivojamme ja heikentävät työn laatua. Muutos on kuitenkin näköpiirissä, uskoo aivotutkija Mona Moisala

Työpäivämme on täynnä keskeytyksiä: puhelut, mailit, lyhyet palaverit ja työkavereiden nopeat kysymykset. Tämän lisäksi tulevat vielä ilmoitukset erilaisista viestintäsovelluksista, joihin työtiimien sisäinen viestintä on siirtynyt sähköpostitulvan vähentämiseksi sekä astetta henkilökohtaisemmat some-kanavat.

– Keskeytykset ovat iso ongelma työpaikoilla, varsinkin avokonttoreissa. Siellä piippaa koko ajan joku kännykkä tai työkaveri tulee nykäisemään hihasta. Keskittyminen omaan työhön herpaantuu ja uudelleen orientoituminen siihen, mitä olit tekemässä ennen keskeytystä, vie minuuttitolkulla aikaa. Se on todella haitallista työn laadulle.

Näin sanoo aivotutkija Mona Moisala, joka on kirjoittanut yhdessä professori Minna Huotilaisen kanssa tietokirjan Keskittymiskyvyn elvytysopas (Tuuma). Tutkijat ovat huolissaan silppumaisesta työelämästä, joka vaikeuttaa keskittymistämme. Tutkijoiden mukaan keskittymiskyvyn häiriöstä ADT:stä (attention deficit trait) on älylaitteiden aikakaudella tullut jo kansantauti.

– Elämä on sirpaloitunut ja hektistynyt niin, että kirjan lukeminen tai elokuvan katsominen on monelle haastavaa. Se kielii siitä, että kun työelämä on asiasta toiseen pomppimista, ilmiö seuraa myös vapaa-ajalle, Moisala sanoo.

Aivoista ei ole multitaskaajiksi

Nykyisessä työkulttuurissamme on nostettu ideaaliksi henkilö, joka pystyy tekemään sujuvasti monta asiaa samaan aikaan – monisuorittamaan tai multitaskaamaan.

Mona Moisalan mukaan on harhaa, että ihminen olisi tehokas tehdessään monta asiaa samaan aikaan. Aivomme eivät pysty suorittamaan useita asioita samanaikaisesti, vaan ne pomppivat niiden välillä.

– Aivojen etuotsalohko toimii aivojen kontrollikeskuksena. Se on ”toimitusjohtaja”, joka delegoi tehtäviä ja kertoo, mihin aivojen tulisi keskittyä. Jos työntekomme koko ajan keskeytyy tai joudumme tekemään samaan aikaan montaa asiaa, etuotsalohko kuormittuu ja aivot väsyvät. Se saattaa myös vahingoittaa pitkäjänteistä keskittymiskykyämme.

Aivojen hyvinvoinnin – ja myös työn tehokkuuden kannalta – meidän olisi siis parempi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, hoitaa se valmiiksi ja siirtyä vasta sitten seuraavaan.

Moisalan mukaan multitaskausta ei pysty treenaamaan. Moisalan tutkimusryhmineen tekemissä tutkimuksissa henkilöt, jotka kertoivat multitaskaavansa paljon, eivät suoriutuneet yhtään muita paremmin multitaskaustehtävistä.

– Huono kyky multitaskata on aivojen pysyvä ominaisuus, Moisala sanoo.

Pelisäännöt työpaikalle

Työelämän silppumaisuus johtuu osin työyhteisöihin rantautuneista uusista käytännöistä. Viestintäkanavia on monia ja pahimmillaan on oletusarvona, että niihin reagoidaan heti. Se on tutkijan mielestä epäinhimillistä ja huonontaa työn laatua.

Mona Moisala myöntää, että on sellaisia työtehtäviä, esimerkiksi hoitoalalla, joissa ärsykkeitä ei pysty sulkemaan pois työpäivän aikana. Myös monen yrittäjän pitää olla koko ajan asiakkaiden ja henkilöstön tavoitettavissa.

– Jos päivä on ollut reagointia jatkuviin ärsykkeisiin, täytyy kiinnittää erityisen paljon huomiota palautumiseen työajan ulkopuolella.

Moisala ja Minna Huotilainen esittelevät Keskittymiskyvyn elvytysoppaassa ehdotuksensa ”uudeksi työaikalaiksi”. He ehdottavat työpäivän rytmittämistä neljän tunnin jaksoihin. Aamupäivän virtausjakson aikana, kun mieli on virkeimmillään, tulisi sulkea kaikki sovellukset, hiljentää merkkiäänet ja keskittyä vaativiin työtehtäviin. Iltapäivän silppujakso olisi omistettu säläasioiden hoitamiseen: puheluihin, sähköposteihin ja palavereihin.

– Tällainen edellyttää tietenkin muutosta koko työyhteisössä. Jotta keskeytysten kulttuuri saataisiin hallintaan, pitää sopia yhteisistä pelisäännöistä. Avokonttorissa voidaan esimerkiksi sopia, että jos sinulla on kuulokkeet korvilla, sinua ei saa häiritä.

Tylsyys auttaa keskittymään

Keskeytykset eivät läheskään aina tule ulkoa. Meillä kaikilla on vaikeuksia vastustaa kiusausta tarkistaa säännöllisesti sähköpostit ja muut viestintäkanavat, jotta tiedämme että siellä ei ole odottamassa mitään tärkeää.

– Voimme kuitenkin treenata omaa mielenhallintaamme ja keskittymiskykyämme. Jos ei ole tarpeeksi itsekontrollia vastustaa itse aiheutettuja keskeytyksiä, sen voi ulkoistaa vaikka herätyskellolle.

Moisala kertoo pomodoro- eli tomaattitekniikasta, jossa herätyskello laitetaan soimaan 20 minuutin kuluttua. Siihen asti tulee tehdä keskittyneesti yhtä asiaa, mutta kun kello soi, voi pitää tauon, selata somea, jaloitella tai keittää kahvit. Sitten taas 20 minuuttia keskittymistä.

– Hiljalleen keskittymiskyky vahvistuu ja aivojen oma kontrollikyky paranee. Tutkija myös suosittelee keskittymiskyvyn kehittämiseksi tylsien töiden tekemistä.

Kotona se voi olla vaatteiden silitystä tai lattian imurointia – mitä tahansa mekaanista tekemistä, johon keskittyy hetken aikaa. Se on arjen mindfullnessia.

– Vielä parempi tietysti on, jos pystyy saamaan päiväänsä istuen tehtäviä mindfullnesshetkiä. Ne vähentävät tutkitusti ahdistus- ja masennusoireita ja ovat hyödyllisiä keskittymiskyvyn kannalta.

Teknologia on hyvä renki

Mona Moisala on optimisti ja uskoo keskittymiskyvyn tekevän comebackin sekä työelämään että vapaa-aikaan.

– On olemassa merkkejä siitä, että yhä useammat ovat havahtuneet levottomuuteensa ja haluavat tehdä sille jotakin. Tästä kertovat esimerkiksi mindfullness- ja joogabuumit, värityskirjojen suosio ja metsässä samoilun yleistyminen.

Teknologia on ongelma, mutta se voi olla myös ratkaisu. Jos älypuhelinta ja -kelloa käyttää viisaasti, ne voivat olla hyödyllisiä apureita arjen hallinnassa. Fiksut sovellukset muistuttavat taukojen pitämisestä ja hengitysharjoituksista, ja kertovat unen laadusta.

– Ei meidän tarvitse luopua älylaitteista, mutta niiden käyttö vaatii itsehillintää. Teknologia on huono isäntä, mutta hyvä renki. Voimme kouluttaa itseämme siihen, miten elää rauhallista elämää älylaitteiden kanssa.

Eikä työkulttuurissakaan ole mitään sellaista, jota me itse emme voi muuttaa. Moisala muistuttaa, että ei ole olemassa mitään pahaa systeemiä, joka pakottaa meidät säntäilemään.

─ Me ihmiset itse sen teemme, ja useimmissa töissä meidän omalla päätösvallallamme on merkitystä. Uskon, että olemme nyt menossa parempaan suuntaan.


Kolme vinkkiä keskittymiskyvyn harjoittelemiselle

  1. Aseta älylaitteiden käytölle sääntöjä. Poista kaikki merkkiäänet aamupäivän ajaksi tai päätä, ettet kaiva sitä esille kauppajonossa tai bussissa.
  2. Rauhoita päivästäsi ainakin muutama tunti siihen, että voit tehdä haastavia työtehtäviä. Käytä tarvittaessa keskittymistä auttavia tekniikoita.
  3. Tee päivittäin tylsiä, rutiininomaisia töitä. Imuroi tai silitä vaatteita. Mieli lepää ja perhe kiittää.

Mona Moisala

  • 31-vuotias psykologian tohtori ja aivotutkija
  • Tutki väitöskirjassaan (2017), miten monisuorittaminen eli multitasking vaikuttaa aivoihin
  • Julkaisi elokuussa tietokirjan Keskittymiskyvyn elvytysopas yhdessä professori Minna Huotilaisen kanssa.
  • Parhaillaan äitiyslomalla, elää vauva-arkea vastasyntyneen pojan ja aviomiehensä kanssa. ”En elä juuri nyt omien oppieni mukaan. Viimeiset kuukaudet on tullut multitaskattua aika paljon.”

Fennia-lehti 4/2018
Teksti: Jarno Forssell

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.