Sairausvakuutus voi olla tukenasi mielenterveyden haasteissa – poimi asiantuntijan vinkit myönteisempään ajatteluun
12.6.2024
Millainen vaikutus myönteisellä ajattelulla voi olla ihmisen hyvinvointiin, ja miten muuttaa omaa ajatteluaan myönteisemmäksi? Poimi vinkit myönteisen ajattelun vahvistamiseen ja siihen, millaista apua myös sairauskuluvakuutus voi tarjota esimerkiksi jaksamattomuuden hoidossa.
Arjessamme on stressitekijöitä, joiden käsittelyyn myönteinen ajattelu voi tarjota apua. Myönteinen ajattelu ja positiivisuus eivät kuitenkaan tarkoita vaikeuksien vähättelyä tai teeskenneltyä iloa. Sen sijaan ne tarkoittavat kykyä erottaa toisistaan kuvitellut ja todelliset vastoinkäymiset, ja taitoa kiinnittää tietoisesti enemmän huomiota siihen, mikä on hyvin.
Hyvinvointivalmentaja Johanna Koskimies, Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen varapuheenjohtaja ja viestintävastaava, kertoo positiivisen psykologian periaatteista ja keinoista, joilla voi aidosti tukea omaa hyvinvointiaan. Suomen positiivisen psykologian yhdistys on kaikille positiivisesta psykologiasta kiinnostuneille tarkoitettu yhdistys.
Millä tasolla oma hyvinvointisi on?
Kuvittele mielessäsi vaakasuora viiva. Tämä viiva on nollataso, eli tila, jossa elämässäsi ei ole mielenterveyttä rapauttavia tekijöitä kuten masennusta, tai muita elämää haittaavia sairauksia tai oireita. Perinteinen psykologia tutkii tyypillisesti nollatason alapuolella olevia tekijöitä ja etsii ratkaisuja mielenterveyden häiriöihin.
– Jotta ihminen voi olla onnellinen ei riitä, että hänellä ei ole sairauksia; tällöin ollaan vasta nollatasolla, sanoo Johanna Koskimies.
– Positiivinen psykologia toimii siis nollatason yläpuolella. Tutkimussuuntausten eroa voidaan hyvin kuvata niin, että siinä missä perinteisen psykologian tutkimus kysyy, mikä on huonosti ja miten sitä voidaan lievittää, positiivinen psykologia kysyy, mikä on hyvin ja miten sitä voidaan vahvistaa.
On hyvä muistaa, että esimerkiksi fyysisen jaksamattomuuden taustalla voi vaikuttaa myös erilaisia fysiologisia tekijöitä, jotka kannattaa tutkia lääkärin toimesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- tyypin 2 diabetes,
- kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta,
- uniapnea,
- ferritiinivaje, ja moni muu tekijä.
Esimerkiksi näissä tutkimuksissa hyvissä ajoin hankittu Terveyden turva -sairauskuluvakuutus voi olla tukena. Tutustu Fennian sairausvakuutukseen.
Lue lisää sairauskuluvakuutuksestaHyvän elämän viisi osa-aluetta ja negatiivisuusharha
Psykologian professori ja kirjailija Martin Seligmanin mukaan positiivinen psykologia muodostuu viidestä osa-alueesta. Seligmanin mukaan nämä tekijät muodostavat perustan hyvälle elämälle, joka on mielekästä ja tyydyttävää:
- Positiiviset tunteet
- Syventyminen itseä kiinnostaviin asioihin
- Hyvinvointia tukevat ihmissuhteet
- Elämän merkityksellisyys
- Itselle tärkeät saavutukset
Malliin on myöhemmin lisätty myös kuudes onnellisuuden osa-alue: terveys.
– Evoluutio on tehnyt ihmisestä taipuvaisen negatiivisuuteen. Vuosituhansia sitten vaarat olivat todellisia ja niihin varautuminen palveli hengissä pysymistä. Nykyisin todellisia vaaroja on hyvin vähän, mutta kuvitellutkin uhat ja huolet saavat suhteettoman suuren painoarvon ajattelussamme. Meitä vaivaa negatiivisuusharha, Koskimies sanoo.
Positiivinen psykologia pyrkii saattamaan meidät tietoisiksi tästä negatiivisuusharhasta, sillä se useimmiten aiheuttaa tarpeetonta pelkoa ja stressiä.
Mindfulnessilla voi olla merkittävä rooli hyvinvoinnissa
Mindfulness voidaan määritellä tietoisen läsnäolon tilaksi, jossa ihminen on tietoinen sekä omasta ajattelustaan ja sisäisistä tuntemuksistaan, että ulkopuolellaan tapahtuvista asioista. Säännöllinen mindfulness-harjoittelu vähentää tutkimusten mukaan stressiä, ahdistuneisuutta ja jopa masennusoireita.
Mindfulness-harjoitteluun on olemassa lukemattomia menetelmiä. Paljon käytetty ja tehokas keino on päivittäinen harjoitus, jossa istut paikallasi 20-30 minuutin ajan, annat itsellesi luvan rentoutua täydellisesti, unohdat kaikki tavoitteet, suoritukset ja aikomukset, ja keskität huomiosi omaan hengitykseesi. Keskity siihen, miten vatsa nousee ja laskee hengityksen tahdissa. Kun ajatuksesi harhautuvat muualle, havaitse ajatus, päästä siitä irti ja palauta huomiosi lempeästi takaisin hengitykseen.
Tätä jatkuvaa huomion palauttamista hetkeen voidaan kutsua aivojen ”punttisaliksi”, ja se on koko harjoittelun tarkoitus. Säännöllisen harjoittelun ja ajan myötä rentoutuminen lisääntyy ja mieli muuttuu kevyemmäksi, myönteisemmäksi ja toiveikkaammaksi, jolloin huolet eivät enää hallitse ajattelua niin paljon.
Miten muuttaa omaa ajatteluaan myönteisemmäksi?
Tutkimusten mukaan vietämme jopa 80 % ajastamme omassa mielikuvituksessamme, yrittäen varautua tuleviin tapahtumiin ja asioihin. Osan näistä tapahtumista olemme jo kokeneet ja selvinneet niistä. Osa on sellaisia, jotka voimme kohdata vasta, kun ne tapahtuvat, ja sittenkin todennäköisesti selviämme niistä. Ehdoton enemmistö huolistamme on kuitenkin sellaisia, jotka eivät koskaan tule tapahtumaan.
“Kipu kuuluu elämään mutta kärsiminen on vapaaehtoista.”
Positiivinen psykologia ei kiellä elämän kivuliaita tai vaikeita hetkiä, vaan tarjoaa välineitä, joiden avulla vaikeuksista voi selviytyä toiveikkaammin ja vähemmällä kärsimyksellä. Kohtaamalla ja hyväksymällä elämän haasteet ja vaikeatkin tunteet avoimesti, voimme lievittää kärsimystä.
Vinkit myönteisemmän ajattelun vahvistamiseen:
- Ota kaikenlaiset tunteet vastaan, älä arvota niitä hyviksi tai pahoiksi.
- Harjoita myötätuntoa itseäsi kohtaan kaikissa tilanteissa.
- Tiedosta, että voit valita miten kohtelet itseäsi ja miten suhtaudut itseesi.
- Päätä hyväksyä itsesi ilman ehtoja.
- Kun saat itsesi kiinni turhasta huoliajattelusta tai itsesi moittimisesta, tiedosta ajatuksesi ja kokeile vaihtaa ne kiinnittämällä huomiosi johonkin, joka tuo parempaa oloa.
- Kirjaa joka ilta muistiin asiat, jotka ovat menneet päivän aikana hyvin. Vaikka et tuntisikaan iloa tai kiitollisuutta näistä asioista, harjoitat huomaamattasi aivojasi kiinnittämään hyviin asioihin huomiota pitkin päivää. Näin huoliajatuksille ja uhille ei ole mielessä enää yhtä paljon tilaa.
- Nauti positiivisista kohtaamisista muiden ihmisten kanssa.
Sairauskuluvakuutus tukenasi myös mielenterveysongelmissa
Fennian Terveyden turva on sairausvakuutus, joka voi olla tukenasi jos tarvitset mielenterveyspalveluita. Voit valita Terveyden turvaan lisäturvana esimerkiksi terapiavakuutuksen, joka korvaa enintään 25 kertaa koko vakuutuksen voimassaolon aikana lääkärin tarpeelliseksi arvioimaa psykoterapeutin, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan antamaa hoitoa. Fennian asiantuntija Laura Luhtanen, mitä vakuutus voi korvata?
“Terveyden turva korvaa laajimmillaan lääkärikäynnit, lääkärin määräämät lääkkeet, tutkimukset sekä psykoterapian myös mielenterveysongelmissa. Vakuutus korvaa myös psykiatrin käynnit, eli asiakas voi vakuutuksen avulla saada tarvittavan B-lausunnon Kelan korvaamaa terapiaa varten.”
Voit siis aloittaa terapian vakuutuksen turvin ja jatkaa Kelan kattamaan terapiaan, jos vakuutuksen käyntimäärät tulevat täyteen. Terapian korvattavuus ei edellytä B-lausuntoa, vaan voit hakeutua esimerkiksi psykologille jo aiemmassa vaiheessa.
On tärkeää muistaa, että sairausvakuutus korvaa asioita, jotka on todettu vakuutuksen ottamisen jälkeen. Toisin sanoen, mitä vähemmän sairauksia tai alkavia oireita sinulla on vakuutuksen hankkimishetkellä, sitä laajempi vakuutusturva sinun on mahdollista saada.
Psst! Sairauskulu- ja tapaturmavakuutuksiin kuuluu aina FenniaHoitaja-palvelu, joka on käytössäsi joka päivä klo 7–22. Lue lisää FenniaHoitajasta.
Laske hinta ja osta sairauskuluvakuutusTiedäthän, että Fenniasta saat kaikki kodin- ja perheen vakuutukset? Henkilövakuutusten lisäksi saat Fenniasta myös koti- ja autovakuutukset. Lue lisää kodin ja perheen vakuutuksista.
Lue lisää
Auttoiko tämä sinua?
Jaa