Hyppää sisältöön
    Henkilöasiakkaat
  • Fennia
  • Henki-Fennia
  • Ohjeet
  • Yritykset ja yhteisöt
Etsi sisällöstä
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaat
På svenska

Kirjaudu

  • Etusivu
  • Sisältöstudio
  • Jääkiekkoilija Nemo Pajula
Parajääkiekkoilija  Nemo Pajula.

Fennia x Tulevaisuuden tähdet: Kunnianhimo ja kehittyminen ajavat Nemo Pajulaa eteenpäin jääkiekkouralla

28.6.2024

Fennia tukee Suomen Paralympiakomitean Tulevaisuuden tähdet -ryhmää. Tässä juttusarjassa kerromme ryhmän nuorten urheilijoiden tarinoita ja tutustumme heidän tulevaisuuden tavoitteisiinsa. Vuoden 2024 ryhmästä esittelemme seuraavaksi vuoden alussa siihen valitun jääkiekkoilija Nemo Pajulan.

Vuoden tamperelainen 2024 Nemo Pajula on tuttu hahmo jo monelle suomalaiselle, vaikkei seuraisikaan jääkiekkoa – saati sitten lajin Suomessa vielä hieman tuntemattomampaa versiota parajääkiekkoa.

17-vuotiaana Ilveksen vammattomana junioripelaajana vuonna 2022 SM-sarjan pelissä loukkaantunut Pajula siirtyi parajääkiekon pelaajaksi vuoden 2023 mittaan, kun oli varmistunut ettei nuori enää nousisi jaloillaan luistinten päälle. Kun Suomen parajääkiekkomaajoukkueen Paraleijonien valmentaja Jari Härkälä arveli ajan olevan oikea lähestyä Pajulaa, lähti pelaaja testaamaan tuttua lajiaan jääkiekkokelkasta käsin.

Tampereella Pajulan kotijoukkueessa Ilveksessä käynnistyi säännöllinen parajääkiekkotoiminta vasta huhtikuussa 2023 hieman aiemmin aloitetun, pystyssä pelattavan erityisjääkiekon Special Hockeyn rinnalle. Nyt tamperelaisjoukkue jo treenaa noustakseen SM-sarja Parajääkiekkoliigan tasolle, mutta aiemman lajitaustansa vuoksi nopeasti kehittyneelle Pajulalle aukesi liigapaikka jo kotijoukkuettaan aiemmin.

Pajula onkin aloittanut uransa Parajääkiekkoliigassa Riihimäen Kiekko-Nikkareiden riveissä, joka Paraleijonien ohella on Härkälän valmennuksessa. Joukkueessa Pajula on totutellut uuteen pelipaikkaan, ja testaillut kuluneella kaudella sekä hyökkääjän että puolustajan asemia.

– Kelkan käyttöä pitää vielä parantaa, mutta itsellä on sen verran pelisilmää ja Suomen tasolla sen verran hyvät pelikaverit ketjussa, että tietää mihin sijoittua, ja saattaa kiekkoa tulla – syöttöjä ja maaleja. Aika hyvin olen päässyt mukaan omasta mielestäni. On saanut pelata pirun paljon ja hyvien pelaajien kanssa, kun pelaajia ei kaikkinensa hirveän paljon ole, Pajula kertoo.

Työ uudessa joukkueessa palkittiin keväällä 2024, kun Kiekko-Nikkarit Nemo mukanaan voittivat parajääkiekon Suomen mestaruuden. Mies itse sijoittui liigan pistepörssin kakkoseksi luvuin 3 + 5. Samalla Pajula on ollut jo mukana myös maajoukkueen treenipeleissä ja harjoitusringissä.

– En tiedä pelaanko vielä ensi kaudellakaan maajoukkuepelejä, mutta sanotaanko että kahden vuoden sisään on itsellä tavoite nousta maajoukkueessakin runkopelaajaksi ja tärkeään rooliin. Kyllä maajoukkueen treenit aina eroaa seuratreeneistä, niissä ja varsinkin Tulevaisuuden tähtien jäillä pääsee kehittämään juuri omia pelaajataitoja, mikä on itseäni auttanut tosi paljon.

Nemo ehti Härkälän kutsusta kulkea myös Pajulahden paralympiavalmennuskeskuksessa Tulevaisuuden tähtien jääkiekkoilijoiden lajitreeneissä jo ennen virallista valintaa huipputasolle valmennettavien urheilijoiden ryhmään – tuolloin vielä omakustanteisesti, mikä kertoo hyvin pelaajan halusta kehittyä kiekkoilijana.

Kun virallinen nimitys ryhmään alkuvuodesta 2024 tuli, kertoi Pajula odottavansa etenkin punttipäiviä, urheilijoiden testauksia sekä vertautumista muihin parajääkiekon pelaajiin. Kesään mennessä kahden ensimmäisen leirin jälkeen odotukset tuntuvat täyttyneen.

– Hyvä porukka on siinäkin ryhmässä kasassa, ja hyvää valmennusta. Fiilikset on siis hyvät, kun on päässyt kehittymään ja testaamaan myös, miten salilla kulkee.

Tuore merkonomi etenee urheilu edellä

Koska Pajulalla on parajääkiekkoilija-aikanaan ollut jo pitkä tausta urheilun ja opiskelujen yhdistämisessä, kokee hän molempien edistämisen sujuneen viime vuosina kuin itsestään. Kun treenejä on Parajääkiekkoliigan kauden aikana ollut vain muutamat viikossa iltaisin ja viikonloppuisin, ja leirit ja sarjaturnauksetkin aina viikonloppujen aikana, ei kummempia ongelmia ole arjessa syntynyt.

Kesäkuun alussa Pajula valmistuikin ajallaan urheiluluokalta merkonomiksi.

– Urheiluluokka helpotti kyllä urheilua opiskelijana – aina on päässyt lähtemään, jos on sattunut olemaan jotain kouluviikkojen aikana, tai on joutunut välillä lepäämään esimerkiksi rankan turnausviikonlopun jälkeen. Tammikuussa pelasin Peurungassa SISU Cupissa kuusi peliä kahteen päivään, minkä jälkeen oli pakko ilmoittaa opettajalle, ettei oikein pystynyt liikkumaan ja oli palauteltava.

Urheilu on toistaiseksi hallinnut myös tulevaisuuden suunnitelmia, eikä Pajulalla vielä ole mielessä varsinaista toiveammattia valmistumisen jälkeen.

– Mahdollisesti jatko-opiskelua, eikä nyt joku omaan alaan myyntiin ja liiketoimintaan liittyvä työkään mikään huono vaihtoehto olisi. Liikunta-alakin on vähän pyörinyt mielessä, ja kun somessakin on jo kertynyt seuraajia, voisi someyhteistyötkin olla ainakin jonkinlaisena tulonlähteenä jossain vaiheessa, 19-vuotias kaavailee.

Vielä Tulevaisuuden tähtiin liittyessään Pajula ei ollut suuremmin seurannut parajääkiekkoa maailmalla edellisten Pekingin talviparalympialaisten finaalipeliä ja omien sanojensa mukaan ”aika vaivattomasti vetelevän” jenkkipelaaja Jack Wallacen tiktokeja lukuun ottamatta. Urheilu-unelmat ovat nyt kuitenkin jo kansainvälisillä jäillä.

Tukena kiekkouralla ovat edelleen niin perhe kuin kaveritkin, jotka tietävät, mitä urheilu Pajulalta vaatii, tsemppaavat mukana ja ovat ahkerasti kyselleet, milloin Parajääkiekkoliigan pelejä pääsisi katsomaan Tampereellakin.

– Isoimpana unelmana on se, että pääsisi joku päivä Suomen kanssa pelaamaan sekä A-sarjan MM-kisoissa että paralympialaisissa. Se olisi hienoa.

Nemo Pajula jääkiekkoilee

Parajääkiekko

  • Parajääkiekkoa pelataan pitkälti samoilla säännöillä kuin pystyjääkiekkoa. Isoin ero on, että jäällä luistellaan luistelukelkassa istuen, ja mailoja on kaksi: lapapäällä lyödään kiekkoa ja mailojen toisessa päässä olevilla terillä työnnetään kelkkaa liikkeelle. Ottelut pelataan tavallisessa jääkiekkokaukalossa ja peliaika on 3 x 15 minuuttia.

  • Vauhdikas laji soveltuu liikuntavammaisille pelaajille, joilla on hyvä ylävartalon hallinta, istumatasapaino sekä käsien toimintakyky. Yleisin parajääkiekkoilijan vamma on alaraajan vamma, esimerkiksi amputaatio, mutta yhtä lailla lajia voivat pelata myös selkäydinvammaiset henkilöt. Laji sopii hyvin myös jääkiekkoilijoille, jotka eivät esimerkiksi polvi- tai muiden urheiluvammojen vuoksi voi harrastaa pystykiekkoa.

  • Suomessa lajia voivat pelata lisäksi vammattomat henkilöt, ja sitä pelataan niin kotimaassa kuin paralympialaisissakin asti toistaiseksi miesten ja naisten yhteisissä sekajoukkueissa.

  • Laji on kuulunut paralympialaisten ohjelmaan vuodesta 1994. Ensimmäisenä paralympiakultaa voitti Ruotsi, mutta viime vuosina lajia on hallinnut USA. Kansainvälisellä tasolla pelataan lisäksi MM- ja EM-kilpailuissa sekä erilaisissa turnauksissa.

  • Kaudella 2023–2023 SM-sarja Parajääkiekkoliigaa pelasi 3 joukkuetta: SISU Paraicehockey (Jyväskylä), TPS Paraicehockey (Turku) ja Kiekko-Nikkarit (Riihimäki). Lisäksi Oulussa toimii Parajääkiekkoliigaakin pelannut Kiimingin Kiekko-Pojat ja Tampereella Ilves Paraicehockey. Kotimaassa järjestetään myös yksittäisiä turnauksia sekä matalan kynnyksen leiritapahtumia

Kuvat: Pasi Rahikka (Tulevaisuuden tähdet), Eveliina Markovaara (Ilveksen pelivarusteissa)

Lue lisää

Tulevaisuuden FenniaKumppanitArtikkeliFennia
Vakuutukset ja palvelutVahingotAsiakaspalveluAsiakasedutUsein kysyttyäAjankohtaistaMedialleYritysasiakkaatTietoa FenniastaAvoimet työpaikatBriefly in English
© Fennia
YhteystiedotTietosuoja ja käyttöehdotSaavutettavuusYksityisyyden suoja puhelinpalvelussaEvästeet