Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista

Kaikkien yhteinen tekoäly

13.6.2019

Miksi kaikkien suomalaisten pitäisi ymmärtää miten tekoäly toimii? Asiantuntijoiden mukaan ymmärrys on tärkeää, jotta tekoälyä voitaisiin kehittää kaikkien tarpeisiin. Ymmärrys on myös paras lääke tekoälyn tuomiin ongelmiin.

Vaikka tekoäly saattaa tuntua kaukaiselta asialta, esimerkiksi ”koneoppiminen” on terminä melkein 60 vuotta vanha.

– Tekoälyllä tarkoitetaan yleensä koneoppimista. Se tarkoittaa, että mitä enemmän dataa järjestelmä saa, sitä parempia ratkaisuja se kehittää. Esimerkiksi verkkokauppa oppii antamaan parempia suosituksia, sanoo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen apulaisprofessori Teemu Roos.

Tekoälyä ovat myös verkkomainonta ja verkkokaupan tai Netflixin suositukset. Samanlaista tekoälyä on myös sosiaalinen media, joka nousi pääosaan Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Brexit-äänestyksen liepeillä, kun paljastui, että polarisoivan propagandan taustalla oli algoritmeja ja botteja.

– Molemmat ovat esimerkkejä isoista ongelmista, joihin tekoäly voi johtaa. Näihin ja muihin tekoälyyn liittyviin ongelmiin paras keksimäni lääke on, että ihmiset ymmärtäisivät, että nykyään tällaiset ongelmat ovat mahdollisia, Roos jatkaa.

Oma valistunut mielipide teknologian kehittymisestä

Roos ryhtyi toimeen ja nyt Helsingin yliopiston ja Reaktor-teknologiayhtiön kaikille avoin tekoälykurssi on huikea hitti. Maksuton kurssi rakentuu kuudesta osiosta, jotka kattavat tekoälyn perusteet sen määrittelystä sovelluksiin, koneoppimiseen, neuroverkkoihin ja sen vaikutuksiin.

Tekijöiden tavoitteena oli saada yksi prosentti Suomen väestöstä rekisteröitymään tekoälykurssille. Suomalaiset innostuivat tekoälystä ja sen opettelemisesta siinä määrin, että kurssi on kerännyt nyt jo yli 100 000 opiskelijaa, eli kaksi prosenttia suomalaisista.

– Me toivomme, että kurssi kannustaa ihmisiä innostumaan teknologiasta. Jotkut haluavat oppia uusia asioita ja kouluttautua uudelleen, mutta ennen kaikkea me toivomme, että ihmiset pystyisivät kurssin jälkeen muodostamaan oman, valistuneen mielipiteen siitä, miten teknologista kehitystä viedään eteenpäin ja kuinka sitä pitäisi säädellä, Roos sanoo.

– Suomi tarvitsee asiantuntijoiden lisäksi kansalaisia, jotka tietävät asioista tarpeeksi ja pystyvät osallistumaan kansalaiskeskusteluun.

Niinpä Roos onkin tyytyväinen siihen, että melkein puolet verkkokurssin opiskelijoista on naisia ja yli neljännes yli 45-vuotiaita.

Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan tekoälyn kehittämiseen

Vaikka verkkokurssi onkin suosittu ja hyväksi havaittu, Roos näkisi mielellään myös toisenlaisia tapoja tavoittaa ihmisiä, sillä yliopiston kurssi tavoittaa vain tietyn, yleensä koulutetun osan väestöstä. Tekoäly kuitenkin koskettaa kaikkia.

Oxfordin ja MITin tutkijoiden mukaan tekoäly, automaatio ja robotiikka korvaavat vähintään viidenneksen, mutta mahdollisesti jopa puolet nykyisistä työtehtävistä seuraavien 10–15 vuoden kuluessa.

Roosin mielestä on tärkeää, että tekoäly ei jää ainoastaan pienen ryhmän haltuun.

– Juuri nyt tekoälyspesialistit ovat pääasiassa nuoria, etuoikeutettuja valkoihoisia miehiä, ja vaikka he eivät ole pahoja ihmisiä, monimuotoisempi ryhmä keksisi erilaisia ratkaisuja.

Siitä esimerkkinä vaikkapa se, että kasvojentunnistuksen on huomattu toimivan heikosti tummaihoisten kohdalla.

– Nykymenetelmät osaavat hoitaa melko kapeita tehtäviä. Esimerkiksi paljon julkisuutta saanut, IBM:n Watson, on joukko toisistaan irrallisia menetelmiä, jotka tekevät omia juttujaan, ei yksi ja sama monitaitoinen tekoäly, Roos sanoo.

Roos toivoo, että alalle saadaan selkeät säännöt.

– Suomalaiset perinteisesti luottavat julkiseen hallintoon varmaankin keskimääräistä enemmän ja siksi meistä on luontevaa, että alalle laaditaan sopiva lainsäädäntö.

3 syytä, miksi tekoälyn perusteita kannattaa opiskella

  1. Pystyy hahmottamaan tekoälyn hyödyt omalle liiketoiminnalle
  2. Osaa reagoida muutoksiin, joita tekoäly tuo työelämään
  3. Ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet ja uhkatekijät

Fennia-lehti 2/2019
Teksti: Risto Pakarinen
Kuva: Aino Pekkarinen




Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.