Hyppää sisältöön
Parayleisurheilija Valtteri Ranua.

Fennia x Tulevaisuuden tähdet: Keihäs toi menestystä, kuula avaa uusia ovia – Valtteri Ranua etenee nousujohteisella urallaan

25.3.2026

Fennia tukee Suomen Paralympiakomitean Tulevaisuuden tähdet -ryhmää. Tässä juttusarjassa kerromme ryhmän nuorten urheilijoiden tarinoita ja tutustumme heidän tulevaisuuden tavoitteisiinsa. Vuoden 2026 ryhmästä ensimmäisenä esittelyvuorossa on Pudasjärveltä ponnistava, nykyisin Oulussa asustava parayleisurheilija Valtteri Ranua.

Pudasjärven Urheilijoita edustava Valtteri Ranua on urheillut käytännössä siitä lähtien, kun oppi kävelemään. Ennen yleisurheilu-uraansa hän on ehtinyt harrastaa melkein kaikkia palloilulajeja, joko maila kädessä tai ilman mailaa.

Ensin käteen tökättiin salibandymaila, sitten suunnattiin jääkiekkokaukaloon ja lopulta myös koripallokentälle. Siinä sivussa nyt 27-vuotias on toki harrastanut enemmän tai vähemmän kaikkea muutakin.

Urheilussa Ranuaa on aina viehättänyt ennen kaikkea yhteisöllisyys.

– Jos miettii, miksi olen halunnut nuorempana alkaa urheilemaan, tulee mieleen ystävät. He myös tykkäävät urheilla ja luovat kannustavaa ilmapiiriä siihen, mitä ikinä ollaankaan tekemässä. Se antaa tosi paljon. Totta kai myös valmentaja ja muu tukiverkosto antaa paljon motivaatiota.

Toinen tärkeä elementti Ranualle on euforia, jonka urheilu tuo mukanaan. Kyseessä on intohimo, jota ilman ei pärjää.

– Urheilu yleisesti antaa itselleni tosi paljon hyvää mieltä. Minun on pakko päästä joka viikko liikkumaan. Se on itselle ja omalle päälle tosi tärkeä asia, Ranua valottaa.

Aktiivisella Ranualla harrastuksia riittää urheilun ulkopuolellakin:

– Ehkä ei-niin-yleinen harrastukseni ovat radio-ohjattavat autot ja lennokit. Isä on harrastanut niitä nuoresta asti, ja saanut innostuksen tarttumaan minuunkin. Siitä on tullut meille yhteinen harrastus. Jonkun verran on tullut aina myös pelattua tietokoneella.

Harrastelijasta tavoitteelliseksi urheilijaksi

Ranualla on ollut kesäisin tapana heitellä keihästä kavereidensa kanssa harrastelumielessä, hauskana ajanviettona. Kun hän kuuli vuonna 2021 ensimmäisen kerran lyhytkasvuisten urheilijoiden MM-kisoista, hän sai vahvan ajatuksen, että seuraaviin, vuonna 2023 Saksan Kölnissä järjestettyihin kisoihin on ehdottomasti päästävä. Tästä alkoi tavoitteellinen viikoittainen treenaaminen jo ennestään tutun lajin parissa.

Vuoden 2023 elokuussa Ranua nappasikin ensimmäisistä MM-kisoistaan, ei enempää tai vähempää kuin kultamitalin. Myös kaikista hänen kiertämistään SM-kisoista on keihään osalta tarttunut mukaan vain kultaa, viimeksi vuonna 2025 Turusta, jolloin hän pääsi samalla voittamaan PM-kultaa. Kulta on Ranuan mielessä myös tulevia kilpailuja ajatellen.

– Isommista kilpailuista haluan vielä lisää noita samanvärisiä mitaleja. Viime kausi oli ihan hyvä. Oli edelleen selkeää nousujohteisuutta tuloksien kanssa. Pikkuisen jäi hampaankoloon, kun en päässyt vielä 35 metrin yli keihäässä. Jäi vain puolesta metristä kiinni. Tänä vuonna pyritään menemään siitä reilusti yli, kertaa Ranua edeltävää kautta.

Vaikka keihäänheitto on ollut menestyksekästä, on Ranuan kilpailuohjelmaan tullut nyt lisäksi kuulantyöntö, sillä Ranuan F41-luokan paralympiaohjelmasta tiputettiin keihäänheitto kokonaan pois. Los Angelesin 2028 paralympialaisiin tähtäävälle Ranualle tämä tarkoitti lajikattauksen uudelleenpohdintaa. Onneksi monitaiturille ei ollut ongelma napata keihään oheen myös kuula.

– Keihästä saan heittää onneksi kaikissa muissa kilpailuissa, mutta seuraavissa paralympialaisissa työnnetään sitten kuulaa. Sinne on kyllä kova halu, Ranua kertoo.

Lyhyemmän tähtäimen tavoitteina Ranualla on kansainvälisen luokituksen saaminen, ja sitä kautta seuraavat lyhytkasvuisten MM-kilpailut Australian Gold Coastissa elokuussa 2027.

Valtteri Ranua heittää keihästä.

Joustava työ tarjoaa optimaalisen kaistan urheilu-uralle

Ranua on työskennellyt nyt 7 vuotta ohjelmoinnin parissa samassa yrityksessä. Töiden ohessa urheileva joutuu usein tekemään kompromisseja, jotta saa koko paletin toimimaan. Joustava työ on onneksi mahdollistanut Ranualle toimivan arjen.

– Onhan se omanlaista sumplimista ja toisinaan haastavaa, mutta koen, että tällä hetkellä on saatu kyllä hyvin yhdistettyä työ ja urheilu. Pystyn tekemään aika paljon etätöitä, mikä mahdollistaa sen, että pystyn helposti vähän supistamaan päivää ja treenaamaan iltapäivällä. Ei tarvitse aina käyttää aikaa toimistolle ja toimistolta kotiin ajamiseen, ja sen jälkeen vielä treenikamojen vaihtamiseen ja hallille ajamiseen. Se on helpottanut paljon.

Treeniaikojen sumpliminen on onnistunut paitsi joustavan aikataulun, myös ymmärtäväisen ja kannustavan työtiimin ansiosta. Ranua korostaakin toimivan tukiverkon olevan arvokas osa menestyksekästä urheilijan uraa.

’’Tosi mukavia ihmisiä’’

Ranua valittiin tuoreena vahvistuksena Tulevaisuuden tähdet -ryhmään vuoden 2026 alussa parayleisurheilija Jesse Rakkolaisen, parauimari Ellen Miaon ja para-ampumaurheilija Jaana Feldtin lisäksi.

Fennialla järjestetyssä julkistustilaisuudessa Ranua kertoi odottavansa ryhmältä yhteisöllisyyttä, uusia valmentajia ja leirejä. Jo vuoden ensimmäinen leiri vaikutti täyttäneen odotuksia:

– Mukava leiri oli. Ei mitään pahaa sanottavaa. Tosi mukavia ihmisiä, mitä kerkesin siinä viikonlopun aikana tutustumaan. Toki meno on aika hektistä, kun koko ajan ollaan menossa tai valmistautumassa johonkin, mutta mukavaa oli siitä huolimatta. Sain sieltä jo paljon uusia ideoita ja juttuja, mitä pystyn hyödyntämään omissa treeneissä, palautumisessa ja syömisessä. Odotan innolla niitä kolmea seuraavaakin leiriä vielä tälle vuodelle.

Parayleisurheilu

Yleisurheilu on kesäparalympialaji liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille urheilijoille. Kehitysvammaisten yleisurheilussa on tarjolla myös Special Olympics -kilpailuja sekä kansainvälisen VIRTUS-järjestön ja down-urheilijoiden SUDS-järjestön kilpailuja. Yleisurheilu on lisäksi elinsiirtourheilijoiden MM- ja EM-kisalaji, kuurojen urheilijoiden Deaflympics-laji ja lyhytkasvuisten urheilijoiden MM-laji. Laji soveltuu kaikille vammaryhmille.

Parayleisurheilussa ohjelmassa ovat kaikki muut kenttälajit paitsi moukarinheitto ja seiväshyppy. Osalle liikuntavammaisten urheilijoiden luokista on tarjolla myös keilanheitto ja elinsiirtourheilun kilpailuissa pallonheitto. Ratalajeissa ohjelmassa on kaikki muut matkat paitsi aita- ja estejuoksut. Pyörätuoliurheilijoille on juoksumatkoja vastaavia kelausmatkoja.

Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) alaisessa paralympiayleisurheilussa kilpailijat luokitellaan toimintakyvyn mukaisiin luokkiin. Kehitysvammaisten Special Olympics -kilpailuissa urheilijat jaetaan tasoluokitteluissa tasoryhmiin ja elinsiirron saaneiden kilpailuissa urheillaan ikäryhmittäin.

Lue lisää luokittelusta.

Parayleisurheilusta Suomessa vastaa Suomen Urheiluliitto SUL. Suomen Paralympiakomitea nimittää paralympiajoukkueen lisäksi edustusjoukkueet kehitysvammaisten urheilijoiden ja elinsiirtourhelijoiden kansainvälisiin kilpailuihin. Lyhytkasvuisten monilajisten MM-kisojen joukkueesta vastaa Lyhytkasvuiset ry.

Yleisurheilun harrastusmahdollisuuksia joko erillisissä parayleisurheilun tai soveltavan yleisurheilun ryhmissä löytyy paikallisista urheiluseuroista ympäri Suomen.

Auttoiko tämä sinua?

Jaa