Fennia x Tulevaisuuden tähdet: Nea Tilli teki historiaa ryhmän ensimmäisenä kehitysvammaisena yleisurheilijana – ’’Olen todella ylpeä ja onnellinen valinnastani’’

Fennia tukee Suomen Paralympiakomitean Tulevaisuuden tähdet -ryhmää. Tässä juttusarjassa kerromme ryhmän nuorten urheilijoiden tarinoita ja tutustumme heidän tulevaisuuden tavoitteisiinsa. Vuoden 2025 ryhmästä esittelyvuorossa on Janakkalan Janaa edustava 21-vuotias parayleisurheilija Nea Tilli.

Nea Tilli löysi yleisurheilun pariin jo yhdeksänvuotiaana. Ensikosketus tuli Riihimäen Erityiset ry:n kesäliikuntakerhosta, jossa pääsi kokeilemaan monipuolisesti eri yleisurheilulajeja. Tuli nopeasti selväksi, että Tilli oli löytänyt oman juttunsa. Kesän lopussa järjestettiin vielä yleisurheilukilpailut, joihin Tilli otti innokkaana osaa.

– Kilpailuihin sai valita kuusi lajia. Otin kaikki kuusi, ja viidestä voitin mitalit. Tuli vahva tunne, että tämä on mun juttu, ja siitä se sitten lähti, Tilli kertoo.

Nykyisin Tillin päälajeina ovat kuula, kiekko ja keihäs, joissa hän kilpailee kehitysvammaisten yleisurheilijoiden T/F20 -luokassa.

Alkuvuosien kokemukset sytyttivät kipinän, joka vei Tillin jo 15-vuotiaana kansainvälisiin kilpailuihin, aluksi Special Olympics -toiminnan parissa. Ensimmäinen iso kansainvälinen kilpailu Tillille oli Special Olympics -maailmankisat Abu Dhabissa 2019, mistä hän palasi kaulassaan kultamitali kuulantyönnöstä ja hopeamitali pituushypystä.

Mitaleja ja tunnustuksia satelee

Vuosi 2023 oli Tillille todellinen läpimurtovuosi. Berliinin Special Olympics -maailmankisoissa hän voitti kuulantyönnöstä kultaa silloisella ennätystuloksella 10,82 ja nappasi lisäksi hopeaa pituushypyssä.

Kauden kruunasi vielä Suomen ennätys kiekonheitossa, kun Tilli rikkoi Marja-Leena Häkkäsen ennätyksen vuodelta 2007, sekä kaksi parayleisurheilun PM-kultaa ja neljä SM-kultaa.

Ansiokas urheilija palkittiin loppuvuodesta 2023 Uudenmaan yleisurheilu -aluejärjestön Vuoden paraurheilijana sekä oman seuransa, Janakkalan Janan palkinnoilla. Myöhemmin Tilli on palkittu myös muun muassa vuoden 2024 Janakkala-stipendillä.

Kuluvan vuoden aikana Tilli on ehtinyt kerätä parayleisurheilun yhdistetyissä SM- ja PM-kisoissa taas kuulantyönnön SM- ja PM-kultaa sekä hopeaa kiekonheitossa. Alkuvuoden parayleisurheilun SM-hallikilpailuissa hän työnsi myös kuulasta kultaa.

Ei ole siis sattumaa, että Tilli valittiin mukaan Tulevaisuuden tähdet -ryhmään vuonna 2024 historian ensimmäisenä kehitysvammaisena yleisurheilijana. Häntä ennen Tulevaisuuden tähdet -ryhmässä oli harjoitellut vain Tokion paralympialaisissa Suomea uinnissa edustanut, kehitysvammaluokassa kilpaileva Nader Khalili.

Tilli kokee saaneensa Tulevaisuuden tähdistä paljon hyötyä uralleen:

– Olen edelleen todella ylpeä ja onnellinen valinnastani. Ryhmä on tosi hyvä, ja siinä on kivoja ihmisiä. Olen saanut hyviä ohjeita ja vinkkejä harjoitteluun. Siitä on etua, että on paljon eri ammattilaisia ja iso porukka ympärillä, jotka miettivät, miten uraa saisi vietyä pidemmälle. Tällä hetkellä jännittää, valitaanko minut taas ensivuodeksi ryhmään, Tilli kertoo.

Vastoinkäymisistä huolimatta tavoitteet kirkkaina

Tällä hetkellä Tillillä on meneillään pidempi loukkaantumisjakso, joka alkoi taannoisesta nilkan kolhimisesta. Nilkan kanssa sattui hoitovirhe, ja se kerkesi olemaan yli vuoden vahingoittuneena, ennen kuin vamma lääkärissä löydettiin. Nilkka leikattiin huhtikuussa, ja toipumisprosessi on vielä kesken.

Tilli hoidattaa nilkkaansa fysioterapeutilla, ja sitä hoidettiin myös syksyn Tulevaisuuden tähdet -leirillä Kolmen kampuksen urheiluopiston Pajulahden kampuksella, missä ryhmän fysioterapeutin kanssa jatkettiin kuntoutusta. Tilli on tehnyt niin kuntoutuksen kuin lajitreenien parissa motivoituneesti töitä, sillä sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä tulevaisuudessa siintää kirkkaita tavoitteita.

– Seuraavana vuorossa olisi Australian Brisbanessa järjestettävät Virtus-MM-kilpailut lokakuussa. Odotan kovasti jo sinne matkustamista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on päästä paralympialaisiin, Tilli toteaa.

Kansainvälinen Virtus-järjestö ja sen alaiset arvokisat toimivat kehitysvammaisten urheilijoiden väylänä paralympialaisiin, joissa he voivat tällä hetkellä kilpailla kolmessa kesälajissa: Tillin edustamassa yleisurheilussa sekä lisäksi uinnissa ja pöytätenniksessä.

Siinä missä esimerkiksi Special Olympics -urheilussa ydinarvona on mahdollistaa osallistuminen kansainväliseen urheiluun mahdollisimman monelle, on Virtus-urheilussa kyse tulos- ja karsintaperusteisesta kilpaurheilusta. Oman tulostason kehittyessä myös Nea Tillillä on siis mahdollisuus tavoitella tulevaisuudessa kisapaikkoja paralympialaisiin.

Virtus-urheilijaksi päästäkseen urheilijan on myös läpikäytävä paralympiaurheilun kansainvälinen luokitteluprosessi. Vastaavaa luokittelua ei tarvita Special Olympics -toiminnassa, jossa maailmankisoihin pääsee osallistumaan erillisten kansallisten valintakriteerien pohjalta, ja kisoihin osallistuvat urheilijat jaetaan aina paikan päällä mahdollisimman tasavertaisiin divisiooniin, joissa eri lajien kilpailut käydään.

Katse tulevassa

Urheilun rinnalla Nea Tilli työskentelee kaupan alalla. Hän viettää vapaa-aikaansa muun muassa koiransa kanssa ulkoillen ja uimassa käyden. Harjoittelun ja työn yhdistäminen ei aina ole helppoa, mutta tavoitteet auttavat pitämään suunnan kirkkaana.

– Välillä olisi helpompaa, jos voisi keskittyä vain treeneihin, mutta kyllä se muunkin rinnalla onnistuu, Tilli kertoo.

Tilli odottaa jo innolla tulevia kilpailuja ja ehjää harjoituskautta loukkaantumisten jälkeen. Reseptinä unelmien täyttymiseen ja uusien mitalien saavuttamiseen hänellä toimii kova asenne ja pitkäjänteinen työ.

Parayleisurheilu

• Yleisurheilu on kesäparalympialaji liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille urheilijoille. Lisäksi se on elinsiirtourheilijoiden MM- ja EM-kisalaji sekä kuurojen urheilijoiden Deaflympics-laji.
• Kehitysvammaisten yleisurheilussa on tarjolla Special Olympics -kilpailuja sekä kansainvälisen Virtus-järjestön ja down-urheilijoiden SUDS-järjestön kilpailuja.
• Parayleisurheilussa ohjelmassa ovat kaikki muut kenttälajit paitsi moukarinheitto ja seiväshyppy. Osalle liikuntavammaisten urheilijoiden luokista on tarjolla myös keilanheitto ja elinsiirtourheilun kilpailuissa pallonheitto. Ratalajeissa ohjelmassa on kaikki muut matkat paitsi aita- ja estejuoksut. Pyörätuoliurheilijoille on juoksumatkoja vastaavia kelausmatkoja.
• Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n alaisessa parayleisurheilussa kilpailijat luokitellaan toimintakyvyn mukaisiin luokkiin. Kehitysvammaisten Special Olympics -kilpailuissa urheilijat jaetaan tasoluokitteluissa tasoryhmiin eli divisiooniin ja elinsiirtourheilussa kilpaillaan ikäryhmittäin. Lue lisää luokittelusta .
• Parayleisurheilusta Suomessa vastaa Suomen Urheiluliitto SUL. Kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -toimintaa pyörittää Suomessa Paralympiakomitea yhdessä lajiliittojen kanssa, ja Paralympiakomitea nimittää myös Virtus- ja down-urheilun kansainväliset kilpajoukkueet sekä elinsiirtourheilun MM- ja EM-joukkueet.