5 faktaa konkurssista

Konkurssin tekeminen ei ole niin suuri leima kuin takavuosina. Konkurssi ei estä yrittäjän työllistymistä tai uuden yrityksen perustamista.

Asianajotoimisto Fennon osakkaan Lassi Nyyssösen mukaan konkurssin tekeminen ei enää ole niin suuri leima kuin vielä takavuosina.

Nyyssönen sanoo, että valtaosa konkurssimenettelyistä tapahtuu tänä päivänä hyvässä yhteisymmärryksessä yrittäjän ja velkojien kanssa, eikä asiaan liity erityistä stressiä tai hankaluutta.

– Konkursseihin liittyvät turhat pelkotilat usein hälvenevät menettelyn aikana, Nyyssönen sanoo.

Hän avaa konkreettisesti, mitä konkurssi tarkoittaa ja miten se etenee.

1. Konkurssi tarkoittaa pysyvää maksukyvyttömyyttä

Kansankielellä konkurssi tarkoittaa yrityksen pysyvää maksukyvyttömyyttä. Kun käräjäoikeus on tehnyt päätöksen yrityksen asettamisesta konkurssiin, yrityksen liiketoiminta varoineen ja velkoineen otetaan konkurssipesän pesänhoitajan haltuun ja omaisuutta ryhdytään realisoimaan.

– Konkurssissa yhtenäistetään velkojien oikeudet ja velvollisuudet saada suorituksia velallisyhtiön varoista, Nyyssönen tiivistää.

Yrityksen voi lopettaa muullakin tavalla kuin konkurssin kautta, mikäli yrityksen varat riittävät kaikkien velvollisuuksien hoitamiseen. Esimerkiksi lakisääteisessä selvitystilamenettelyssä yrityksen kaikki velvoitteet hoidetaan alta pois ja jäljelle jääneet varat jaetaan yrityksen omistajien kesken.

Joskus vakavarainenkin yritys voidaan kuitenkin ajaa alas konkurssimenettelyn kautta, sillä se voi olla nopeampaa kuin vähintään viisi kuukautta kestävä selvitystilamenettely.

2. Velkojat hakevat konkurssiin

Pääosin yrityksiä hakevat konkurssin velkojat, erityisesti verottaja ja eläkevakuutuusyhtiöt, kuten Elo, Ilmarinen, Varma tai Veritas. Tällöin puhutaan niin sanotusta pakkovelkaantumisesta, koska verot ja eläkevakuutusmaksut ovat lakisääteisiä maksuja.

Pakolliset verot eli vaikkapa arvonlisävero ja ennakkovero ovat myös suoraan ulosmittauskelpoisia eli ne laiminlyömällä yritys on mahdollista asettaa konkurssiin ilman velkojan käräjäoikeudesta hakemaa velkomustuomiota.

Koronatilanne muutti konkurssilainsäädäntöä. Velkojien mahdollisuutta hakea yritys konkurssiin vaikeutettiin keväällä 2020, mutta väliaikainen laki päättyi tammikuun lopussa. Tilalle tuli kuitenkin väliaikaislaki, joka on voimassa helmikuusta syyskuun loppuun 2021.

Se estää velkojia hakemaan yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien takia. Väliaikaislain mukaan maksukyvyttömyysolettama muodostuu vasta silloin, jos velallinen ei 30 päivän kuluessa velkojen maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Normaalioloissa maksuaika on ollut viikko.

Väliaikaislain voimassaollessa vireille tulleisiin ja voimassaolon päättyessä edelleen vireillä oleviin hakemuksiin sovelletaan tätä lakia myös tämän lain voimassaolon päättymisen jälkeen.

3. Konkurssi voi johtua sisäisistä tai ulkoisista syistä

Nyyssönen sanoo, että konkurssin syyt voi jakaa karkeasti sisäisiin ja ulkoisiin. Ulkoinen syy voi olla esimerkiksi talouden taantuma tai lainsäädännön muutos.

– Talouden hidastuminen yleensä purkautuu alihankintaketjujen päihin. Pienissä yrityksissä reagointikyky on oleellisesti huonompi kuin suuremmissa.

Sisäiset syyt taas saattavat liittyä esimerkiksi puutteelliseen yrittäjäosaamiseen. Yritys saattaa esimerkiksi myydä palveluitaan liian edullisesti tai sitoutua puutteellisen etukäteislaskennan vuoksi liian pitkään ja tappiolliseen urakkasopimukseen.

Varsinkin yksin- ja pienyrittäjillä suuri konkurssin riski liittyy myös henkilökohtaiseen uupumiseen.

Konkurssi ei useimmiten tule yrittäjälle yllätyksenä, vaan taustalla voi olla jopa vuosien negatiivinen kierre ja taloudellinen kitkuttelu.

Ongelmat kasaantuvat vähitellen kuukausien tai vuosien kuluessa. Tyypillisiä merkkejä ovat kannattavuuden heikentyminen, tilapäiset maksuvaikeudet ja tappiollisuus. Pitkään jatkuneet ja kasaantuneet maksuvaikeudet voivat johtaa lopulta maksukyvyttömyyteen.

4. Konkurssiprosessi kestää pahimmillaan vuosia

Konkurssiprosessi käynnistyy useimmiten velkojan lähettämällä konkurssiuhkaisella maksukehotuksella. Normaalioloissa yrityksellä on viikko aikaa maksaa velkansa tai sopia maksusuunnitelmasta velkojan kanssa.

Jos tämä ei onnistu, konkurssihakemus voidaan laittaa vireille käräjäoikeudessa.

Jos yritys ei vastusta hakemusta, käräjäoikeus saattaa tehdä päätöksen konkurssiin asettamisesta jopa muutamassa päivässä tai viikossa. Tällöin konkurssipesälle määrätään pesänhoitaja, joka on useimmiten puolueeton lakimies.

Täysimittainen konkurssimenettely kestää useimmiten minimissään 1,5 vuotta, koska esimerkiksi verottaja pystyy vahvistamaan saataviensa määrän useimmiten vasta sitten, kun konkurssivuoden verotus jossain vaiheessa seuraavaa vuotta valmistuu.

Toisaalta jos yritys on niin vähävarainen, että konkurssikustannuksien jälkeen mitään jaettavaa velkojille ei jää, konkurssimenettely voi raueta jo joidenkin kuukausien kuluessa.

5. Konkurssi ei estä työllistymistä tai uuden yrityksen perustamista

Nyyssönen korostaa, että konkurssi itsessään ei ole rikos, kunhan yrittäjä on hoitanut lakisääteiset velvollisuutensa yrityksessä. Konkurssi ei siis estä yrittäjää tai yrityksen hallituksen jäsentä vaikkapa saman tien työllistymästä muualle tai perustamasta uutta yritystä.

Toki jos yrityksessä mukana olleella on ollut henkilökohtaisia vakuuksia tai takauksia, niitä saattaa joutua maksamaan vielä pitkään konkurssin jälkeenkin.

Jos taas yrittäjä on toistuvasti jättänyt esimerkiksi lakisääteiset maksut maksamatta, hänet saatetaan asettaa liiketoimintakieltoon vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi ja verottaja saattaa myöhemmin estää hänen uuden yrityksensä pääsyn ennakkoperintärekisteriin.

Näin konkurssin voi yrittää välttää

• Tee maksusuunnitelma. Usein konkurssia ei edes kannata yrittää estää, jos yrityksen toiminta on ollut pitkään kannattamatonta. Tällöin konkurssin tekeminen estää lisävelkaantumisen ja vastuuhenkilöiden mahdollisen vahingonkorvausvastuun. Jos liiketoiminnassa kuitenkin on positiivisia näkymiä, kannattaa velkojien kanssa neuvotella realistisesta maksusuunnitelmasta.

• Hakeudu yrityssaneeraukseen. Yrityssaneeraukseenkin pätee sama asia kuin maksusuunnitelman tekemiseen: siihen kannattaa pyrkiä vain, jos liiketoiminta on oikeasti mahdollista kääntää kannattavaksi ja yhtiö pystyy liiketoimintansa avulla hoitamaan uudet velvoitteet. Asianajaja Nyyssösen mukaan yrityksen hakeutuminen yrityssaneeraukseen vasta siinä vaiheessa, kun vireillä on jo velkojan konkurssihakemus, on usein liian myöhäistä. Saneerausmenettelyyn siis kannattaa hakea käräjäoikeuden kautta ajoissa.

• Hoida ainakin lakisääteiset velvoitteet. Vaikka taloudellisen taakan kanssa painivan yrittäjän voi olla joskus vaikea ajatella selkeästi, ainakin lakisääteiset velvoitteet eli verot ja eläkevakuutusmaksut sekä yrityksen kirjanpito kannattaa yrittää hoitaa asiallisesti. Niiden laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa rikostuomioon ja jopa liiketoimintakieltoon, jos oikeus katsoo laiminlyöntien olleen pitkäkestoisia ja tahallisia ja yrittäjä on pyrkinyt hyötymään niistä.

Teksti: Janne Arola