Hyppää sisältöön
Etsi sisällöstä
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaat
På svenska

Kirjaudu

Ajoneuvo- ja työkonepalot lisääntyvät kesäisin – merkittävin syy huollon laiminlyönti

6.6.2024

Suomessa sattuu vuosittain noin 2 000 ajoneuvopaloa. Suurin osa palavista ajoneuvoista on henkilöautoja, mutta myös kuorma- ja pakettiautoja palaa vuosittain useita satoja. Yritykselle autopalo voi tarkoittaa vakavan henkilöriskin lisäksi jopa liiketoiminnan keskeytymistä.

Suomessa sattuvien ajoneuvopalojen määrä on pysynyt jo useamman vuoden ajan yli 2 000 palon tuntumassa. Syttyneistä ajoneuvoista lähes 60 prosenttia on henkilöautoja. Toisena palotilastoissa tulevat kuorma-autot ja niiden perävaunut, sekä pakettiautot. Luvut perustuvat Pelastustoimen tilastoihin.

Autopaloja syttyy erityisesti kesäkuukausina. Viime vuosina kesäkuu on ollut palojen määrässä selkeä huippukuukausi. Tänä vuonna puolestaan tammikuussa kovat pakkaset näkyivät myös liikennevälinepalojen tilastoissa, sillä palojen määrä oli 25 prosenttia tavallista korkeampi. Myös toukokuun helteillä sattui enemmän liikennevälinepaloja kuin aiempiin vuosiin verrattuna.

Valtaosa liikennevälinepaloista koskee polttomoottoriajoneuvoja. Sähköautojen tulipalot ovat harvinaisia, joskin toteutuessaan hyvin vaarallisia.

Fennian ajoneuvovahinkojen asiantuntijan Jukka Helokummun mukaan kesäkuukausien palomääriin on syynä lämpimien säiden lisäksi se, että autolla matkustaminen lisääntyy talvikuukausiin verrattuna.

– Kesäkuukausina ajetaan usein enemmän ja pidempiä matkoja kuin muulloin. Liikenteessä on myös niin sanottuja kesäautoja, joiden huolto saattaa olla vähäisempää. Tämä selittää autopalojen korkeaa määrää kesällä. Lämpimillä keleillä autot myös käyvät kuumempana ja esimerkiksi vuoto polttoaineletkussa voi johtaa herkemmin auton syttymiseen, sanoo Helokumpu.

– Talvella pöllyävä lumi voi kertyä auton moottoritilaan ja sulaessaan se voi aiheuttaa kosteutta ja sähkövikoja. Kova pakkanen taas saattaa vaurioittaa auton polttoaineletkuja tai huohotusjärjestelmän letkuja. Auton sähkölaitteet ovat talvipakkasilla muutenkin kovilla: virran kulutus on erilaisten lämmittimien vuoksi tavallista suurempaa ja toisaalta akku ottaa kylmässä virtaa heikommin vastaan.

Liikennevälinepalot vuosina 2020–2024

Liikennevälinepaloja syttyy eniten kesäkuussa. Tänä vuonna tammikuussa ja toukokuussa on sattunut tavallista enemmän liikennevälinepaloja. Luvuissa on mukana ajoneuvojen lisäksi esimerkiksi vesialukset ja raideliikenne, mutta niiden osuus kaikista paloista on alle 5 prosenttia. Lähde: Pelastustoimen PRONTO-järjestelmä.

Liikennevälinepaloja syttyy eniten kesäkuussa. Tänä vuonna tammikuussa ja toukokuussa on sattunut tavallista enemmän liikennevälinepaloja. Luvuissa on mukana ajoneuvojen lisäksi esimerkiksi vesialukset ja raideliikenne, mutta niiden osuus kaikista paloista on alle 5 prosenttia. Lähde: Pelastustoimen PRONTO-järjestelmä.

Palot eri ajoneuvoluokissa ja palojen yleisimmät syyt vuonna 2022

Henkilöautoille sattuu yli puolet kaikista ajoneuvopaloista, kun taas kuorma-autoille sattuu eniten tulipaloja suhteessa liikennekäytössä oleviin ajoneuvoihin. Useimmat palot voisi ehkäistä huoltotoimenpiteillä, sillä yli 70 % paloista johtuu teknisistä vioista. Lähde: Pelastustoimen taskutilasto

Henkilöautoille sattuu yli puolet kaikista ajoneuvopaloista, kun taas kuorma-autoille sattuu eniten tulipaloja suhteessa liikennekäytössä oleviin ajoneuvoihin. Useimmat palot voisi ehkäistä huoltotoimenpiteillä, sillä yli 70 % paloista johtuu teknisistä vioista. Lähde: Pelastustoimen taskutilasto

Säännöllinen huolto on paras lääke tulipaloja vastaan

Tyypillisin syy liikennevälinepalojen taustalla on tekninen vika. Helokummun mukaan auto on tärkeää huoltaa säännöllisesti, jotta mahdolliset viat havaitaan ajoissa, eikä vahinkoa pääse sattumaan. Auton syttymiseen johtavia vikoja ei aina välttämättä havaita ajoissa, jos ajoneuvoa huolletaan ainoastaan vikavalon palaessa.

– Teknisten vikojen taustalla on usein se, että auto ajetaan niin sanotusti loppuun, eli ajetut ajokilometrit voivat olla hyvinkin korkeita ja huoltoväli pitkä. Vanhemmissa autoissa esimerkiksi sulakkeissa tai johtoliittimissä saattaa olla hapettumia, tai auton johdotukset ovat saattaneet hankautua, mikä voi aiheuttaa paloriskin. Tällaiset paloriskit voitaisiin usein säännöllisessä huollossa tunnistaa ja korjata. Aina jos jotain vikaa ilmenee, se pitäisi korjata heti, eikä lähteä ajamaan pidempiä matkoja, sanoo Helokumpu.

Monelle yrittäjälle ja yritykselle ajoneuvo on olennainen osa liiketoimintaa. Silloin kynnys auton huoltotauolle saattaa olla korkea, sillä yritystoiminta saattaa joutua kokonaan tauolle huollon ajaksi.

Liikennekäytössä oleviin ajoneuvoihin suhteutettuna kuorma-autoille sattuu palovahinkoja selvästi eniten. Tässäkin taustalla on todennäköisimmin kaluston ikääntyminen ja huoltovälin pidentyminen.

– Jos yrittäjän keikkakalenteri on täynnä, lykkää moni huoltoa helposti eteenpäin. Yrittäjä ottaa silloin ison riskin: huoltamatta jäänyt auto saattaa vioittua, jolloin korjaaminen voi kestää kauemmin kuin huolto.

Hake, pöly ja puru moottorikäyttöisten työkoneiden riesana

Liikenneajoneuvojen lisäksi myös esimerkiksi moottorikäyttöisille työkoneille ja traktoreille syttyy vuosittain noin sata liikennevälinepaloa. Ne ovat Helokummun mukaan herkempiä syttymään juuri kesäisin, jolloin myös palon leviämisen vaara on suurempi. Lisäksi työkoneiden ja traktoreiden palot lisäävät maastopalon riskiä, erityisesti kuivalla ja helteisellä ajanjaksolla, kuten toukokuussa.

– Hake, puru ja muut epäpuhtaudet lisäävät työkoneiden paloriskiä kesäisin. Lisäksi työkoneet käyvät lämpimän ilman vuoksi kuumempina, Helokumpu sanoo.

– Koneita käyttämässä saattaa olla kesäisin kokemattomampia kausityöntekijöitä. Siksi työnantajan on erityisen tärkeää varmistaa, että työntekijöiden perehdytykseen kuuluu paitsi työkoneiden kunnon tarkistaminen, myös ensisammutuskaluston sijainti, käyttökoulutus ja voimassaoloajan tarkistus.

Kuten muissakin ajoneuvoissa, myös työkoneissa säännöllinen huolto sekä asianmukaiset ensisammutusvälineet tai sammutusjärjestelmä ovat tärkein keino ennaltaehkäistä paloja. Vaikka koneen toiminnassa ei olisi havaittavaa häiriötä, sen kunto tulisi silti tarkistaa säännöllisesti. Kesäisin, kun pölyä on paljon, tulee työkoneita myös puhdistaa tavallista useammin.

Toimi näin, jos ajoneuvo palaa

Autopalot voivat johtaa pahimmillaan koko auton tuhoutumiseen. Yleensä palo syttyy paikasta, jossa on sähkölaitteita tai polttoainetta. Etenkin polttoaine ruokkii paloa ja voi saada sen yltymään voimakkaaksikin, jos siihen ei reagoida ajoissa.

– Autopalot voivat levitä helposti, varsinkin jos tankissa on riittävästi polttoainetta. Aina ensimmäisenä tulisi huolehtia, että kuljettaja ja mahdolliset matkustajat pääsevät ulos autosta ja riittävän kauas palavasta ajoneuvosta. Seuraavaksi soitetaan palokunta ja vasta sitten voi arvioida, voiko paloa yrittää itse taltuttaa, Helokumpu muistuttaa.

Helokummun mukaan autosta poistuessa on tärkeää muistaa sulkea ovet ja ikkunat, jotta palo ei saa happea. Konepeltiä ei pidä avata, mikäli palo on selkeästi lähtöisin sen alta, ja palo on jo ehtinyt syttyä kunnolla. Helokumpu suosittelee, että jokaisessa autossa olisi mukana alkusammutusvälineet. Yrityskäytössä olevissa ajoneuvoissa ja työkoneissa alkusammutusvälineistöä tai sammutusjärjestelmää saatetaan edellyttää myös vakuutusehdoissa.

– Jos palo on vielä pieni ja palopaikka on tiedossa, sitä voi yrittää itse sammuttaa sammuttimella, mikäli se on turvallista. Alkusammutuksesta on hyötyä vain, jos se osataan suunnata oikeaan kohtaan. Oman turvallisuuden uhalla paloa ei koskaan tule yrittää sammuttaa, Helokumpu sanoo.

YrittäjyysAutovakuutusAjoneuvotTiedoteYritys

Jaa

Vakuutukset ja palvelutVahingotAsiakaspalveluAsiakasedutUsein kysyttyäAjankohtaistaMedialleYritysasiakkaatTietoa FenniastaAvoimet työpaikatBriefly in English
© Fennia
YhteystiedotTietosuoja ja käyttöehdotSaavutettavuusYksityisyyden suoja puhelinpalvelussaEvästeet