Hyppää sisältöön
Etsi sisällöstä
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaat
På svenska

Kirjaudu

Sosiaali- ja terveysalan työpaikkatapaturmia sattuu jatkuvasti enemmän – erityisesti väkivalta lisääntynyt

22.3.2022

Yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla sattui vuonna 2020 yli 7000 tapaturmaa, joista valtaosa työpaikoilla. Määrä on noussut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja erityisesti väkivallasta johtuvia tapaturmia sattuu nykyään enemmän. Tilastot eivät kerro koko totuutta, sillä kaikki väkivaltatapaukset eivät johda korvauksiin tai edes ilmoitukseen.

Yksityisen sote-alan työntekijöiden työpaikalla tapahtuvat tapaturmat ovat lisääntyneet ja tapaturmataajuus on noussut selvästi viimeisen 15 vuoden aikana. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilaston perusteella eniten ovat nousseet alle viikon mittaiset sairauspoissaolot. Tapaturmataajuus laski selvästi kaikilla aloilla vuonna 2020, mutta yksityisellä sote-alalla se pysyi ennallaan.

Kaikkien palkansaajien sekä yksityisen sosiaali- ja terveysalan palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus

Työpaikkatapaturmataajuus on työturvallisuuden mittaamisessa yleinen mittari ja se sisältää kaikki korvatut työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Yksityisellä terveys- ja sosiaalipalvelualalla tapaturmien taajuus on selvästi noussut vuodesta 2005 lähtien.

Työpaikkatapaturmataajuus on työturvallisuuden mittaamisessa yleinen mittari ja se sisältää kaikki korvatut työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Yksityisellä terveys- ja sosiaalipalvelualalla tapaturmien taajuus on selvästi noussut vuodesta 2005 lähtien. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

– Sote-ala jakautuu työtapaturmatilastoinnissa useammalla päätoimialalla, ja siksi julkisen sote-alan työtapaturmien kehityksen tarkastelu on haastavampaa. TVK:n tilastojen mukaan on kuitenkin nähtävissä, että myös julkisella sote-alalla työtapaturmissa on ollut nousua viime vuosina, sanoo Fennian riskipäällikkö Petteri Sistonen.

Myös tapaturmataajuus, eli tapaturmien määrä työtunteja kohti, on noussut tasaisesti vuosien aikana. Sote-alalla tapaturmataajuus pysyi lähes samalla tasolla myös vuonna 2020, kun kaikilla muilla aloilla se laski selvästi.

Eri alan sotetyöntekijöillä korostuvat erilaiset vaivat. Lääkäreillä esimerkiksi yleisin loukkaantumisen syy on terävät esineet, kun taas väkivalta korostuu sosiaalialan työntekijöillä.
Tapaturmataajuuden perusteella erityisen tapaturmiaherkkiä ammatteja ovat esimerkiksi lähihoitajat, sairaanhoitajat ja sosiaalityön erityisasiantuntijat.

Kaksi kolmesta sote-alan työntekijästä on kokenut henkistä väkivaltaa

Tapaturmatilastojen mukaan väkivalta on yhä useammin työssä sattuvien tapaturmien taustalla. Yksityisellä sote-alalla se on noussut jo suurimmaksi tekijäksi.

Yksityisen sote-alan työpaikkatapaturmat poikkeaman mukaan

Väkivalta on noussut työpaikkatapaturmien suurimmaksi tekijäksi yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Väkivalta on noussut työpaikkatapaturmien suurimmaksi tekijäksi yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Työtapaturmatilastot eivät yksinään anna kattavaa kuvaa väkivallan laajuudesta sote-alalla. Tehyn vuonna 2021 jäsenilleen teettämän kyselyn mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana 66 % vastaajista oli kokenut henkistä väkivaltaa työssään, ja 58 % fyysistä väkivaltaa. Lähes kaikki fyysistä väkivaltaa kokeneet ovat kokeneet sitä potilaiden taholta.

Tapaturmatilastot eivät kerro väkivaltailmiöstä koko totuutta, sillä työtapaturmat tilastoituvat vain silloin, kun tilanteesta on haettu ja saatu korvauksia vakuutusyhtiöltä. Useimmat tapaukset eivät päädy rikosilmoituksen tekemiseen tai korvausten hakemiseen. Tehyn teettämän kyselyn mukaan moni ei myöskään kerro väkivallasta tai sen uhasta, koska ei usko siitä olevan hyötyä. Vastaajista 31 % kokee, etteivät väkivaltatapaukset ole johtaneet riskien arvioinnin päivittämiseen työpaikalla.

– Valitettavan usein, ja enenevissä määrin, väkivalta katsotaan kuuluvan osaksi työtä, jota se ei todellakaan ole. Tehyn kyselyssä moni myös ilmoitti, ettei usko tapauksesta kertomisen auttavan tai hyödyttävän, harmittelee Sistonen.

– Terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnassamme, ja asema on vain korostunut korona-aikana. Työ on myös hyvin kuormittavaa. Väkivalta on ongelma, johon täytyy ehdottomasti puuttua, Sistonen jatkaa.

Sekä henkisen väkivallan että fyysisten tapaturmien vähentäminen pitäisi olla niin yhteiskunnan, vakuuttajan kuin yksittäisen työntekijän yhteisenä tavoitteena.

– Sote-alan ammattilaisten tarve tulee kasvamaan entisestään väestön ikääntymisen ja hoitoalan ammattilaisten eläköitymisen myötä. Työn yleinen kuormittavuus ja korkea väkivaltapotentiaali eivät ainakaan nosta alan houkuttelevuutta, Sistonen huomauttaa.

16 prosenttia jättää kertomatta kokemastaan väkivallasta tai häirinnästä

Syitä väkivallasta kertomatta jättämiseen ovat muun muassa: tilanteiden katsotaan olevan normaali osa työtä (35 %), ei ole koettu tarvetta kertoa (15 %), on pelätty kertomisen seurauksia ja tilanteen pahenemista 14 %) tai kertomisesta ei olla katsottu olevan hyötyä (12 %). Lähde: Tehy

Syitä väkivallasta kertomatta jättämiseen ovat muun muassa: tilanteiden katsotaan olevan normaali osa työtä (35 %), ei ole koettu tarvetta kertoa (15 %), on pelätty kertomisen seurauksia ja tilanteen pahenemista 14 %) tai kertomisesta ei olla katsottu olevan hyötyä (12 %). Lähde: Tehy

Lähes 40 % kertoo, ettei koetusta väkivallasta tai häirinnästä kertominen johtanut jatkotoimiin

Tehyn teettämässä tutkimuksessa kysyttiin muun muassa "Millaisia jatkotoimia seurasi sen jälkeen, kun olit kertonut asiasta?" ja siihen vastasi yli 3000 väkivaltaa tai häirintää kokenutta sote-alan työntekijää. Saman tutkimuksen mukaan vain 35 % koki asioiden parantuneen kertomisen myötä. Lähde: Tehy

Tehyn teettämässä tutkimuksessa kysyttiin muun muassa "Millaisia jatkotoimia seurasi sen jälkeen, kun olit kertonut asiasta?" ja siihen vastasi yli 3000 väkivaltaa tai häirintää kokenutta sote-alan työntekijää. Saman tutkimuksen mukaan vain 35 % koki asioiden parantuneen kertomisen myötä. Lähde: Tehy

Valmistautuminen ja jälkihoito kuntoon

Väkivallan uhkaan valmistautuminen on tärkeää. Se antaa tiedon ja taitojen lisäksi myös varmuutta erilaisten tilanteiden kohtaamiseen ja vähentää ennalta pelkoa omasta selviytymisestä. Johanna Pulkkisen vuonna 2021 julkaiseman väitöskirjatutkimuksen mukaan monet työntekijät toivovat valmentamista tilanteiden hallintaan ja ennakointiin. Valmennuksen kautta opitaan arvioimaan väkivaltapotentiaalia jo ennakolta ja esimerkiksi pyytämään työkaveri mukaan tilanteeseen, jossa ei ole hyvä olla yksin.

– Vartijoiden, valvontakameroiden tai hätänappien lisääminen on toki monissa tilanteissa paikallaan. Niillä saattaa olla väkivaltatilanteita ennalta ehkäisevä vaikutus, mutta ennakoinnin merkitystä sekä työyhteisön tukea ja turvaa ei voi ylikorostaa, toteaa Sistonen.

Myös jälkihoidolla on tärkeä rooli. Ilmoituksen tekeminen uhkatilanteesta tai väkivallan kokemuksesta ei saisi jäädä kiireen takia tekemättä. Ilmoituksen tekemisen lisäksi olisi hyvä käydä tilanne suullisesti läpi esimerkiksi esihenkilön ja mukana olleiden työntekijöiden kesken sekä keskustelulla vastaavan tilanteen ennaltaehkäisystä.

Väitöskirjatutkimuksen mukaan väkivalta- tai uhkatilanteen kokeneista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista 36 % ei ollut tehnyt uhkaavasta tilanteesta lainkaan ilmoitusta. Kirjatuistakin ilmoituksista jopa 48 % oli ilman kirjausta siitä, mitä toimia työpaikalla oli tehty tai tullaan tekemään vastaavan ehkäisemiseksi.

– Väkivalta ei ole muusta työturvallisuudesta tai työhyvinvoinnista irrallinen osa. On selvää, että väkivalta tai sen uhka lisää kuormitusta ja turvattomuuden tunnetta työpaikalla. Siksi siitä on puhuttava, siihen on valmistauduttava ja mahdolliset tilanteet käsiteltävä asianmukaisesti, Sistonen summaa.

Ohjeita väkivaltatilanteiden hoitamiseen ja niihin varautumiseen

  • Kaikki lähtee ennakoinnista. Ennakointiin sisältyvät muun muassa työympäristön suunnittelu, resurssointi, tekniset ratkaisut (mm. painikkeet ja valvonta), toimintaohjeet ja niiden harjoittelu.

  • Valmentautuminen haastaviin tilanteisiin on yksi tärkeimmistä väkivaltatilanteita ennalta ehkäisevistä toimista.

  • Keskeistä on pyrkiä työkulttuuriin, jossa työntekijät kokevat saavansa tarpeen mukaan tukea ja että väkivaltatilanteisiin suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella.

  • Virallisen ilmoituksen tekeminen uhka- ja väkivaltatilanteesta, ja tarvittaessa sen tekemisessä auttaminen on prosessin käynnistävä toimenpide, jonka tavoitteena on entistä parempi varautuminen vastaavaan tilanteeseen.

  • Jälkihoidossa työyhteisön tuen, valmentautumisen ja virallisen ilmoituksen tekemisen lisäksi hyvin keskeistä on tilanteen läpikäynti suullisesti, sekä näissä keskusteluissa esiin nousseiden parannusehdotusten asianmukainen käsittely ja vieminen käytäntöön.

  • Väkivaltaa kohdanneen työntekijän ohjaaminen tarvittaessa ulkopuolisen jälkihoidon pariin.

  • Tarvittaessa rikosilmoituksen tekeminen ja sen tekemisessä tukeminen.

Fennia – yrittämistä ja elämää varten

Vakuutus tarkoittaa valmistautumista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.

Työntekijöiden vakuutuksetTyöturvallisuusTiedoteFennia

Jaa

Vakuutukset ja palvelutVahingotAsiakaspalveluAsiakasedutUsein kysyttyäAjankohtaistaMedialleYritysasiakkaatTietoa Fennia-konsernistaAvoimet työpaikatBriefly in English
© Fennia-konserni
YhteystiedotTietosuoja ja käyttöehdotSaavutettavuusYksityisyyden suoja puhelinpalvelussa