Etäasioinnin suosio lisääntyy terveyspalveluissa

Yhä useampi hoitaa asioinnin lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa etäyhteyksin, esimerkiksi puhelimitse, chatin tai videopuhelun kautta. Korona sai muutoksen toden teolla vauhtiin, vaikka trendi on alkanut digitalisoinnin myötä jo aiemmin. Etäyhteyksien hyödyntäminen myös vapauttaa resursseja vastaanottokäynneille. Olennaista on tunnistaa, mitkä vaivat voidaan hoitaa etänä ja mitkä vaativat vastaanottokäyntiä.

Terveyspalveluita käytetään yhä useammin verkon välityksellä. THL:n selvityksen mukaan etäasioinnin osuus oli 30 prosenttia kaikista asioinnista vuonna 2020, jolloin se lisääntyi kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Korona oli merkittävä tekijä kasvussa, mutta trendi on tehnyt tuloaan jo pidemmän aikaa.

THL:n tilastojen mukaan lääkärin vastaanotolla asioidaan ylivoimaisesti eniten tuki- ja liikuntaelinten sekä sidoskudosten sairauksien johdosta. Seuraavina tulevat hengityselinten sairaudet sekä muualla luokittelemattomat oireet ja laboratoriokonsultoinnit.

Reaaliaikaisen etäyhteyden välityksellä lääkäriin ollaan puolestaan yhteydessä eniten hengityselinten sairauksissa, sen jälkeen tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä.

‒ On tärkeää, että vaivat osataan hoitaa oikeissa kanavissa. Etäasiointi riittää hyvin joissain tapauksissa, mutta läheskään aina terveydenhuollon ammattilaisen tapaamista ei voi siirtää verkkoon. Tavoitteena on, että etäasiointiin ohjataan ainoastaan tapaukset, jotka voidaan siellä hoitaa, ja se on samalla etäasioinnin haaste, sanoo Fennian vapaaehtoisista henkilövakuutuksista vastaava johtaja Mikko Kokko.

Kymmenen yleisintä syytä asioida lääkärillä vuonna 2022

Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidoskudosten sairauksien hoito on yleisin syy lääkärin kanssa asioimiseen, ja valtaosa hoidetaan vastaanottokäynneillä. Hengityselinten sairauksissa käynnit jakautuvat reaaliaikaisen etäasioinnin ja vastaanottokäyntien kesken. Lähde: THL/avohilmo

Asiointi FenniaHoitaja-palvelussa käynnistyy etäyhteydellä

Fennia on hyödyntänyt etäasiointia jo useamman vuoden ajan. FenniaHoitaja-palvelussa terveysvakuutusasiakas ottaa yhteyden sairaanhoitajaan puhelimitse tai chatin välityksellä.

Sairaanhoitaja puolestaan ohjaa asiakkaan tarvittaessa seuraavalle taholle, tilanteen mukaan esimerkiksi erikoislääkärille. Voidaan puhua hybridimallista, jossa yhdistetään etäasiointia ja vastaanottokäyntiä. Samalla sairaanhoitaja tekee vahinkoilmoituksen asiakkaan puolesta.

‒ Ei luonnollisestikaan pidä kahliutua tiettyyn palvelukanavaan, vaan hyödyntää kaikkia tilanteen ja tarpeen mukaan. FenniaHoitajan saa helpoiten ja nopeimmin kiinni puhelimitse tai chatissa, ja silloin arvioidaan, onko tarvetta käydä paikan päällä tapaamassa terveydenhuollon ammattilaista tai voisiko esimerkiksi erikoislääkäriä konsultoida etäyhteyden kautta, Kokko sanoo.

‒ Meille palvelussa on ensiarvoisen tärkeää, että asiakas saadaan nopeasti oikean hoidon piiriin. Silloin asiakaskin pääsee nopeammin takaisin arjen pariin.

Asioinnit Pihlajalinnan lastenlääkäri-chatissa moninkertaistuneet

Pihlajalinna, joka järjestää myös FenniaHoitaja-palvelun, on tarjonnut palveluita etäyhteyksin jo vuosien ajan. Viimeisimpinä lisäyksinä palvelutarjontaan ovat chat-palvelut lääkärin, lastenlääkärin ja sairaanhoitajan kanssa.

‒ Asioinnin syyt lääkäreiden chatissa ovat pysyneet viime vuosina yllättävänkin samanlaisina. Yleisimpiä syitä ovat ylähengitystieinfektiot, eli flunssat ja vastaavat, ja sen jälkeen muut infektiot, kuten esimerkiksi silmätulehdukset. Mielenterveysongelmat sopivat hyvin videovastaanotoilla hoidettaviksi. Liikuntaelinvaivoista asioivat asiakkaat tulevat edelleen perinteiselle vastaanotolle, sanoo Pihlajalinnan Etäklinikan vastaava lääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Vesamäki.

Vesamäen mukaan chat-palvelu sairaanhoitajan tai lastenlääkärin kanssa ovat parin viime vuoden aikana saaneet valtavasti suosiota.

‒ Etäyhteyden kautta avun saa todella nopeasti, ja se on avaintekijä, kun esimerkiksi oma lapsi sairastuu. Lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa sitten katsotaan, onko tarvetta vastaanottokäynnille, ja usein ajankin saa tarvittaessa varattua samalla asioinnilla. Vuoden 2021 lopulla perustettu lastenlääkäri-chat on kasvattanut suosiotaan valtavasti ja käyntimäärät ovat vuoden 2022 aikana kymmenkertaistuneet. Tällä hetkellä lastenlääkäreiden etäkäynnit ovat jo lähes yhtä suosittuja kuin perinteiset kivijalkakäynnit, Vesamäki kertoo.

Kasvu on Vesamäen mukaan ollut myös luonnollista koronapandemian vuoksi.

‒ Vielä runsas vuosi sitten suositeltiin etäasiointia aina kun se oli mahdollista. Sen vuoksi moni tutustui etäpalveluihin, vaikka olisi aiemmin välttänyt niiden käyttöä.

Etäpalvelusta apua etenkin kesäkuukausina

Etäpalveluille on Vesamäen mukaan kysyntää etenkin nyt kesäkuukausina, jolloin moni suomalainen viettää lomaansa kotipaikkakuntansa ulkopuolella.

‒ Esimerkiksi mökkipaikkakunnalla saattaa haverin tai taudin sattuessa olla pidemmät välimatkat tai lääkäriasemalla rajallisemmat aukioloajat. Etäpalvelun avulla voi saada jo apua vaivaan ja tarvittaessa ajanvarauksen lääkärille, Vesamäki kertoo.

Kesäisin Pihlajalinnan etäpalveluissa näkyvät tyypilliset kesävaivat eli esimerkiksi hyönteisten pistot, ihomuutokset ja ihottumat sekä lievät flunssat.

Reaaliaikaisen etäasioinnin osuus lääkärien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kanssa lisääntynyt

Reaaliaikaisen etäasioinnin osuus kaikista lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kanssa tehtävistä asioinneista on kasvanut viime vuosina, joskin etäasioinnin osuus lääkärin kanssa on tänä vuonna hieman vähentynyt. Luvuissa on syytä huomioida, että tilastoihin on eri vuosina lisätty sote-alan toimijoita, mikä saattaa vaikuttaa eri vuosien vertailtavuuteen. Lähde: THL/avohilmo