Kotivakuutus, vakuutusehdot

Asuinpinta-ala (huoneistoala)

Asuinpinta-alalla tarkoitetaan huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettua pinta-alaa. Asuinpinta-alaan lasketaan vain yli 160 cm korkeat huoneen osat.

Jos huoneistossa on useampia kerroksia, asuinpinta-ala lasketaan eri kerrosten summana.

Asuinpinta-alaan ei lasketa esimerkiksi lämpöeristämättömiä tiloja, autotallia, teknistä tilaa, tuulikaappia, kuistia tai parveketta.

Rakennuksen kokonaisala

Kokonaisala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Se lasketaan rakennuksen ulkomitoista. Kokonaisalaan lasketaan mukaan rakennuksen kaikkien kerrosten ala riippumatta kerroksen sijainnista ja huoneiden käyttötarkoituksesta tai siitä, ovatko huoneet lämpimiä tai kylmiä. Yläpohjan ja vesikaton väliin jäävää käyttämätöntä tilaa tai alle 160 cm korkeaa tilaa ei lasketa mukaan kokonaisalaan.

Kokonaisala lasketaan ulkomittojen mukaan, vaikka katoksessa tai vastaavassa rakennuksessa ei olisi kaikkia ulkoseiniä.

Ensivastuu

Kun omaisuuden vakuutusmäärän perusteena on sovittu arvo, on kysymyksessä ensivastuuvakuutus. Ensivastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot normaalien, jälleenhankinta-arvoa, päivänarvoa ja käypää arvoa koskevien korvaussäännösten mukaisesti. Ensivastuuvakuutukseen ei kuitenkaan sovelleta alivakuutussääntöä.

Jälleenhankinta-arvo

Irtaimen esineen jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, jolla saisi hankittua tilalle uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan vastaavan esineen.

Rakennuksen jälleenhankinta-arvo määritetään lähtökohtaisesti vastaavanlaisen rakennuksen ominaisuuksien mukaan kuin vaurioitunut rakennus oli ennen vahinkoa. Jälleenhankinta-arvo lasketaan siten uuden vastaavan rakennuksen arvon mukaisesti. Siinä huomioidaan rakennuksen tilavuus, pinta-ala, kerrosmäärä, rakenteet, huonetilat ja varustetaso.

Jälleenhankinta-arvossa huomioidaan enintään samaan käyttötarkoitukseen, nykyaikaisilla rakenneosilla ja yleisesti Suomessa kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja tavanomaisilla työmenetelmillä toteutettu rakennus.

Jälleenhankinta-arvo sisältää myös kuljetus- ja asennuskustannukset, jotka liittyvät omaisuuden korjaamiseen ja uudelleen hankkimiseen. Se sisältää lisäksi korjauskelvottomaksi vahingoittuneen omaisuuden purku-, raivaus- ja hävityskulut sekä niihin liittyvät kuljetus- ja käsittelykustannukset.

Korvauksen määrä

Korvauksen määrä saadaan siten, että vahingon määrästä vähennetään vakuutusehdoissa mainitut vähennykset sekä vakuutuksenottajan omavastuu. Vakuutusehdoissa mainittuja vähennyksiä ovat muun muassa ikä-, alivakuutus- tai suojeluohjevähennys.

Käypä arvo

Omaisuuden käypä arvo on se rahamäärä, jonka olisi saanut myymällä omaisuuden normaaliehdoin välittömästi ennen vahinkoa. Käypään arvoon ei vaikuta käyttöarvo, joka omaisuudella on vakuutuksenottajalle. Omaisuuden käyvällä arvolla ei tarkoiteta pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan hintaa, jonka usea ostaja olisi ollut valmis omaisuudesta maksamaan.

Päivänarvo

Päivänarvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun rakennuksen tai irtaimiston jälleenhankinta-arvosta vähennetään arvon alentuminen, joka on tapahtunut iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen, huollon tai hoidon laiminlyönnin, asumattomuuden tai vanhanaikaisuuden vaikutuksesta. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon, kun rakennuksen päivänarvoa arvioidaan.

Täydestä arvosta vakuuttaminen

Kun rakennus tai sen irtaimisto vakuutetaan täydestä arvosta, se vakuutetaan rakennuksen kokonaisalan tai asuinpinta-alan perusteella. Tällöin omaisuuden arvoa ei tarvitse määritellä vakuutusta tehtäessä, vaan riittää, että vakuutusyhtiön pyytämät tiedot omaisuudesta on ilmoitettu oikein. Rakennus on tällöin vakuutettuna sen täydestä arvosta jälleenhankinta-arvon mukaisesti.

Omaisuuden arvo selvitetään vasta vakuutustapahtuman jälkeen. Täydestä arvosta vakuuttaminen ei tarkoita sitä, että vanhasta vahingoittuneesta omaisuudesta saa aina uuden hinnan mukaisen korvauksen.

Vakuutusmäärä

Vakuutusmäärä on merkitty vakuutuskirjaan, ja se on vakuutusyhtiön korvauksen enimmäismäärä vakuutustapahtumassa. Vakuutuksenottajalla on aina vastuu siitä, että vakuutusyhtiölle ilmoitettu vakuutusmäärä vastaa omaisuuden todellista arvoa.

Vakuutusmäärästä vakuuttaminen

Omaisuus voidaan vakuuttaa vakuutusmäärästä, joka voi olla omaisuuden jälleenhankinta-arvo, päivänarvo tai ensivastuun määrä. Vakuutuksenottajalla on aina vastuu siitä, että vakuutusyhtiölle ilmoitettu vakuutusmäärä vastaa omaisuuden todellista arvoa. Esimerkiksi omaisuuden raivaus- ja hävityskulujen on sisällyttävä vakuutusmäärään. Vakuutusmäärästä vakuuttamiseen sisältyy aina yli- tai alivakuuttamisen riski.

Arvoesineet ja kokoelmat

Arvoesineillä tarkoitetaan esineitä, joiden arvo säilyy tai nousee iän myötä. Tällaisia esineitä ovat esimerkiksi korut ja jalometallit sekä taide- ja antiikkiesineet. Kokoelmalla tarkoitetaan sarjaa esineitä, joiden yhteisarvo on enemmän kuin erillisten esineiden arvo yhteensä.

LVISA-järjestelmä

Rakennuksen kiinteisiin LVISA-järjestelmiin (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiolaitteet) kuuluvat kaikki rakennuksen lämmittämiseen, veden käsittelyyn, valaistukseen tai ilmastointiin käytettävät kiinteät laitteet ja järjestelmät, kuten

• sähkökaapelit, -mittarit ja -keskukset
• ulkopuoliset valvontalaitteet
• vesi-, viemäri-, lämpöjohto-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot
• jäte- ja harmaanveden käsittelylaitteet kunnallisen tai muun yleisen putkiston liittymäkohtaan saakka.

Omavastuu

Omavastuu on merkitty vakuutuskirjaan tai vakuutusehtoihin. Omavastuu on osuus, joka vahingosta jää vakuutuksenottajan vastuulle. Omavastuu vähennetään vahingon määrästä.

Piha-alueella olevat tavanomaiset rakennelmat

Piha-alueella olevia tavanomaisia kiinteitä rakennelmia ovat esimerkiksi aita, pihavalaisimet, pyykinkuivausteline, kylpytynnyri, uima-allas, leikkimökki, patsaat tai taide-esineet.

Rajoitusehto

Rajoitusehdoissa kerrotaan, minkälaisia vahinkoja vakuutuksesta ei voida korvata.

Suojeluohje

Suojeluohjeet ovat vakuutusyhtiön vakuutetulle antamia toimintaohjeita, joita vakuutuksenottajan, vakuutetun tai häneen samastettavan henkilön on noudatettava. Ohjeiden mukaan toimimalla voidaan pienentää vahingon syntymisen riskiä tai vahingon laajuutta.

Vakuutettu

Vakuutettuina ovat vakuutuksenottajan lisäksi hänen kanssaan samassa taloudessa vakituisesti asuvat henkilöt. Vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriin merkittyä osoitetta.

Vakuutustapahtuma

Vakuutustapahtuma on vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut tapahtuma, jonka perusteella vakuutuksesta voidaan maksaa ehtojen mukaisesti korvausta.

Viranomaislupa rakentamiseen

Viranomaisluvalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa, toimenpidelupaa tai toimenpideilmoitusta.

Vuokralainen vapautettu vuokran maksamisesta

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta § 23

Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Vuokralaisella ei kuitenkaan ole tätä oikeutta, jos huoneiston puutteellinen kunto johtuu vuokralaisen laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta taikka korjaus- tai muutostyö on suoritettu vuokralaisen vastattavan vahingon johdosta. Tämän momentin mukaista oikeutta ei ole aikaisemmasta ajankohdasta kuin siitä, jolloin vuokranantaja on saanut tiedon vuokrasuhteen aikana ilmenneestä huoneiston kunnon puutteellisuudesta.

Hyvä vuokratapa

Vuokralaisella on oikeus saada alennusta vuokrasta siltä ajalta, kun asunto on ollut puutteellisessa kunnossa, paitsi jos vuokralainen on itse vahingoittanut asuntoa. Jos asunto on kokonaan asuinkelvoton, on myös vuokralainen vapautettava vuokranmaksusta kokonaan. Jos asuntoa tai siihen liittyviä tiloja käytetään irtaimiston säilyttämiseen, voi vuokralaiselta periä ns. varastovuokran suuruisen korvauksen tavaroiden säilyttämisestä.

Vuokratulo

Vuokratulolla tarkoitetaan vuokrasopimuksessa ilmoitettua vuokran määrää.

Vuokratulon keskeytymisestä ei korvata muita vuokralaiselta perittäviä, erikseen ilmoitettuja maksuja, kuten autopaikan vuokraa tai vesi- ja sähkökuluja.

Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko

Äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma on sellainen, jota ei voi välttää normaalilla toiminnalla, varautumisella, ennakoinnilla ja elämänkokemuksella. Ennalta-arvaamattomuutta arvioidaan aina objektiivisesti vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Turvasta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva.

Korvattava tapahtuma edellyttää, että vesi tunkeutuu rakennukseen, sen rakenteisiin tai irtaimistoon suoraan maanpinnalta, maaperän kautta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Turvasta korvataan myös jään liikkumisen aiheuttama vahinko, kun se johtuu poikkeuksellisesta vesistö- ja merivesitulvasta.

• Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade saa veden tulvimaan maanpinnalla.
• Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta tai jää- tai hyydepadosta.
• Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta (keskituulennopeus yli 20 m/s), ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa.

Tulipalo ja noki

Turvasta korvataan irti päässeestä tulesta aiheutunut vahinko.

Turvasta korvataan myös välitön noen tai savun aiheuttama esinevahinko, kun noki tai savu on noussut tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti.

Räjähdys

Turvasta korvataan välitön esinevahinko, joka on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta räjähdyksestä.

Turvasta korvataan myös äkillinen mekaaninen vahinko, joka on aiheutunut kaasun tai höyryn ylipaineesta.

Myrskytuuli

Turvasta korvataan välitön vahinko, joka on myrskytuulen (keskituulennopeus yli 20 m/s) aiheuttama, äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Turvasta korvataan myös vahinko, joka liittyy välittömästi rakennuksen myrskyvahinkoon ja joka on aiheutunut vesi-, lumi- tai raesateesta, pakkasesta tai jäätymisestä.

Salamanisku

Turvasta korvataan välitön salamaniskun aiheuttama esinevahinko, kun se on kohdistunut suoraan vakuutettuun omaisuuteen ja rikkonut sitä mekaanisesti.

Raesade

Turvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön vahinko, joka on aiheutunut raesateesta tai rakeista.

Turvasta korvataan välitön vuotovahinko, joka on äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama. Sen voi aiheuttaa neste, höyry tai kaasu, joka on virrannut suoraan rakennuksen:

• kiinteästä johtoverkostosta
• sadevesiviemäristä
• putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista tai kodinkoneista.

Vuotovahinkona ei korvata johtoverkon, käyttölaitteiden, kodinkoneiden tai LVISA-laitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.

Varkaus ja murto

Turvasta korvataan välitön vahinko irtaimistolle ja rakennukselle, joka on aiheutunut varkaudesta tai murrosta.

Korvaus edellyttää sitä, että rakennukseen tai säilytystilaan on murtauduttu rakenteita rikkomalla tai muuten väkivaltaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lukkoja on vahingoitettu tai sisään on tunkeuduttu avaimella, joka on saatu murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.

Turvasta korvataan myös varkaudesta aiheutunut välitön vahinko,

• joka kohdistuu vakuutetun mukana olevaan vakuutettuun irtaimistoon
• joka kohdistuu tavanomaisesti ulkona säilytettävään irtaimistoon, kuten puutarhakalusteisiin tai ulkogrilliin.

Varkauden tai murron tapahtuma-aika, paikka ja olosuhteet on pystyttävä määrittelemään.

Ryöstö

Turvasta korvataan välitön esinevahinko, kun omaisuutta on anastettu tai vahingoitettu. Tällöin ryöstäjä on joko uhannut henkilöä väkivallalla tai käyttänyt väkivaltaa.

Vahingonteko

Turvasta korvataan tahallinen vahingonteko irtaimistolle murtautumisen yhteydessä ja tavanomaisesti ulkona säilytettävälle irtaimistolle.

Turvasta korvataan tahallinen vahingonteko rakennukselle ja vakuutetuille kiinteille rakennelmille, jotka ovat piha-alueella.

Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi.

Turvasta korvataan esineen välitön rikkoutumisvahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Tästä turvasta ei korvata vahinkoa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.

Turvasta korvataan ylimääräiset kustannukset, kun vakuutettu joutuu vahingon takia muuttamaan tilapäisesti muualle vakituisesta asunnostaan. Tällaisia kustannuksia voivat olla kohtuulliset asumis-, kuljetus- ja varastointikustannukset sekä muut vastaavat. Turvasta ei korvata ruokailukustannuksia.

Fennian pitää hyväksyä korvattavat kustannukset etukäteen. Niitä korvataan vakuutuskirjassa merkittyyn enimmäiskorvausmäärään ja -aikaan asti.

Vahingon on oltava valitun vakuutuskokonaisuuden perusteella korvattava vahinko, joka on aiheutunut huoneiston kiinteälle osalle tai asuinrakennukselle.

Turvasta korvataan vuokratulon menetys, kun kyseessä on vakuutuskirjaan merkitty, asuinkäyttöön tarkoitettu vuokrahuoneisto tai asuinrakennus ja kun vuokralainen on lain ja hyvän vuokratavan mukaan osittain tai kokonaan vapautettu vuokran maksamisesta. Vahingon on täytynyt sattua turvan voimassaolon aikana.

Korvauksena maksetaan vuokran alennuksen suuruinen summa. Korvausta maksetaan enintään 12 kuukauden ajalta. Omavastuu ja enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan.

Korvattavan vahingon, eli vuokratulon keskeytymisen, on oltava suoranainen seuraus näiden vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta. Vuokralaisen tahallaan aiheuttama vahinko ei ole korvattava, vaikka se olisi äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Turvasta korvataan äkillinen vahinko, jonka vuokralainen on aiheuttanut tahallaan ja joka on vuokranantajalle ennalta arvaamaton. Vahingon on täytynyt sattua turvan voimassaolon aikana.

Turvan kohteena voi olla rakennus tai huoneiston kiinteä sisustus. Turva ei koske vuokratussa kohteessa olevaa vuokranantajan omistamaa irtaimistoa.

Turvasta korvattava enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan.

Turvasta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet kulumisesta, asunnon huonosta kunnosta tai huonosta hoidosta. Vahingon sattumisaika ja muut olosuhteet on eriteltävä tarkasti. Yhdeksi ja samaksi vahingoksi katsotaan vahingot, jotka on havaittu yhdellä kertaa.

Turvan on täytynyt olla voimassa 90 vuorokautta ennen vahingon syntymistä, jotta korvausta voidaan maksaa.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttajaa ei voida määritellä.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

• pakkanen, halla, sade, kuivuus, routiminen, maan painuminen tai maan liikkuminen
• pohjaveden korkeuden muuttuminen
• jää, jäätyminen, kuumuus tai kondenssivesi
• lumen tai jään paino tai niiden liikkuminen
• tulva tai muu vedenpinnan nousu, jota ei voida pitää poikkeuksellisena
• sade- tai sulamisvesi, joka virtaa kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikatosta tai muualta
• viemärikaivon tai -putkien tulviminen sateen, rankkasateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka koti- tai lemmikkieläin aiheuttaa vakuutetulle omaisuudelle.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut villieläimistä. Poikkeuksena on tilanne, jossa villieläin on tunkeutunut asuinhuoneistoon ja aiheuttanut vahinkoa rakennukselle tai irtaimistolle.

Asuinhuoneistona ei pidetä ullakko-, kellari- tai varastotiloja.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hyönteisistä tai tuhoeläimistä. Tuhoeläiminä pidetään esimerkiksi hiiriä, rottia, myyriä tai minkkejä.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

• julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtäminen tai ammattimainen räjäytys- tai louhintatyö
• polttomoottorissa tapahtunut räjähdys
• esineen syttyminen palamaan tai vahingoittuminen siksi, että se on altistunut lämmön vaikutukselle.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

• kuluminen
• korroosio
• materiaalin väsyminen
• pilaantuminen
• lahoaminen tai mätäneminen
• sienettyminen tai homehtuminen
• haju
• ilmankosteuden tai lämpötilan vaihtelu tai muu vastaava vähitellen vaikuttava ilmiö.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

• suunnittelu-, valmistus-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirhe
• materiaali- tai ainevika
• huollon tai kunnossapidon laiminlyönti.

Vakuutuksesta ei korvata rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle aiheutuvaa vahinkoa, jos rakennus oli rakennettu tai sen käyttötarkoitusta oli muutettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vahinko on seurausta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, rakennusmääräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

• salaojaputkistosta virrannut vesi
• kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen
• neste, joka on vuotanut rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta, kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu petoksesta, kavalluksesta tai vastaavanlaisesta vilpillisestä menettelystä tai sopimuksen rikkomisesta.

Vakuutuksesta ei korvata arvonalennusta eikä vahinkoa, joka ei vaikuta esineen käyttökelpoisuuteen.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tarkoitukseensa käytettäville

• tekstiileille
• soittimille
• urheilu- tai harrastevälineille
• kauko-ohjatuille laitteille
• tai muille vastaaville harrastevälineille.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa omaisuuden

• katoaminen
• hukkaaminen
• unohtaminen
• varkausvahinko, jos varkauden kohteena on lukitsematon polkupyörä, soutuvene tai perämoottori.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan muun vakuutuksen, sitoumuksen, erityislain tai takuun perusteella tai julkisista varoista.

Vakuutukset eivät ole voimassa, jos asuntoa vuokrataan majoitustoimintaan. Majoitustoimintana pidetään lyhytaikaista, kalustettujen asuntojen tilapäistä vuokrausta.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• sähkön
• kaasun
• nesteen
• lämmön
• muun vastaavan saannin keskeytymisestä.

Poikkeuksena on äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko, joka on näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa ulos jätetylle irtaimistolle, jota ei tavanomaisesti säilytetä ulkona.

Vakuutuksesta ei korvata hukkaan vuotanutta nestettä, höyryä tai kaasua.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

• sota, kapina, vallankumous tai muu samankaltainen syy
• ydinvastuulaissa kuvattu ydinvahinko tai ydinreaktioon tai ionisoivaan säteilyyn perustuvan materiaalin, laitteen tai aseen aiheuttama vahinko riippumatta siitä, missä vahinko on tapahtunut
• lakko tai työtaistelu tai muu samankaltainen syy.

• Asuinrakennuksen jokaisessa kerroksessa on oltava vähintään yksi toimintakuntoinen palovaroitin alkavaa 60 m2 kohti.
• Tupakoinnin on aina tapahduttava paikassa, jossa ei ole helposti syttyvää materiaalia. Esimerkiksi vuoteessa ei saa tupakoida. Tupakoitaessa on käytettävä palamatonta tuhka-astiaa.
• Kun poltetaan kynttilätuotteita tai ulkotulia, niiden käyttöohjeita on noudatettava. Niiden läheisyydessä tai yläpuolella ei saa olla helposti syttyviä materiaaleja. Kynttilänjalkojen sekä kynttilöiden alusastioiden ja mansettien on oltava palamattomia. Palavia kynttilöitä ei saa koskaan jättää valvomatta.
• Tulentekovälineet on säilytettävä alle 12-vuotiaiden lasten ulottumattomissa.
• Liesiä, uuneja ja muita ruoanvalmistuslaitteita on valvottava jatkuvasti käytön aikana. Liesituuletinten rasvasuodattimet on pidettävä puhtaina. Lieden päällä ei saa säilyttää palavaa materiaalia.
• Kaasukäyttöisen kodinkoneen tai laitteen käytössä on huolehdittava erityisesti kaasupullojen turvaetäisyyksistä, letkujen ja liitinten kunnosta sekä polttimen puhtaudesta.
• Kylmälaitteen kompressori ja jäähdytysjärjestelmä on imuroitava pölystä kerran vuodessa.
• Tulisijat sekä savuhormit on nuohottava pelastuslain ja nuohousasetuksen edellyttämällä tavalla. Tulisijan tuhkan saa poistaa aikaisintaan vuorokauden kuluttua lämmittämisen lopettamisesta, ja se on säilytettävä palamattomassa, kannellisessa astiassa palamattomalla alustalla erillään rakennuksesta.
• Lämmönlähteitä käytettäessä on aina huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä.
• Saunaan ei saa jättää palavaa materiaalia, joka ei liity saunan käyttötarkoitukseen. Vaatteita tai muita helposti syttyviä materiaaleja ei saa kuivattaa saunassa.
• Jäätyneitä putkia ei saa sulattaa palovaarallisella menetelmällä, kuten käyttämällä avotulta tai lämminilmapuhallinta.
• Avotulta ei saa sytyttää muualla kuin sitä varten tarkoitetussa turvallisessa paikassa. Avotulta on valvottava jatkuvasti. Tulen leviämisen estämiseen on varauduttava tarpeellisin toimenpitein, kuten riittävän veden, sammuttimen tai sammutuspeitteen avulla. Avotulen läheisyydessä ei saa olla palavaa materiaalia.

• Lataamisessa on aina käytettävä valmistajan hyväksymää latauslaitetta ja liitäntäjohtoa.
• Latauslaitteen läheisyydessä ei saa olla helposti syttyviä materiaaleja.
• Latauslaitteen ympäristön pitää olla sellainen, että laitteen jäähdytys on riittävä.
• Latauslaite on irrotettava sähköverkosta, kun lataaminen on päättynyt.
• Vain sähköasentaja saa asentaa kiinteistöön kiinteän latauspisteen.

Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joista aiheutuu palovaaraa.

• Tulitöitä ei saa tehdä autotalli-, varasto-, kellari- tai muissakaan vastaavissa tiloissa.
• Tulityöt on tehtävä ulkona vähintään 10 metrin päässä rakennuksesta ja palava-aineisista rakenteista.
• Jos tulityötä on pakko tehdä tilapäisesti sisätiloissa, alkusammutuskalustoksi on varattava vähintään kuuden (6) kilon A-B-C-teholuokan käsisammutin, sammutuspeite ja paineellinen vesiletku. Jos paineellista vesiletkua ei ole saatavilla, irtoastioihin pitää varata 50 litraa vettä. Syttyvät kohteet on suojattava, ja syttyvä irtotavara on poistettava. Paikkaa on vartioitava työn aikana sekä sen jälkeen vähintään kaksi (2) tuntia.

• Yleisissä tiloissa, kellari- ja ullakkokomeroissa sekä vastaavissa säilytystiloissa ei saa säilyttää arvoesineitä.
• Erillisen avainsäilön on oltava rakenteeltaan riittävän vahva, ja sen on oltava kiinnitettynä tukevasti kiinteään rakenteeseen.
• Avaimiin ei saa merkitä nimeä ja osoitetta, jotka voivat paljastaa avaimen löytäjälle omaisuuden sijainnin. Jos avain on joutunut ulkopuolisten haltuun, lukko on välittömästi vaihdettava tai sarjoitettava uudelleen.
• Vakuutetun mukana olevaa omaisuutta on valvottava varkausvahingon välttämiseksi. Jos mukana oleva omaisuus jää ilman vakuutetun valvontaa, se on lukittava tai jätettävä lukittuun tilaan.

• Jos varkaudelle altista omaisuutta säilytetään tilapäisesti pysäköidyssä autossa, matkailu- tai muussa perävaunussa tai veneessä, ovien ja säilytystilojen on oltava lukittuna ja sen lisäksi omaisuuden oltava peitettynä tai muuten piilossa.
• Hotellihuoneeseen, hyttiin tai muihin vastaavanlaisiin tiloihin ei saa jättää koruja tai muita arvokkaita tai varkausalttiita esineitä, ellei tilassa on näille esineille tarkoitettu lukittava tallelokero.

• Pesukoneita ja astianpesukoneita pitää valvoa niiden käytön aikana. Laitteen sulkuventtiili on oltava suljettuna silloin, kun konetta ei käytetä.
• Kondenssi- tai sulamisvettä tuottavat laitteet sekä kiinteään johtoverkostoon kytketyt koneet on aina sijoitettava lattiakaivolliseen tilaan. Muutoin vuotovedet on ohjattava vuotosuojan avulla näkyville niin, että ne on helppo ja nopea havaita.
• Pakastimen tai jääkaapin puhdistuksen jälkeen on varmistettava, että laitteen takana oleva sulavesiletku johtaa vedet haihdutuskaukaloon.
• Viemäriin ei saa kaataa esimerkiksi ruoanlaitossa syntynyttä rasvaa, vaan se on viemäritukosten estämiseksi hävitettävä asianmukaisella tavalla.
• Kellarikerroksessa säilytettävä tavara pitää sijoittaa alustalle vähintään 10 cm:n korkeudelle lattiapinnasta. Kellarikerroksella tarkoitetaan kerrostilaa, jonka lattia sijaitsee kokonaan tai osittain maanpinnan alapuolella. Jos rakennuksessa on tämän määritelmän mukaisesti useampia kellarikerroksia, sovelletaan tätä suojeluohjetta ainoastaan alimpaan niistä.
• Vesihanaa ei saa jättää valumaan ilman jatkuvaa silmälläpitoa. Vesikatkoksen aikana on varmistettava, että vesipisteen hana ei jää auki.
• Vesijohtoverkkoa on suojeltava jäätymiseltä. Ilmalämpöpumppu ei riitä rakennuksen pääasialliseksi lämmönlähteeksi talvikaudelle. Tiloja on valvottava riittävästi kylmänäkin vuodenaikana.
• Kun asunnolta lähdetään pois viikkoa pidemmäksi ajaksi, käyttövesijärjestelmän pääsulku on suljettava ja vesipumpun virta katkaistava, jotta vesijohtoverkosto ei jää paineelliseksi.

• Kiinteistön omistaja vastaa öljysäiliön tiedoista ja sen varusteiden kunnosta.
• Öljysäiliössä on aina oltava tunnuskilpi, jossa on ilmoitettu muun muassa säiliön ikä. Öljysäiliö on poistettava käytöstä, jos se ei ole säiliötä koskevien standardien mukainen.
• Öljysäiliön määräaikaistarkastukset pitää tehdä viranomaismääräysten mukaan. Tarkastukset saa tehdä vain hyväksytty tarkastusliike tai laitos. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, johon merkitään muun muassa säiliön luokitus ja luokituksen mukainen määräaikaistarkastusväli. Vakuutuksenottajan on säilytettävä tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjassa annettuja määräyksiä ja ohjeita on noudatettava.
• Järjestelmässä havaitut viat on aina korjattava välittömästi.
• Säiliön virheellinen käyttö on estettävä.
• Kun säiliö poistetaan käytöstä, se on tyhjennettävä öljystä ja öljyisestä jätteestä.