Hyppää sisältöön
    Henkilöasiakkaat
  • Fennia
  • Henki-Fennia
  • Ohjeet
  • Yritykset ja yhteisöt
Etsi sisällöstä
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaat
På svenska

Kirjaudu

  • Etusivu
  • Työntekijän tapaturmavakuutus - esite
Työtekijän tapaturmavakuutukset - esite

Työntekijän tapaturmavakuutus - esite

Voimassa 1.1.2020 alkaen

Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan

TYÖTAPATURMAVAKUUTUS ON OSA TYÖNTEKIJÄN TYÖSUHTEESEEN PERUSTUVAA SOSIAALITURVAA

Suomalaisen ja Suomessa työtä teettävän ulkomaalaisen työnantajan on otettava työntekijöilleen tapaturmavakuutus työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa sattuvien työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työntekijällä on oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin, jos hänelle sattuu työtapaturma tai hän sairastuu ammattitautiin.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan työnantaja on vapaa vakuuttamisvelvollisuudesta, jos hänen kaikille työntekijöillensä maksamat palkat ovat yhteensä enintään 1 300 euroa kalenterivuodenaikana. Tällöinkin työntekijällä on oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin. Näistä korvauksista vastaa Tapaturmavakuutuskeskus (TVK).


Työntekijät kuuluvat pakollisesti vakuutettaviin

Työntekijä on henkilö, joka sopimuksesta ja vastiketta vastaan tekee työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja kansalaisuus eivät vaikuta vakuuttamiseen.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki edellyttää työnteolta ansaintaperiaatteen mukaisesti vastikkeellisuutta. Tällöin mm. luottamustehtävät ja talkootyö jäävät lain soveltamisen ulkopuolelle.

Työtapaturma- ja ammattitautilakia ei sovelleta myöskään urheilemiseen. Urheilijan oikeudesta korvaukseen tapaturman johdosta säädetään urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (276/2009).

Vakuutettavia ovat

  • työ- tai virkasuhteessa työskentelevät henkilöt

  • osakeyhtiössä johtavassa asemassa olevat osakkaat, jotka omistavat yhtiöstä yksin enintään 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia, josta henkilön oma omistusosuus on enintään 30 prosenttia

  • yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat, yritykseen työsuhteessa olevat perheenjäsenet

  • suomalaisen työnantajan työntekijät, jotka työskentelevät yrityksen ulkomailla sijaitsevassa emo-, sisar- tai tytäryhtiössä tilapäisesti ns. lähetettyinä työntekijöinä.

Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä sekä muuta vastaavaa asemaa tai vastaavaa tosiasiallista määräämisvaltaa osake­yhtiössä tai muussa yhteisössä.

Laskettaessa edellä mainittua omistusosuutta otetaan huomioon myös välillinen omistaminen toisten yhteisöjen tai yhtymien kautta, jos henkilö yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa toisesta yhteisöstä tai yhtymästä yli puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Omistusosuutta määriteltäessä otetaan huomioon sekä omistus osakepääomasta että osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Perheenjäseniä ovat avio- tai avopuolison ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevien lisäksi henkilö, joka on johtavassa asemassa olevalle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu tämän kanssa samassa taloudessa. Avopuolisolla tarkoitetaan yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevän kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvaa henkilöä.

Yrittäjä ei kuulu pakollisesti vakuutettaviin

Pakollisesti vakuutettaviin eivät kuulu yrityksessä työskentelevät

  • itsenäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

  • avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet

  • osakeyhtiössä johtavassa asemassa olevat osakeyhtiön osakkaat, jotka omistavat yksin enemmän kuin 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli puolet yhtiöstä.

Maatalousyrittäjät, ammattikalastajat, poronhoitajat ja apurahan saajat kuuluvat maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) hoitaa myös heidän pakollisen tapaturmavakuuttamisensa.

Vakuutuksen voimaantulo, voimassaolo ja päättyminen

Vakuutussopimus tulee voimaan aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin vakuutusyhtiö o todistettavasti vastaanottanut vakuutushakemuksen, jollei myöhemmästä alkamisajasta ole sovittu.

Vakuutussopimus tehdään jatkuvaksi, jolloin vakuutuskausi on kalenterivuosi. Uuden vakuutuksen tullessa voimaan kesken kalenterivuotta, on ensimmäinen vakuutuskausi vakuutuksen alkamispäivästä seuraavan kalenterivuoden loppuun. Vakuutus jatkuu sen jälkeen kalenterivuoden kerrallaan.

Vakuutus voidaan tehdä myös määräajaksi enintään vuoden kestävää työtä tai työkohdetta varten. Vakuutuskautena on tällöin vakuutuksen voimassaoloaika. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista. Jos työ kuitenkin kestää yli määräajan ja vakuutuksenottaja ennen määräajan päättymistä ilmoittaa vakuutusyhtiölle työn jatkumisesta, määräaikaisen vakuutuksen voimassaoloa jatketaan vakuutuksenottajan ilmoittamaan uuteen määräaikaan saakka, kuitenkin enintään 12 kuukautta.

Vakuutuksenottaja on velvollinen pyydettäessä ilmoittamaan Fennialle vakuutuksen hoitoa varten tarpeelliset tiedot. Tiedot on ilmoitettava vakuutusyhtiön määräämänä aikana. Ammattiluokkakohtaiset palkkatiedot Fennia hakee tulorekisteristä.

Jos vakuutettu työ päättyy, vakuuttamisvelvollisuus lakkaa tai yritys lopettaa toimintansa, vakuutuksenottajan on ilmoitettava edellä mainituista olennaisista muutoksista kalenterivuoden aikana vakuutusyhtiölle. Ilmoitus on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa muutoksesta. Jos vakuutuksenottaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, peritään vakuutusmaksut ilmoituksen saapumisajankohtaan asti.

Vakuutuksenottaja voi siirtää jatkuvan vakuutuksensa toiseen vakuutusyhtiöön kirjallisella siirtohakemuksella. Vakuutus voidaan siirtää siten, että se päättyy maalis-, kesä-, syys- tai joulukuun viimeisenä päivänä, ei kuitenkaan ennen ensimmäisen vakuutuskauden päättymistä.

Vakuutusmaksut

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen voimassaolosta peritään aina vähintään kalenterivuosikohtainen minimivakuutusmaksu. Jos ammattiluokkakohtaisten palkkojen perusteella laskettava vakuutusmaksu ylittää minimivakuutusmaksun, peritään maksu ammattiluokkakohtaisten palkkojen perusteella.

Vakuutusmaksu on maksettava viimeistään laskussa mainittuna eräpäivänä. Jos maksu viivästyy, peritään viivästysajalta korkolain mukaista viivästyskorkoa.

Mihin vakuutusmaksu perustuu

Tapaturmavakuutusmaksun perusteet on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa ja Fennian hallituksen vahvistamissa maksuperusteissa. Keskeisiä periaatteita ovat korvauskulujen tasaaminen työnantajien kesken ja eri työnantajien erilaisten riskien huomioon ottaminen tapaturmavakuutusmaksussa.

Maksun on riitettävä paitsi tapaturman sattumisvuonna tai ammattitaudin toteamisvuonna maksettaviin tapaturmavammasta tai ammattitaudista aiheutuviin hoitokuluihin ja päivärahoihin myös tulevina vuosina ja jopa vuosikymmeninä kyseisen tapaturmavamman tai ammattitaudin perusteella maksettaviin korvauksiin, esimerkiksi tapaturmaeläkkeeseen, perhe-eläkkeeseen ja kuntoutukseen.

Vakuutusmaksu määritellään yrityskohtaisesti

Maksuun vaikuttavat yrityksessä tehtävien töiden tapaturma- ja ammattitautiriski sekä maksetut ammattiluokittaiset palkat. Kukin ammattiluokka kuuluu johonkin vastuuluokkaan, joka kuvaa tehtävän työn tapaturma- ja ammattitautiriskiä.

Ammattiluokka määritellään henkilön tekemän todellisen työn mukaan. Samankaltaista työtä tekevät henkilöt luokitellaan samaan, työtä parhaiten kuvaavaan ammattiluokkaan. Jos henkilö tekee useampaa erityyppistä työtä edes hetkittäin, hänen ammattiluokkansa määritellään riskialtteimman työn mukaan. Vakuutusmaksun perusteena olevaan palkkasummaan luettavat vakuutuksenottajan maksamat työansiot määräytyvät siten kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 81 §:ssä säädetään ansionmenetyskorvauksen perusteena käytettävästä työansiosta.

Taulustovakuutusten maksuperusteiden mukaan hinnoiteltavien yritysten vakuutusmaksu määräytyy yrityksen maksamien ammattiluokkakohtaisten palkkojen ja pääosin valtakunnallisen ammattiluokkakohtaisen korvaustilaston perusteella. Yrityksen oma korvaustilasto ei vaikuta vakuutusmaksuun.

Erikoistariffoitavien vakuutusten maksuperusteiden mukaan hinnoiteltavien yritysten vakuutusmaksuun vaikuttavat maksetut ammattiluokittaiset palkat ja yrityksen oma tapaturma- ja ammattitautikorvaustilasto joko täysimääräisenä tai osittain. Vuosittaiseen vakuutusmaksuun vaikuttaa myös esim. se, kuinka paljon vakuutusmaksu saa muuttua vuodesta toiseen, jos korvausmeno muuttuu.

Erikoismaksujärjestelmissä on useita erilaisia vaihtoehtoja yrityksen turvallisuustason, riskinkantokyvyn ja -halukkuuden mukaan. Keskustele eri vaihtoehdoista oman yhteyshenkilösi kanssa.

Mistä vakuutusmaksu koostuu

Vakuutusmaksuun sisältyvät tapaturmien ja ammattitautien korvauksiin tarvittavan riskimaksun sekä vakuutusten ja korvausten hoitokulujen lisäksi myös työturvallisuusmaksu ja jakojärjestelmämaksu. Jakojärjestelmämaksulla katetaan mm. aiemmin sattuneiden tapaturmien ja todettujen ammattitautien johdosta maksettavien tapaturma- ja perhe-eläkkeiden indeksikorotukset.

Yrityksen oma toiminta vaikuttaa vakuutusmaksuun

Aktiivisella työturvallisuustoiminnalla yritys voi vaikuttaa vakuutusmaksuunsa ja tulokseensa. Tapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisy on yrityksen ainoa pysyvä ja todellinen keino vaikuttaa vakuutusmaksuunsa nyt ja tulevaisuudessa.

Fennian maksujärjestelmissä yrityksen tekemä panostus työturvallisuuteen huomioidaan edullisempana vakuutusmaksuna. Fennia antaa myös asiakkaillensa asiantuntija-apua työturvallisuushankkeiden eri vaiheissa. Onnistuakseen työturvallisuushankkeet edellyttävät yritysten johdon sitoutumisen muutosprosessiin.

Työn riskejä voidaan parhaiten hallita johtamalla turvallisuustoimintaa, kuten muutakin toimintaa: ennakoiden, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Näin paranevat yrityksessä sekä tuottavuus että turvallisuus.

Paneudu ammattiluokkien ja työn riskien arviointiin oman yhteyshenkilösi kanssa, jotta yrityksesi vakuutusmaksun perusteet pysyvät ajan tasalla ja vakuutusmaksu oikein määriteltynä. Muutokset vakuutusmaksuun edellyttävät yhdessä Fennian asiantuntijan kanssa tehtävää työturvallisuuskartoitusta. Yrityksen työturvallisuustaso voi vaikuttaa vakuutusmaksuun joko laskevasti tai korottavasti suhteessa perustariffiin.

Kysy Fennian työturvallisuuspalveluista omalta yhteyshenkilöltäsi tai tutustu niihin osoitteessa www.fennia.fi.

VAKUUTUKSEN ALUEELLINEN SOVELTAMISALA

Työtapaturma- ja ammattitautilakia sovelletaan Suomessa tehtävään työhön. Maantieteellisesti Suomessa tehtävä työ vakuutetaan pääsääntöisesti Suomessa. Työnantajan kansalaisuudella ja kotipaikalla ei ole merkitystä.

Lakia ei kuitenkaan sovelleta työntekijän Suomessa tekemään työhön seuraavissa tapauksissa:

  1. Työntekijä tekee ulkomaisen työnantajansa palveluksessa tilapäisesti töitä lähetettynä työntekijänä Suomessa (A1-todistus).

  2. Kolmannesta valtiosta Suomeen tulee työntekijä tekemään Suomessa työtä ja seuraavat ehdot täyttyvät:

    • kysymyksessä on maanteitse tapahtuvan kuljetusliikenteen työ, jonka työntekijä tekee pääosin muualla kuin Suomessa

    • työntekijä ei asu Suomessa

    • työnantajan kotipaikka ei ole Suomessa ja

    • työhön ei sovelleta EU:n sosiaaliturvaasetusten mukaan Suomen lainsäädäntöä.

  3. Työntekijä on Suomessa kokous- tai esiintymismatkalla taikka muulla vastaavalla lyhytkestoisella vierailulla, jonka tarkoitus liittyy työntekijän ulkomailla tekemään työhön. Lisäksi edellytetään, että vierailulla oleva työntekijä ei asu Suomessa, työnantajan kotipaikka ei ole Suomessa ja työhön ei sovelleta EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan Suomen lainsäädäntöä.

Ulkomailla tehtävä työ kuuluu työtapaturma- ja ammattitautilain piiriin. Tällöin kyse on siitä, että työntekijä tekee tilapäisesti töitä suomalaisen työnantajansa palveluksessa Suomen ulkopuolella:

  1. joko lähetettynä työntekijänä, jolloin sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetuksia (A1-todistus) tai kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia

  2. tai kolmannessa valtiossa, jolloin voidaan joutua ottamaan vakuutus myös työskentelymaasta.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuuttaminen ratkaistaan työntekijäkohtaisesti

Työnantajan on selvitettävä kunkin työntekijän osalta erikseen tapaturmavakuuttaminen silloin, kun työnantajalla on palveluksessaan työntekijä, jonka asuinpaikka on muu kuin Suomi tai työtä tehdään osittain tai kokonaan muualla kuin Suomessa. Samoin työnantajan on selvitettävä työntekijäkohtaisesti tapaturmavakuuttaminen muutostilanteissa esimerkiksi silloin, kun työntekijän asuin- tai työskentelyvaltio muuttuu tai työntekijä työskentelee usean eri valtion alueella.

Työnantaja voi kysyä ulkomaantyön vakuuttamisen eri tilanteista neuvoja Fenniasta, Tapaturmavakuutuskeskukselta (www.tvk.fi) tai Eläketurvakeskukselta (www.etk.fi).

TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAA-AIKA

Työnantajan kannattaa laajentaa työajan tapaturmavakuutus kattamaan myös vapaa-aikana sattuneet tapaturmat. Maksaahan työnantaja palkkaa työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisesti myös vapaa-ajan tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta.

Tällöin työnantajalla on oikeus vapaa-ajan vakuutuksen päivärahaan siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän on maksanut työntekijälle palkan. Ilman tätä vakuutusta työnantaja saa maksamansa palkan katteeksi vain sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan yhdeksän arkipäivän karenssiajan jälkeen.

Vapaa-ajan tapaturmavakuuttaminen on tärkeää myös lisääntyvän etätyön takia. Työtapaturma- ja ammattitautilaki korvaa hyvin rajoitetusti työssä sattuvat tapaturmat, jos kyseessä on etätyö. Kaikki etätyöpisteen ulkopuolella tapahtuvat toiminnot ja tilanteet jäävät työtapaturma- ja ammattitautilain määrittelemän työntekopaikan ulkopuolelle ja kuuluvat siten työntekijän vapaa-aikaan.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus työntekijöille

Tilastojen mukaan työntekijöille sattuu vapaa-aikana kaksi kertaa enemmän tapaturmia kuin työssä. Sairausvakuutuslain mukaan päivärahaa maksetaan vasta yhdeksän arkipäivän karenssiajan jälkeen.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus työntekijöille on työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukainen vapaaehtoinen vakuutus. Se täydentää työajan vakuutusta antamalla vapaa-aikana sattuvien tapaturmien varalta lähes yhtä kattavan turvan kuin pakollinen vakuutus työtapaturmien varalta.

Tämä vapaa-ajan vakuutus korvaa monipuolisemmin kuin mikään yksityistapaturmavakuutus. Sen voi ottaa koko henkilöstölle, tietylle henkilöryhmälle tai nimetylle henkilölle. Ryhmäratkaisun edellytyksenä on, että työsuhteessa olevia vakuutettavia on samanaikaisesti vähintään kaksi.

Työnantajalle vakuutus on tärkeä sen vuoksi, että työnantajalla on oikeus tämän vakuutuksen päivärahakorvaukseen siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa.

Työnantajalle maksettavat korvaukset

Työntekijälle maksetaan tapaturmapäivän jälkeisestä päivästä alkaen päivärahaa, kun tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys on kestänyt tapaturmapäivän lisäksi vähintään kolme päivää. Jos työnantaja on maksanut työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaa, päiväraha maksetaan sairausajan palkkaa vastaavasti vakuutuksen ottaneelle työnantajalle.

Vakuutuksen perusteella maksetaan sairausvakuutuksen karenssiajalta täyttä päivärahaa. Kelan sairauspäivärahaa on kuitenkin haettava, koska karenssin päätyttyä vakuutuksesta maksettavaan päivärahaan tehdään työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n mukainen vähennys. Kelan päivärahakorvaus on yleensä pienempi kuin työnantajan maksama sairausajan palkka (enimmillään 60 % palkasta) tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen päiväraha. Tämä vapaa-ajan vakuutus täydentää sairausvakuutuslain mukaista turvaa korvaamalla Kelan päivärahan ylimenevää osuutta.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n mukainen taulukko

Päivärahan määrä vähentämättömänä (€)
Vähennys vahingon määrästä
- 100
70 %
100,01 - 120,00
65 %
120,01 - 150,00
60 %
150,01 - 175,00
55 %
175,01 - 210,00
50 %
210,01 - 260,00
45 %
260,01 - 340,00
40 %
340,01 - 500,00
35 %
500,01 -
30 %

Vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettava päiväraha määrätään vakuutuksen ottaneen työnantajan maksaman sairausajan palkan tai mainitun työnantajan työssä saadun työansion perusteella. Vastaavasti vuosityöansio määräytyy vakuutuksen ottaneen työnantajan työssä saadun työansion perusteella. Päivärahaa maksetaan myös lauantai- ja sunnuntaipäiviltä.

Työntekijälle maksettavat korvaukset

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa pääsääntöisesti kuten pakollinen työajan vakuutus. Yksittäisen lääkärissäkäynnin kulut siihen liittyvine, vähäisine hoitotoimenpiteineen korvataan ilman etukäteen annettua maksusitoumusta, olipa hoito annettu yksityisessä tai julkisessa hoitolaitoksessa.

Jatkohoitoon, kuten magneettitutkimukseen, tähystykseen ja leikkaukseen on pyydettävä Fenniasta maksusitoumus etukäteen. Sairaanhoitokulut korvataan maksusitoumuksen mukaisesti. Fennialla on oikeus ohjata vakuutettu hoitoon omalle hoitolaitoskumppanilleen. Työeläkelakien mukainen eläke ja sairausvakuutuslain mukaiset etuudet sovitetaan yhteen maksettavien korvausten kanssa työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti.

Vakuutusturvan laajuus

Vakuutus on voimassa vapaa-ajalla Suomessa ja ulkomailla ja se kattaa tapaturmat.

Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.

Esimerkkejä

Jos vahinkotapahtumien kulkuun ei ole vaikuttanut mikään ulkoinen tekijä, voi tapaturman määritelmä jäädä täyttymättä, kuten seuraavissa esimerkkitilanteissa:

  • Henkilö venytteli jalkoja ennen Step-jumppaa, jolloin vasen pohje revähti.

  • Tennistä pelatessa henkilö juoksi sivuttain, paino oikealla jalalla ja löi samalla palloa, jolloin hän tunsi jalassa naksahduksen ja myöhemmin polven kipeytyvän.

  • Jalkapallopelissä juostessa henkilön oikea polvi kipeytyi yhtäkkiä ulkosyrjältä.

  • Sulkapalloa pelatessa, ponnistustilanteessa akillesjänne katkesi. Kyseessä oli nopea ja voimakas, pitkälle etuvasemmalle suuntautunut kurkotustilanne, jossa kiertoliikkeen avulla tavoiteltiin palloa lattianrajasta.

Tärkeimpiä rajoituksia

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus ei korvaa, jos

  • vamma tai sairaus on aiheutunut toisen henkilön tahallisesta teosta

  • kyseessä on lihaksen tai jänteen kipeytyminen liikkeen, esim. tavaroiden nostamisen, seurauksena

  • kyseessä on liikennevakuutuslain tarkoittama liikennevahinko tai raideliikennevastuulain mukainen raideliikennevahinko

  • kyseessä on potilasvahinkolaissa tarkoitettu potilasvahinko

  • tapaturman sattuessa vakuutetun työnteko vakuutuksenottajan lukuun ja vakuutuksenottajan palkanmaksuvelvollisuus ovat olleet yhdenjaksoisesti keskeytyneenä yli 30 päivää (esim. äitiyslomat ja lomautukset)

  • kyseessä on ammattitauti tai ammattitautina korvattavan sairauden olennainen paheneminen

  • vahinkotapahtuman johdosta vahingoittuneella on oikeus muun lain nojalla työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen

  • vahingoittuneella on oikeus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen vahinkotapahtuman johdosta.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksessa ei ole varsinaisia urheiluun liittyviä rajoituksia lukuun ottamatta moottoriurheilua ja ammattimaista urheilua. Sen sijaan kuntoliikunnan tapaturmavakuutuksessa on urheiluun liittyviä rajoituksia.

Vakuutus ei korvaa moottoriurheilun yhteydessä sattunutta vahinkoa, jos kysymyksessä on liikennevakuutuslain tarkoittama liikennevahinko. Korvattavuuteen ei vaikuta se, onko moottoriajoneuvo (esim. motocrosspyörä) liikennevakuutettu. Liikennevakuutuslain 2 §:n mukaan moottoriajoneuvo ei ole liikenteessä, kun sitä käytetään liikenteestä eristetyllä alueella kilpailu-, harjoitus- tai kokeilutarkoituksessa. Se, täyttyykö lain tarkoittama eristystarkoitus harjoitellessa tai kilpaillessa, ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Tätä varten pyydetään selvitystä siitä, miten eristäminen on toteutettu.

Työtapaturma- ja ammattitautilakia ei sovelleta urheilemiseen. Urheilemisella tarkoitetaan työsuhteessa tehtävää tai muutoin ammattimaista urheilemista. Urheilijan oikeudesta korvaukseen tapaturman vuoksi säädetään urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (276/2009). Tämän lain mukaan pakollinen vakuutusturva hoidetaan yksityisillä vakuutuksilla. Urheiluseurojen ja muiden urheilutoimintaa harjoittavien yhteisöjen on vakuutettava urheilija, joka urheiluseuran tai -yhteisön kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella saa pääasiallisesti Suomessa harjoitetusta urheilemisesta veronalaista palkkaa. Jos urheilijalla ei ole sopimusta urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön välillä, vakuutuksen ottaminen on vapaaehtoista.

Kuntoliikunnan tapaturmavakuutus työntekijöille

Fennia tarjoaa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen työntekijöille myös laajuudeltaan rajoitetumpana vakuutuksena. Kuntoliikunnan tapaturmavakuutus kattaa työkykyä ylläpitävän ja sitä lisäävän kuntoliikunnan. Liikunta voi olla joko työnantajan tukemaa tai omaehtoista.

Vakuutus on voimassa myös vakuutuksenottajan tai työntekijöiden muodostaman seuran tai kerhon järjestämässä kuntoliikunnassa.

Kuntoliikunnan tapaturmavakuutus voidaan myöntää koko henkilöstölle, tietylle henkilöryhmälle tai nimetylle henkilölle.

Vakuutus ei ole voimassa urheiluliiton tai -seuran järjestämissä kilpailuissa, otteluissa tai harjoituksissa, joissa edellytetään erillistä lisenssivakuutusta.

Turvan piiristä on rajattu pois hyötyliikunta kuten esimerkiksi halonhakkuu, pihatyöt, marjanpoiminta tai siivoustyöt. Turvan piiristä on myös rajattu pois ns. vaaralliset lajit.

Vakuutusturvan ulkopuolelle jääviä vaarallisia lajeja ovat esim. alppilajit sekä lumilautailu ja laskettelu merkittyjen rinteiden ulkopuolella, kamppailulajit sekä laite- ja vapaasukellus. Tarkempi lista urheilurajoituksista on vakuutusehdoissa.

MIKÄ ON TYÖTAPATURMA JA MIKÄ AMMATTITAUTI

Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella korvataan vahinkotapahtumana työtapaturma ja ammattitauti.

Tapaturma on äkillinen ja odottamaton, ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, joka aiheuttaa vamman tai sairauden. Tahallinen teko ei ole tapaturma.

Ammattitauti on sairaus, jonka todennäköisesti aiheuttaa jokin työn fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Se syntyy usein monen vuoden altistumisen seurauksena. Ammattitaudista maksaa korvauksen se vakuutusyhtiö, jossa työnantajan tapaturmavakuutus oli silloin, kun ammattitauti ilmeni. Jollei vahingoittunut ole ammattitaudin ilmenemisaikana enää työssä, josta ammattitauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa altistuminen on pääasiallisesti tapahtunut. Jollei pääasiallista altistusta voida selvittää, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa tapahtunut altistus on voinut viimeksi aiheuttaa ammattitaudin. Vakuutuksesta korvataan myös muut tapaturman aiheuttamat vammat ja sairaudet, kuten hankauksen aiheuttama ihon hiertymä (työtapaturma- ja ammattitautilaki 18 §), sekä tapaturman aiheuttama vamman tai sairauden olennainen paheneminen. Korvausta pahenemisesta ei makseta, jos tapaturmalla oli siihen vain vähäinen syyosuus. Korvausta pahenemisesta maksetaan enintään kuuden kuukauden ajan tapaturman sattumisesta (työtapaturma- ja ammattitautilaki 19 §).

Työliikekipeytymisenä korvataan lihaksen tai jänteen äkillinen kipeytyminen, joka on tapahtunut ilman tapaturmaa työntekijän suorittaessa yksittäistä kuormittavaa työliikettä työssä. Korvausta maksetaan, kunnes kipeytymä on parantunut, enintään kuitenkin kuuden viikon ajalta kipeytymisestä lukien. Korvausta ei makseta, jos kipeytyminen johtuu aikaisemmasta vammasta tai sairaudesta tai sellaisesta kudosvauriosta, joka voi syntyä vain tapaturman aiheuttamana.

Työntekijän pahoinpitely ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttama vahinko voidaan korvata työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella, jos teon syynä on vahingoittuneen työtehtävä.

Lisäksi vahingoittuneelle korvataan työtapaturman seurauksena henkinen järkytysreaktio laissa erikseen säädetyin edellytyksin.

Näin laki määrittelee työtapaturman

Työssä sattuneena tapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työnteon yhteydessä. Työntekoon rinnastetaan luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan tehtävän hoitaminen sekä työstä johtuva työnantajan asian hoitaminen. Työntekoon rinnastetaan myös työtehtävästä johtuva matkustaminen.

Työlle ei ole asetettu mitään vaatimuksia ajan ja paikan suhteen. Työtapaturma voi sattua varsinaisena työaikana, ylityössä, virkamatkalla tai muussa vastaavassa työssä. Omien asioiden hoito työaikana ei ole työtä, vaikka siihen olisikin työnantajan lupa.

Työntekopaikan alueella muutoin kuin työnteon yhteydessä sattunutta tapaturmaa pidetään työtapaturmana, jos se on sattunut työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa, kuten esimerkiksi ruokailu- tai kahvitauon aikana taikka taukoliikunnan yhteydessä. Jos työn tekemisen paikka vaihtelee, työntekopaikan alue on aina siellä, missä työntekijä kulloinkin työtään tekee.

Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työntekopaikan alueen ulkopuolella työssäkäynnistä johtuvan asunnon ja työpaikan välisen matkan tai työntekopaikan alueen läheisyydessä pidettävän tavanomaisen ruokailu- tai virkistystauon aikana. Työmatka alkaa, kun työntekijä on työhön lähtiessään sulkenut asuntonsa ulko-oven. Vastaavasti se päättyy, kun työntekijä kotiin tullessaan on avannut asuntonsa oven. Pääsääntö on, että työmatkana pidetään lyhintä reittiä ja sillä tulee olla ajallinen ja alueellinen yhteys työssä käymiseen. Työmatkaan kuuluvaksi katsotaan myös vähäinen poikkeaminen matkareitiltä lasten päivähoidon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Päiväkodissa tai kaupan sisällä sattunut tapaturma ei kuitenkaan ole työtapaturmana korvattava.

Työtapaturmana pidetään myös laissa säädetyissä erityisissä olosuhteissa sattunutta tapaturmaa. Tähän ryhmään kuuluvat mm. koulutus- ja virkistystilaisuudet. Näissä vakuutuksen piiriin kuuluvat vain tapaturmat, jotka sattuvat tilaisuuden virallisen ohjelman aikana.

Etätöitä tehtäessä työntekijän lakisääteisen turvan piiri on suppeampi kuin työntekopaikan alueella sattuvien tapaturmien osalta. Esimerkiksi ruoka- ja virkistystaukojen aikana sattuvat tapaturmat eivät tällöin voi tulla korvattavaksi.

Lääketieteellinen syy-yhteys

Tapaturman tai ammattitaudin korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Korvaaminen edellyttää aina, että vamma tai sairaus on aiheutunut tapaturmasta tai kyseessä on työstä johtuva ammattitauti.

Joskus tapaturman yhteydessä saattaa ilmetä jokin sairaus, vamma tai tuki- ja liikuntaelimistön rappeutuma, joka on ollut oireeton ennen tapaturmaa, mutta ei silti johdu tapaturmasta. Tällaisia sisäsyntyisiä, korvattavuuden ulkopuolelle jääviä sairauksia ovat esimerkiksi iskiasoireyhtymä, olkapään kiertäjäkalvosimen ja polven rappeumaperäiset muutokset, vatsa- ja nivustyrä ja akillesjänteen repeämä.

Maksettavat korvaukset

Korvaukset maksetaan työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella, eikä niissä ole korvauskattoa. Ansionmenetyskorvaus määräytyy lain tarkoittamassa mielessä vahingoittuneen vakiintuneen ansiotason mukaisesti. Maksettavista korvauksista ei voida sopia osapuolten kesken.

Sairaanhoito-, tutkimus- ja muut kulut

Nämä kuuluvat korvattavaan sairaanhoitoon:

  • tarpeellinen lääkärin määräämä hoito

  • lääkkeet ja hoitotarvikkeet

  • lääkinnällinen kuntoutus (mm. kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ja niiden sovitus sekä korjaus)

Vahingoittuneelle korvataan sairaanhoidosta aiheutuvat välttämättömät matkakulut. Oman auton käytön osalta korvauksen määrä on puolet verohallinnon vuosittain vahvistamasta verovapaasta kilometrikorvauksesta.

Työntekijä saa alkuvaiheen hoidon maksutta, kun hän esittää hoitavalle lääkärille tai sairaalalle työnantajalta saamansa vakuutustodistuksen.

Yksittäiset lääkärissäkäynnin kulut siihen liittyvine vähäisine hoitotoimenpiteineen ja kiireellisen sairaanhoidon kohtuulliset kulut korvataan ilman etukäteen pyydettyä maksusitoumusta, olipa hoito annettu julkisessa tai yksityisessä hoitolaitoksessa.

Jatkohoitoon, kuten magneettitutkimukseen, tähystykseen ja leikkaukseen on pyydettävä Fenniasta maksusitoumus etukäteen. Sairaanhoitokulut korvataan maksusitoumuksen mukaisesti. Fennialla on oikeus ohjata vakuutettu hoitoon omalle hoitolaitoskumppanilleen.

Kustannukset, jotka ovat aiheutuneet vahingon selvittämiseksi tarpeellisesta lääkärissäkäynnistä sekä lääkärin tekemästä ja määräämästä tutkimuksesta korvataan, vaikka kyseessä ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvattava vahinko. Lisäksi korvataan tarpeelliset kulut, jotka ovat aiheutuneet työntekijän sairauden työperäisyyden selvittämiseen tarvittavien työolosuhdetietojen hankkimisesta.

Kodinhoidosta aiheutuvat välttämättömät lisäkustannukset korvataan enintään vuoden ajalta tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä. Näitä ovat esimerkiksi ruuanlaitto-, siivous- ja lastenhoitokulut. Ensin kuitenkin selvitetään perheen omat mahdollisuudet hoitaa kotia.

Sairaanhoito- ja kodinhoitokulujen lisäksi vakuutus kattaa vahinkotapahtuman yhteydessä rikkoutuneet silmälasit, piilolinssit, kuulokojeet, hammas- ja muut proteesit, tukisidokset ja muut vastaavat.

Hoitolaitoskumppanit

Fennia tarjoaa asiakkailleen helpon tavan saada korkealuokkaisia lääkäripalveluja. Jos sairastut tai loukkaannut työtapaturman takia, voit hakeutua hoitoon Fennian yhteistyökumppanille tai työterveyshuoltoon. Kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa hakeudu hoitoon sairaalan ensiapupoliklinikalle.

Maksusitoumus on pyydettävä etukäteen kalliisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi leikkauksiin ja magneettikuvauksiin. Voimme myös ehdottaa hoitopaikan vaihtamista, mikäli se nopeuttaa jatkohoitoon pääsyä. Ota mukaan Kela-korttisi ja säilytä alkuperäiset tositteet korvausten hakemista varten.

Fennia tekee yhteistyötä eri lääkäriasemien kanssa usealla paikkakunnalla. Listan kumppaneistamme löydät osoitteesta www.fennia.fi kohdasta hoitolaitoskumppanit.

Päivärahaa maksetaan työkyvyttömyysajalta myös pyhä- ja vapaapäiviltä, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta.

Ensimmäiseltä neljältä viikolta tapaturman sattumisen tai ammattitaudin ilmenemisen jälkeen maksetaan päivärahaa sairausajan palkan mukaan. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu lainkaan tai sitä on maksettu vain osittain, päivärahaa maksetaan tapaturmaa tai ammattitaudin ilmenemistä edeltävän neljän viikon palkan mukaan. Jos työntekijällä on useita samanaikaisia työsuhteita, neljän viikon päiväraha määrätään erikseen kustakin työsuhteesta.

  • Luontoisetuja ei lueta sairausajan palkkaan eikä neljän viikon ansioihin.

Neljän viikon jälkeen päiväraha määräytyy vuosityöansion mukaan. Vuosityöansiona pidetään vahingoittuneen työansioita vuositasolla vahinkotapahtuman sattuessa. Työansiot lasketaan vahingoittuneen vahinkotapahtuman aikaisista työsuhteista vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella. Jos näin laskettu työansio poikkeaa vähintään 20 prosenttia vahinkotapahtumaa edeltävän kolmen kalenterivuoden vertailuajan työansioiden keskiarvosta, vuosityöansiona pidetään vertailuajan työansioiden ja vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden työansion keskiarvoa.

Täysi päiväraha on 1/360 vuosityöansiosta ja sitä maksetaan enintään vuoden ajalta tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä.

Tapaturmaeläkettä maksetaan, jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä. Tapaturmaeläkkeen enimmäismäärä on 85 prosenttia vuosityöansiosta. Eläkkeen enimmäismäärä laskee 70 prosenttiin, kun eläkkeensaaja on täyttänyt 65 vuotta. Tapaturmaeläkettä korotetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Maksussa olevan tapaturmaeläkkeen perusmäärään tehdään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä tapaturman sattumista seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut viisi kalenterivuotta (korotusvuosi).

Kuntoutusrahaa maksetaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta päivärahan tai tapaturmaeläkkeen sijaan. Kuntoutusraha on yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien täysimääräisen päivärahan suuruinen ja sen jälkeen täysimääräisen tapaturmaeläkkeen suuruinen työkyvyn heikentymisestä riippumatta, ellei kuntoutus estä vahingoittunutta tekemästä hänelle sopivaa ansiotyötä.

Perhe-eläkettä maksetaan leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeenä. Perhe-eläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia edunjättäjän vuosityöansiosta. Täysimääräisenä leskeneläkettä maksetaan vähintään vuosi. Sen jälkeen tehdään tulosovitus, jolloin lesken omat tulot voivat vaikuttaa eläkkeen määrään. Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle. Opiskelevalle tai työkyvyttömälle lapselle eläkettä maksetaan 25-vuotiaaksi. Hautausapu maksetaan työtapaturmassa tai ammattitautiin kuolleen omaisille. Se on kertakorvaus, jonka määrä vahvistetaan vuosittain.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan päivärahan määrästä voidaan vähentää enintään puolet, kun vahingoittuneen tahallinen tai törkeän huolimaton menettely taikka rikollinen toiminta on ollut pääasiallisena syynä vahinkotapahtumaan. Samoin voidaan menetellä, jos vahinkotapahtuman on aiheuttanut vahingoittuneen alkoholin tai huumausaineen vaikutuksenalaisuus tai lääkeaineen väärinkäyttö.

Vahinkomestarit nopeuttavat työhön paluuta

Fennian vahinkomestarimalli on kokonaisvaltainen palvelumuoto vakavien henkilövahinkojen, esimerkiksi olkapää- ja polvivammojen, hoitamiseen. Vahinkomestarimalli on tuottanut hyvää tulosta. Toimintamallin avulla on onnistuttu lyhentämään hoitoketjuja viikoilla ja työkyvyttömyysaikaa jopa kuukausilla.

Vahinkomestarit hoitavat vahinkoa tiiviissä yhteistyössä hoitolaitosverkoston, työnantajan, työterveyshuollon ja vahingoittuneen kanssa vahingon sattumisesta aina työhön paluuseen asti. Toimintamallin avulla nopeutetaan maksusitoumusten käsittelyä ja siten hoidon aloittamista työnantajan, Fennian ja hoitolaitosten prosessien tehostamisella sekä käsittelyn sähköistämisellä. Tiiviin hoitolaitoskumppaniyhteistyön ansiosta voimme lisäksi antaa selvissä vahingoissa ns. laajan maksusitoumuksen koko hoitoketjuun, jolloin hoitoa ja tutkimuksia voidaan edistää viiveettömästi aina paranemiseen saakka.

Riippumatta siitä, missä hoito toteutetaan, vahinkomestarit ohjaavat aktiivisesti työhön paluun selvittelyä jo hoidon alkuvaiheesta lähtien työterveyshuollon kanssa. Laajan kumppanuusverkostomme ansiosta hoitoketju voidaan ohjata pääsääntöisesti aina vahingoittuneen omaan työterveyshuoltoon. Yhteistyössä eri osapuolten kanssa voidaan sopia esimerkiksi kevyemmistä työtehtävistä, jotka mahdollistavat nopeamman paluun töihin.

Muita korvauksia

Haittarahaa maksetaan työntekijälle silloin, kun vammasta tai sairaudesta jää pysyvää yleistä haittaa. Sitä aletaan maksaa yleensä vasta, kun tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä on kulunut vuosi. Kertakorvauksena haittaraha maksetaan haittaluokkien 1–5 vammoista ja sairauksista sekä jatkuvana korvauksena haittaluokkien 6–20 vammoista ja sairauksista.

Nopeasti kuolemaan johtavista ammattitaudeista maksetaan haittaluokkaa 10 vastaava kertakorvaus. Jos haittaluokka on korkeampi kuin 10, maksetaan lisäksi jatkuvaa, todellisen haittaluokan mukaista haittarahaa.

Pysyvää haittaa määritettäessä otetaan huomioon perusmäärän lisäksi vamman laatu valtioneuvoston vahvistaman haittaluokituksen mukaisesti. Yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia, ei siis huomioida tässä arvioinnissa. Haittarahan määrään vaikuttavat myös vahingoittuneen ikä ja tapaturman sattumisvuosi tai ammattitaudin ilmenemisvuosi. Hoitotukea maksetaan työntekijälle, jos hän on tapaturmavamman tai sairauden johdosta hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarpeessa.

Kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia korvataan vahingoittuneelle, jonka työ- tai toimintakyky tai ansiomahdollisuudet ovat vahingon vuoksi heikentyneet. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että kuntoutettava tapaturmasta tai ammattitaudista huolimatta kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan tai voi siirtyä sellaiseen työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulon. Ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa.

Fennian Työkuntoutuspalvelu

Fennian Työkuntoutuspalvelu tukee yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti työntekijää työhön paluun edistämisessä. Palvelun tavoitteena on tehostaa ammatillisen kuntoutustarpeen ja siihen liittyvien tukitoimien selvittämistä ja siten onnistunutta työhön paluuta.

Työntekijällä on oltava heti sairauslomalle jäätyään mahdollisuus saada tietoa työhön paluuseen liittyvistä järjestelymahdollisuuksista työnantajaltaan, työterveyshuollosta ja Fennian Työkuntoutuspalvelusta. Haluamme tarjota myönteisen palvelukokemuksen kuntoutujan henkilökohtaisen tilanteen laaja-alaisella hallinnalla, minkä tuloksen saavuttamisessa apuna on tiivis yhteistyö ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajakumppaniemme kanssa. Fennian Työkuntoutuspalvelu pyrkii parantamaan viestintää kuntoutuksen eri sidosryhmien välillä korostaen kuntoutujan omaa aktiivista asemaa prosessissa.

Fennia korvaa kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia työntekijälle, jonka työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet ovat vahingon vuoksi heikentyneet tai ne voivat myöhemmin olennaisesti heikentyä. Ammatillisen kuntoutuksen tukimuotoja voivat olla osittainen työhönpaluu, jolloin työntekijä aloittaa työtehtävät aluksi osa-aikaisesti, ja myös työkokeilu, jonka avulla voidaan selvittää ja tukea työntekijän mahdollisuuksia toimia entisissä tai mukautetuissa työtehtävissä ensisijaisesti omalla työnantajalla tai tarvittaessa toisella työnantajalla. Myös siirtymistä uuteen työhön tai ammattiin, josta kuntoutuja voi saada pääasiallisen toimeentulonsa, voidaan tukea, jos palaaminen entisiin työtehtäviin ei ole mahdollista.

Kun työntekijällesi sattuu tapaturma tai hänellä todetaan ammattitauti

Työnantajana annat työntekijällesi vakuutustodistuksen, jolla hän saa tarvitsemansa sairaanhoidon ja lääkkeet maksutta. Vakuutustodistuksen perusteella hoitava lääkäri lähettää lääkärinlausunnot ja hoidosta aiheutuneet laskut suoraan meille Fenniaan. Vakuutustodistuksen saat Fennian sivuilta www.fennia.fi.

Täytä myös tapaturmailmoitus kerran kustakin työtapaturmasta ja ammattitaudista.

Tapaturmailmoituksessa selvitetään, miten ja missä olosuhteissa tapaturma sattui tai ammattitauti ilmeni. Lisäksi siinä ilmoitetaan työntekijän henkilötiedot, sairausajalta maksettu palkka tai tapaturmaa edeltäneen neljän viikon palkka. Tapaturmailmoituksen voit täyttää Fennian sivuilla www.fennia.fi.

Kun täytät ilmoituksen huolellisesti, vältymme lisätiedusteluilta ja voimme maksaa korvauksen nopeasti. Ammattitaudin toteamiseksi tarvitsemme usein lisätietoja työnantajalta ja -tekijältä.

Tapaturmailmoituslomakkeessa on varattu tilaa työtapaturman ja ammattitaudin vapaamuotoiseen sanalliseen vahinkokuvaukseen. Vahinkokuvauksista kerätään tietoja Fennian yrityskohtaiseen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen valtakunnalliseen tapaturmatilastoon. Lomakkeessa ohjeistetaan, mitä asioita kuvauksessa tulisi selvittää, jotta se palvelisi oman yrityksesi työturvallisuustyötä ja myös valtakunnallisen työturvallisuustyön tehostamista. Silloin tilastoinnissa käytetään ilmoittamiasi koodeja. Työtapaturmien luokitteluoppaan löydät sivuilta www.fennia.fi.

Yleisiä ohjeita työtapaturmien varalta

Työmatkalla sattuneet tapaturmat on hyvä selvittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Erityisesti on selvitettävä, miten matka, jolla tapaturma sattui, liittyi työntekijän työhön.

Jos tapaturmaan on syynä liukastuminen jonkin kiinteistön alueella ja siihen on syynä kiinteistön hoidon laiminlyönti, on aina otettava yhteys kiinteistön isännöitsijään tai talonmieheen. Tapaturmailmoitukseen on hyvä kirjata tarkka liukastumispaikka ja olosuhteet. Liukastumispaikasta kannattaa ottaa myös valokuva.

Korvausten takaisinsaanti

Takaisinsaannin avulla työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vakuutuksesta maksetut korvaukset kohdistetaan oikeaan vastuutahoon eli vahingon aiheuttajaan Takaisinsaantimahdollisuus on esillä korvauskäsittelyketjun kaikissa vaiheissa aina tapaturmailmoituksen vastaanottamisesta mahdollisten potilasvahinkojen havainnointiin eläkekäsittelyn yhteydessä. Kiinteistöjen omistajat, vastapuolen liikennevakuutusyhtiö ja rikosperusteisissa asioissa vahingon aiheuttaja, kuten esim. työturvallisuusrikoksissa pääurakoitsija, ovat tyypillisesti niitä tahoja, joille esitämme takaisinsaantivaatimuksen. Myös tuotteen valmistajalta saatetaan periä takaisin viallisen tuotteen aiheuttamista henkilövahingoista maksetut korvaukset. Vahingon aiheuttajalta takaisin saatu korvaus vähentää vakuutuksenottajan korvausmenoa, mikä vaikuttaa erityisesti erikoistariffoidun vakuutuksen vakuutusmaksuihin.

Vakavasta työtapaturmasta on ilmoitettava heti paikalliselle poliisille ja työsuojeluviranomaiselle sekä mahdollisimman pian myös Fenniaan, joko yhteyshenkilölle tai lähimpään konttoriimme.

Jos tapaturma on johtanut kuolemaan, tarvitsemme korvausta varten kuolintodistuksen ja usein myös poliisitutkintapöytäkirjan.

Jos korvausta haetaan työssä aiheutuneen lihaksen tai jänteen kipeytymisen vuoksi, pyydämme usein työntekijän omaa selvitystä tapahtumasta. Tarvitsemme selvityksen mm. siitä, mikä on aiheuttanut lihaksen kipeytymisen ja minkä ajan kuluessa se on ilmennyt.

Jos tapaturma on vioittanut hampaita, pyydämme hammaslääkärin lausunnon ja hoitoehdotuksen.

Työmatkalla sattuneesta liikenneonnettomuudesta tarvitsemme tapaturmailmoituksen lisäksi poliisitutkintapöytäkirjan. Työssä tai työmatkalla sattuneen liikenneonnettomuuden henkilövahingot korvaa ensisijaisesti lakisääteinen tapaturmavakuutus. Jos liikennevakuutuksen korvaus kuitenkin on tapaturmavakuutuksen korvausta suurempi, maksetaan erotus liikennevakuutuksen perusteella.

TAPATURMAVAKUUTUS JA MUUT LAKISÄÄTEISET VAKUUTUKSET

Työtapaturmasta ja ammattitaudista haetaan aina ensin korvausta tapaturmavakuutuksen perusteella. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten korvausten lisäksi vakuutettu voi saada korvausta myös jonkin muun lakisääteisen vakuutuksen, esimerkiksi liikenne- tai työeläkevakuutuksen perusteella.

Työmatkalla sattuneen liikenneonnettomuuden henkilövahingot korvaa ensisijaisesti tapaturmavakuutusyhtiö. Liikennevakuutuksen perusteella maksetaan sellaisia korvauksia, joita ei myönnetä työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella (esim. tilapäinen haitta). Jos liikennevakuutuksen vastaava korvaus on tapaturmavakuutuskorvausta suurempi, vahingoittuneelle maksetaan suuremman korvauksen mukaista erotusta. Liikennevahingon vahinkoilmoitus tehdään siihen vakuutusyhtiöön, jossa vahingon aiheuttanut ajoneuvo on vakuutettu.

Kun työntekijällä on oikeus saada samasta tapaturmasta tai ammattitaudista korvausta eri lakisääteisistä vakuutuksista, korvaukset sovitetaan yhteen.

Kelan sairausvakuutus on toissijainen

Työntekijällä on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, jos tapaturmakorvauksen maksu viivästyy ilman työntekijän omaa syytä. Päivärahaa varten hän tarvitsee tapaturmavakuutusyhtiön todistuksen korvauksen viivästyksestä.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten työajanvakuutusten korvaukset ovat ensisijaisia muiden lakisääteisten vakuutusten korvauksiin nähden. Työeläkeyhtiö vähentää työeläkkeestä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen päivärahan ja tapaturmaeläkkeen. Työeläkeyhtiön maksettavaksi jää siten mahdollinen tapaturmavakuutuskorvauksen ylittävä eläkkeen osuus.

Yksityistapaturmavakuutuksen päivärahaa voi saada muiden tapaturmakorvausten lisäksi. Sen sijaan sairaanhoidon kulukorvauksen voi saada vain kerran.

TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta ovat sopineet keskeiset työmarkkinajärjestöt. Vakuutusmaksu peritään pakollisen työajan vakuutuksen maksun yhteydessä.

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen, jos se on sisällytetty yrityksen toimialalla voimassa olevaan, valtakunnalliseen työehtosopimukseen. Tältä osin vakuuttamisvelvollisuus koskee myös järjestäytymätöntä työnantajaa sekä työnantajaa, joka on työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan vapaa vakuuttamisvelvollisuudesta.

Vakuutusmaksun maksaa työnantaja, ja se peritään pakollisen työajan vakuutuksen maksun yhteydessä erillisellä laskulla. Maksu perustuu työntekijöiden työtapaturmavakuutuksen palkkoihin.

Vuosittaisen riskimaksun määrän vahvistaa Työntekijäin Ryhmähenkivakuutuspooli.

Korvauksiin liittyvät asiat hoitaa Tapaturmavakuutuskeskus. Työntekijän ryhmähenkivakuutuksesta löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta www.trhv.fi. Samasta osoitteesta löydät myös voimassaolevat vakuutusehdot ja lomakkeet korvauksen hakemista varten.

VAPAAEHTOISET HENKILÖVAKUUTUKSET TYÖNTEKIJÄN LISÄTURVANA

Työtapaturma- ja ammattitautilaki antaa laajan ja kattavan turvan työntekijän työ- ja vapaa-ajalle. Työnantajan kannattaa kuitenkin harkita lisäturvan tarve seuraavista syistä.

Etätöiden määrä yrityksissä lisääntyy jatkuvasti. Kodissa sattunut tapaturma kuuluu korvauksen piiriin kuitenkin vain työntekopisteen osalta. Etätyövakuutus on vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus, joka laajentaa pakollisen työajan vakuutuksen antamaa turvan aluetta.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee vain tapaturmia. Näitä huomattavasti useammin työntekijän poissaolo johtuu sairaudesta, joita tapaturmavakuutus ei korvaa. Yrityksen sairausturva -vakuutus varmistaa työntekijän nopean hoitoon pääsyn ja lyhentää poissaoloaikaa työpaikalta. Se tuo siten säästöjä yritykselle suoraan sairastuneen henkilön työajassa kuin myös hänen työnsä korvaamisesta aiheutuvissa kustannuksissa. Työnantajan tarjoama sairausvakuutus lisää myös yrityksen houkuttelevuutta rekrytoinneissa ja työnantajana sekä henkilöstön sitoutumista yrityksen palveluksessa. Pitkällä tähtäimellä sairauskuluvakuutus yhdessä tehokkaan työterveyshuollon ja yrityksen omien toimenpiteiden kanssa alentaa yrityksen sairauspoissaoloja.

Yritykset kannustavat ja sitouttavat henkilöstöään eläke-eduin yhä useammin. Nykyaikaisen ja menestyvän yrityksen tärkein voimavara on hyvinvoiva ja sitoutunut työyhteisö. Työntekijöille rakennettu sitouttamisohjelma ja sen pitkäjänteinen toteuttaminen on investointi yrityksen omaan tulevaisuuteen ja liiketaloudelliseen arvoon. Työntekijöille se on viesti yrityksen halusta menestyä markkinoilla myös tulevaisuudessa. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen parantaa työilmapiiriä, tehostaa toimintaa ja näkyy mm. parempana asiakaspalveluna.

Vapaaehtoinen etätyövakuutus

Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla tehtävää työtä. Useimmiten etätyötä tehdään kotona. Työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee kaikkea työsuhteessa tehtävää työtä, myös etätyötä. Kuitenkin etätyössä työtilan ja työpisteen ulkopuolella sattuneet tapaturmat korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan vain, jos toiminta on yksiselitteisesti syy-yhteydessä työtehtäviin. Esimerkiksi leluun kompastuminen kotona, ruokailuun liittyvä toiminta kotona, taukojen viettäminen ja wc:ssä käyminen eivät ole syy-yhteydessä työtehtäviin, eivätkä ole siten pakollisesta työajan tapaturmavakuutuksesta korvattavia.

Koska etätyötä tekevällä ei ole työmatkaa, ei työmatkasta voi tehdä poikkeamaa ja näin esimerkiksi lapsen päivähoitoon vieminen tai hakeminen sekä kaupassa käynti eivät kuulu pakollisen työajan vakuutuksen korvauspiiriin.

Etätyövakuutus tuo turvaa tapaturman aiheuttamien vamman hoitokulujen sekä pysyvän haitan ja tapaturmaisen kuoleman varalta. Lisäksi vakuutuksen voi valita kattamaan ohimenevää työkyvyttömyyttä.

Vakuutuksen myöntämisen edellytyksenä on, että yrityksellä on pakollisen työajan tapaturmavakuutus Fenniassa.

Etätyövakuutus ei ole lainkaan voimassa liikunnassa ja urheilutoiminnassa.

Etätyövakuutus on voimassa

  • vakuutuskirjassa mainittuun vakuutusmäärään saakka Suomessa tehtävässä etätyössä siltä osin, kun vahinkoa ei korvata tapaturmavakuutuslain mukaisesta pakollisesta työajan vakuutuksesta

  • välittömillä päivittäisillä työmatkaan rinnastettavilla matkoilla, kun matka tehdään kesken etätyön tai välittömästi etätyön jälkeen, ja kulut eivät ole korvattavia jonkin lain nojalla

  • Suomessa sellaiseen työmatkaan liittyvällä vapaaajalla, josta työnantaja maksaa vakuutetulle päivärahaa ja vakuutettu yöpyy työmatkasta johtuen muualla kuin kotona.

Sairauskuluvakuutus

Sairauskuluvakuutus turvaa yrityksen toiminnan jatkuvuutta ja kannattavuutta. Oikea-aikainen ja laadukas hoito nopeuttaa työntekijän tervehtymistä ja työhön paluuta. Näin sairausloma lyhenee ja tarve korvaavan työn järjestelyille vähenee. Vakuutuksen avulla yrityksellä on mahdollisuus säästää näissä kustannuksissa.

Työntekijöiden pakollinen työajan vakuutus on voimassa työaikana. Se ei kuitenkaan kata työntekijän vapaa-aikaa eikä muita sairauksia, kuin ammattitauteja. Sairauskuluvakuutus antaa lisäturvaa sairastumisen ja tapaturmien varalle sekä työ- että vapaa-ajalla vakuutusmäärään saakka. Vakuutuksen turvin vakuutettu työntekijä voi hakeutua hoitoon yksityiselle lääkärille tai hoitolaitokseen ja saada apua nopeasti.

Sairauskuluvakuutus on henkilöstön arvostama etu, rekrytointivaltti sekä keino motivoida ja sitouttaa työntekijöitä. Kun yritys valitsee vakuutusturvan, joka korvaa myös ennen vakuutuksen alkamista todetun sairauden tai tapaturman hoitokuluja, työntekijä on turvattu sellaisella vakuutuksella, jota hän ei yksityishenkilönä voi edes saada.

Fennia-Ryhmäeläke

Organisaation sisällä ja ulkopuolella monet tahot ovat riippuvaisia avainhenkilöiden työpanoksesta. Avainhenkilön suunnittelematon poislähtö saattaa lamaannuttaa merkittävästi yrityksen toimintoja. Näihin tilanteisiin Fennia-Ryhmäeläke tarjoaa hyvän ratkaisun. Fennia-Ryhmäeläke onkin monessa yhtiössä osa yrityksen kannustinjärjestelmää.

VAKUUTETUN OIKEUSTURVA

Tapaturmien ja ammattitautien korvaukset on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Kaikki tapaturmavakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt kuuluvat jäseninä Tapaturmavakuutuskeskukseen, ja jokainen vakuutusyhtiö toimii työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan.

Fennian päätökset

Jos vakuutettu on tyytymätön Fennian päätökseen, hän voi hakea siihen kirjallisesti muutosta tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakunnasta. Lautakunnalle osoitettu muutoshakemus toimitetaan Fenniaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu sai tiedon päätöksestä. Päätös katsotaan tulleen tiedoksi seitsemän päivän kuluttua postituspäivästä.

Jos vakuutettu on sitä mieltä, että Fennian määräämä maksu on lain tai sopimuksen vastainen, saa hän tehdä siitä kirjallisen perustevalituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta, jona maksu on määrätty tai maksuunpantu.

Jos muutamme päätöksen muutoshakemuksen perusteella, lähetämme siitä vakuutetulle oikaisupäätöksen. Jos päätöstä ei katsota aiheelliseksi muuttaa uusienkaan selvitysten perusteella, toimitamme muutoshakemuksen, oman lausuntomme ja muut asiakirjat 30 päivän kuluessa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Jos joudumme pyytämään lisäselvityksiä, lähetämme muutoshakemuksen lautakuntaan 60 päivän kuluessa.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökset

Lautakunnan päätökseen vakuutettu voi hakea kirjallisesti muutosta vakuutusoikeudesta. Muutoksenhakuaika on 30 päivää.

Jos vakuutusoikeuden ratkaisussa on kysymys siitä, oikeuttaako vamma, sairaus tai kuolema korvaukseen tai kuka maksaa korvauksen, vakuutettu voi hakea muutoksenhakulupaa korkeimmasta oikeudesta. Sieltä muutoksenhakulupaa on haettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon vakuutusoikeuden päätöksestä.

Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus

Työnantajan on vakuutusta tehtäessä ja sen jälkeen vuosittain annettava vakuutusmaksun määräämistä ja vakuutuksen hoitoa varten välttämättömät tiedot toimialastaan, teettämänsä työn määrästä ja maksamistaan palkoista työn laaduittain eriteltynä sekä tiedot yrityksen omistussuhteista.

Tapaturman satuttua työnantajan on viipymättä tehtävä tapaturmailmoitus tietoonsa tulleesta tapaturmasta, jonka vuoksi Fennia voi olla työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvausvelvollinen. Ilmoituksen voi tehdä Fennian sivuilla www.fennia.fi. Työnantajan on myös viipymättä ilmoitettava poliisille työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman.

Työnantajan pitämä tapaturmaluettelo on pyydettäessä – salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä – näytettävä asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle, poliisille ja työntekijöiden valitsemalle työsuojeluvaltuutetulle laissa säädettyjä tehtäviä varten.

Fennialla ja Tapaturmavakuutuskeskuksella on oikeus tehdä tarkastus työnantajan toimitiloissa ja ryhtyä muihin valvontatoimenpiteisiin työtapaturma- ja ammattitautilain noudattamisen selvittämiseksi. Vakuutetun on esitettävä tarkastuksessa palkkakirjanpitonsa, työaikakirjanpitonsa sekä kaikki muu aineisto, jolla on merkitystä vakuuttamisvelvollisuuteen. Tämä tarkoittaa sekä perinteisiä että sähköisiä ja muilla apuvälineillä selville saatavia asiakirjoja.

Tapaturmavakuutuskeskus ja Fennia valvovat vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista. Fennia valvoo, että vakuutettu täyttää ilmoittamis- ja muut vakuuttamiseen liittyvät velvoitteensa. Valvontaa varten Fennialla on oikeus saada veroviranomaisilta vakuutetun palkanmaksua koskevat tiedot.

SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVONTAVIRANOMAISET

Fennia-konsernin yhtiöt: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia ja Fennia-palvelu Oy ovat saaneet toimilupansa Suomessa ja soveltavat toiminnassaan Suomen voimassa olevaa oikeutta.

Yhtiöiden sopimuskielet ovat suomi ja ruotsi.

Valvontaviranomainen

Finanssivalvonta

Snellmaninkatu 6

PL 103

00101 Helsinki

Puhelin +358 10 831 51

finanssivalvonta@finanssi-
valvonta.fi

www.finanssivalvonta.fi

Julkiset rekisterit, joihin Fennia-konsernin yhtiöt on merkitty:

kaupparekisteri, verohallinto, ennakkoperintärekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri ja työnantaja­rekisteri.

VAKUUTUSTEN TARJOAMISEN TAI MYYNNIN PERUSTEELLA ANNETTAVAT VASTIKKEET

Fennian työsuhteessa olevan myyntihenkilöstön palkkaus perustuu osittain myytyjen vakuutusten määrään ja maksettuihin vakuutusmaksuihin.

Fennian vakuutusedustaja saa vakuutuksen myynnistä palkkiota, jonka määrä perustuu myytyjen vakuutusten kappalemäärään sekä joissakin tapauksissa sovitun aikavälin tavoitteiden ylittymiseen.

Fennian asiakaspalvelu- ja myyntihenkilöstö tai Fennian asiamiehet eivät anna vakuutusten tarjoamisesta annetun lain (234/2018) mukaisia henkilökohtaisia suosituksia tarjoamistaan vakuutuksista.

TAPATURMAN TAI AMMATTITAUDIN YLLÄTTÄESSÄ

Tapaturman satuttua tai ammattitaudin ilmettyä täytä vakuutustodistuslomake Oma Fennia-palvelussa tai www.fennia.fi verkkosivuilla. Kerro tarkasti, miten tapaturma sattui, sattuiko se vapaa-aikana vai työssä ja millaisissa työolosuhteissa. Myös ammattitaudin ilmenemisestä tarvitsemme tarkan kuvauksen.

Kun lomake on täytetty, saat vakuutustodistuksen matkapuhelimeesi ja Fennia saa tiedon vahingosta. Myös Oma Fennia -palveluun muodostuu keskeneräinen, esitäytetty tapaturmailmoitus täydennettäväksi. Toimita myös tapaturmailmoitus mahdollisimman pian Fenniaan.

Käytännön ohjeita korvauksenhakuun liittyvistä asiakirjoista ym. saat

  • verkkosivuiltamme www.fennia.fi

  • Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilta www.tvk.fi löytyvästä oppaasta ”Työtapaturman ja ammattitaudin ilmoittaminen - Opas työpaikkojen käyttöön”

  • yrityksesi yhteyshenkilöltä

  • työtapaturmavahinkojen puhelinpalvelustamme 010 195 033.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Helsinki

Postiosoite: 00017 FENNIA, Y-tunnus 0196826-7

Pääkonttorin käyntiosoite: Kyllikinportti 2, 00240 Helsinki

www.fennia.fi

92 551 10

Lataa sivu PDF-muodossa
Vakuutukset ja palvelutVahingotAsiakaspalveluUsein kysyttyäAjankohtaistaMedialleHenkilöasiakkaatTietoa Fennia-konsernistaAvoimet työpaikatBriefly in English
© Fennia-konserni
Konsernin yhteystiedotTietosuoja ja käyttöehdotSaavutettavuusPuheluiden hinnat ja yksityisyyden suojaEvästeet