Vuotovahinkoja sattuu lähes 100 joka päivä, määrä kääntyi viime vuonna kasvuun

Suomessa sattui vuonna 2021 yhteensä lähes 35 000 vuotovahinkoa, keskimäärin 95 joka päivä. Tyypillisimpiä syitä vuotovahingoille ovat viemäriputkien ja astianpesukoneiden poistoputkiin liittyvät viat tai vuodot. Kymmenen vuoden aikavälillä vuotovahinkojen määrä on kuitenkin pienoisessa laskussa.

Vuotovahingot ovat yleinen riesa kodeissa. Viime vuonna sattui Finanssialan tilastojen mukaan lähes 35 000 vuotovahinkoa, joista maksettiin korvauksia noin 171 miljoonan euron edestä.

Määrät nousi edellisvuodesta, mutta vuositasolle määrät vaihtelevat jonkin verran: vuonna 2016 sattui erityisen paljon vuotovahinkoja, yli 42 000 kappaletta. Sen jälkeen määrä on laskenut tasaisesti vuosittain ennen viime vuotta. Korvausmaksut ovat heilahdelleet eri vuosina 140 ja 180 miljoonan euron välillä. Suhteellisesti vahinkoja sattuu eniten kerrostaloissa.

Vuotovahingot ja vahingonkorvaukset vuosina 2011–2021

Vuotovahinkojen määrä oli viime vuoteen asti hienoisessa laskusuunnassa. Korvausten määrä on pysynyt keskimäärin ennallaan, vaikka vuosivaihtelut ovat kymmeniä miljoonia euroja. Lähde: Finanssiala ry

– Tyypillisimpiä syitä vuotovahingoille ovat ikääntyneet putkistot, ja erityisesti viemäriputkien kuntoa kannattaa tarkkailla säännöllisesti. Astianpesukoneet ovat myös tyypillinen vesivahinkojen aiheuttaja. Yli 15 vuotta käytössä olleet koneet kannattaa useimmiten uusia, koska iän myötä riskit kasvavat. Poistoletkun kuntoa kannattaa aina välillä tarkkailla. Myös ikääntyneet käyttövesiputket aiheuttavat jonkin verran vesivahinkoja, sanoo Fennian tekninen tarkastaja Jacob Nyblom.

Mahdollisia vuodon aiheuttajia on paljon muitakin, ja jokainen voi aiheuttaa mittavat vahingot.

– Esimerkiksi pesukoneeseen voi ohjelman aikana tulla jokin vika, joka aiheuttaa veden valumisen lattialle tai kaapiston sisälle. Koneen alla tulisi käyttää myös ns. vuotokaukaloa joka helpottaa vuodonhavaitsemista ajoissa. Pesukonetta ei tulisi jättää valvomatta käyntiin: jos kone aiheuttaa poissaollessa vesivahingon, vesi voi ehtiä levitä laajallekin alueelle ja rakenteisiin.

Nyblomin mukaan myös jääkaappien ja pakastimien takaosa tulisi siivota säännöllisesti. Silloin huomaa, jos haihdutusveden kanssa on ongelmia. Samalla pölyjen siivoaminen kylmälaitteiden takaa ehkäisee myös paloriskiä.

Aina vesivahinko ei johdu oman asunnon laitteista tai omasta toiminnasta. Kerrostaloissa isoissa vuodoissa vesi kulkeutuu nopeasti alempiin kerroksiin ja aiheuttaa kosteusvahinkoja. Pihalla tai tiellä tulvinut vesi voi puolestaan kulkeutua kellariin tai kivijalkaliikkeeseen.

Mitä vesivahingon sattuessa kuuluu tehdä?

Vesivahinko tulee usein kalliiksi, sillä vahingon sattuessa putket voivat valuttaa pahimmillaan kymmeniä litroja vettä lattialle. Jos vettä ei saada nopeasti pois, se kulkeutuu talon rakenteisiin, jolloin seiniä ja lattioita täytyy purkaa vahinkoalueen kuivaamiseksi. Pahimmillaan vuoto on sattunut piilossa, esimerkiksi jääkaapin takana, ja vesi on ehtinyt tehdä tuhoja pidemmän aikaa.

Jos asunnossa tai kiinteistössä ilmenee vesivahinko, tulee ensimmäisenä sulkea vedentulo, jos se on vielä auki. Sen jälkeen lattialle valunut vesi tulee yrittää rajata ja saada pois.

– Joskus paikalle saatetaan tarvita jopa palokunnan kalustoa veden pumppaamiseksi. Myös putkimiehen voi pyytää paikalle. Jos asut taloyhtiössä, ota välittömästi yhteyttä isännöitsijään, joka järjestää paikalle oikeat ammattilaiset. Vakuutusyhtiölle kannattaa ilmoittaa viipymättä vahingosta.

Jos vesivahinko on johtunut vuodosta viemäriputkessa, tulee hanan ja vessan käyttöä välttää.

Vesivahingon aiheuttamiin korjauskuluihin voi hakea korvauksia taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta tai omakotitalon kotivakuutuksesta. Lisäksi kotivakuutuksesta on mahdollista hakea korvauksia ylimääräisiin asumiskuluihin.

Nyblom muistuttaa kuitenkin, että toisinaan vuotovahingoista ei makseta korvauksia, jos vahinko johtuu jostakin vakuutusehtojen rajoitusehdoissa mainituista seikoista.

– Tyypillisiä tapauksia korvausten epäämiseen ovat rakennus- ja asennusvirheet. Rakennusvirheet kuuluvat rakentajan vastuulle, ja korvauksia haetaan sieltä. Rakentajalla on usein oma vastuuvakuutus korvausten maksamista varten. Myös rakenteiden huono kunto tai asukkaan huolimattomuus, esimerkiksi pesukoneen tai hanan jättäminen päälle, voi johtaa korvauksen alentamiseen tai kielteiseen korvauspäätökseen.

– Vakuutuksen ensisijainen tarkoitus on korvata äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Jos omalla huolimattomuudellaan edistää vahingon syntymistä, ei sitä voida pitää enää yllättävänä.

Korvataanko vuotovahinkoja kiinteistö- vai kotivakuutuksesta?

Jos asunnossa on sattunut vuotovahinko, korvausta haetaan sen mukaan, miten vahinko on aiheutunut, kenen omaisuutta on vahingoittunut ja mitä toimenpiteitä tarvitaan.

– Jos asunto-osakeyhtiössä kuten kerros- tai rivitalossa tapahtunut vahinko on aiheutunut putkirikosta, tai vettä on tullut asunnon ulkopuolelta, korvauksia haetaan ensisijaisesti kiinteistövakuutuksesta. Myös jos vesi on vahingoittanut asunnon rakenteita, tulee kiinteistövakuutus kysymykseen.

Sen sijaan jos vesivahinko on vahingoittanut irtaimistoa, tulee kyseeseen irtaimiston osalta kotivakuutus. Toisinaan molempia saatetaan tarvita.

– Jos esimerkiksi taloyhtiöön kuuluvassa asunnossa on sattunut vesivahinko ja se on vahingoittanut keittiön rakenteita, korvaa kiinteistövakuutus ehtojen mukaisesti asunnon rakenteisiin kohdistuvia korjauskuluja, ja kotivakuutus puolestaan mahdollisia irtaimistoon kohdistuvia korjauskuluja.

Omakotitalossa puolestaan vesivahingon aiheuttamiin korjauskuluihin haetaan korvauksia rakennuksen omistajan ottamasta kotivakuutuksesta.

Fennian omien tilastojen mukaan vesivahinkojen keskimääräinen korvaus oli viime vuonna noin 5 000 euroa. Nyblom kuitenkin huomauttaa, että määrä voi vaihdella hyvinkin paljon vahingon laajuudesta riippuen.

Yrityksissä putkirikoista voi tulla iso lasku

Finanssiala ry:n tilastojen mukaan vajaa kolmannes vuotovahingoista sattui yritysten tiloissa. Määrällisesti siis paljon vähemmän kuin asunnoissa, mutta toisaalta vahingot voivat olla hyvinkin suuria.

– Erityisesti tuotantolaitoksissa saatetaan käyttää erilaisia vesiputkia, joiden rikkoutuminen aiheuttaa pahimmillaan miljoonavahingot. Putkistot ja viemärit ovat erityisen kovilla silloin, kun ulkolämpötila sahaa nollan molemmin puolin, Nyblom sanoo.

Nyblom kehottaa yrityksiä kiinnittämään huomiota putkiston ikään ja tekemään tarvittavat kunnostukset ajoissa. Kymmeniä vuosia toiminut putkisto saattaa pettää milloin tahansa.

– Myös vakuutusturva kannattaa tarkistaa ajan tasalle, sillä lasku putkirikoista voi olla todella iso – varsinkin, jos yrityksen toiminta keskeytyy putkirikon tai muu vesivahingon johdosta.

Koti- ja yritysvakuutuksista korvattujen vuotovahinkojen vertailua 2016–2021

Yrityksissä sattuu vähemmän vuotovahinkoja kuin kotitalouksissa, mutta yrityksissä vuodot tulevat usein myös kalliimmiksi. Lähde: Finanssiala ry

Vältä vuotovahingot

• Tarkista säännöllisesti putkien kunto. Yli 20 vuotta vanhoille viemäreille kannattaa teettää kuntokartoitus.
• Tarkista astianpesukoneen poistoputki. Se on putkistovuotojen jälkeen tyypillisin vuotovahinkojen aiheuttaja. Yli 15-vuotiaan pesukoneen uusimista kannattaa harkita ja poistoletkun kuntoa kannattaa tarkkailla.
• Erilaiset vuotohälyttimet auttavat reagoimaan nopeasti vuotovahinkoihin, jolloin vahingot jäävät pienemmiksi. Kylmälaitteiden ja pesukoneiden alle kannattaa asentaa vuotokaukalo.
• Muista huolellisuus. Sulje hanat ja kylmälaitteiden luukut huolellisesti.
• Puhdista lattiakaivot säännöllisesti, jotta niihin ei pääse syntymään tukoksia. Älä kaada lavuaariin tai vessanpönttöön ruoantähteitä, rasvaa, öljyä tai roskia, jotka eivät sinne kuulu.
• Asennuta ja korjauta pesukoneet ammattilaisella.
• Jos havaitset vesivahingon, katkaise vedentulo ja aloita kuivaustoimenpiteet. Jos vesivahinko on erityisen paha, hälytä paikalle palokunta poistamaan vettä. Jos asut taloyhtiössä, ota yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön.
• Ota yhteyttä mahdollisimman pian vuodon jälkeen vakuutusyhtiöön, joka arvioi vahinkojen ja mahdollista korvausten laajuuden.

Lisätietoja

Jacob Nyblom
Tekninen tarkastaja
jacob.nyblom@fennia.fi
Puh. 040 645 2009