Työmatkapyöräilyssä kaivataan nyt malttia – marraskuun monet onnettomuudet johtuvat kiireestä ja liukkaista teistä

Työmatkapyöräilyn suosio on kasvanut viime vuosina. Pyörätiet saattavat olla nyt monin paikoin liukkaita kylmän yön jälkeen ja aamutuntien pimeys tuo oman haasteensa työmatkalle. Työmatkaan kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä useimmat onnettomuudet johtuvat ennen kaikkea kiireestä ja liiallisista tilannenopeuksista.

Työmatkaansa pyörällä taittaville sattuu keskimäärin yli 4 000 työmatkatapaturmaa vuosittain. Työmatkatapaturmien määrä vähentyi selvästi koronavuosina ja sen jälkeen, koska etätyöskentely on lisääntynyt ja siirtymiset työpaikoille vähentyneet.

‒ On hienoa, että työmatkapyöräilyn suosio kasvaa, ja että onnettomuusmäärät eivät ole silti lisääntyneet. Jokainen onnettomuus on kuitenkin liikaa. Erityisesti näihin aikoihin pyöräteillä tulee olla tarkkana yöpakkasten alkaessa, Fennian lakisääteisestä henkilövakuuttamisesta vastaava johtaja Minna Niemi muistuttaa.

Marraskuussa sattuu erityisen paljon työmatkatapaturmia pyöräillen. Tiet voivat olla kylmien öiden jälkeen hyvin liukkaita ja samalla aamut ovat jo pimeitä. Jos tilannenopeutta on liikaa, ei pyöräilijä välttämättä ehdi reagoida yllättäviin tilanteisiin.

Työmatkapyöräilijöille tapahtuu kävelijöiden jälkeen eniten työmatkatapaturmia. Valtaosa pyöräilijöille tapahtuvista tapaturmista ovat lieviä ja aiheuttavat korkeintaan kolmen päivän työkyvyttömyyden. Vuosittain pyöräilijöille tapahtuu kuitenkin keskimäärin yli 450 työmatkatapaturmaa, joista aiheutuu yli kuukauden työkyvyttömyys.

Pyöräilijöiden työmatkatapaturmat kuukausittain, vuosien 2016–2021 keskiarvo

Marraskuu on työmatkapyöräilijöille vaarallisin kuukausi. Joulukuussa moni laittaa fillarinsa talveksi varastoon, jolloin työmatkapyöräily ja siihen liittyvät tapaturmat vähenevät selvästi. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Kypärän käytössä paljon parantamisen varaa

Liikenneturvan mukaan vuonna 2021 pyöräilykypärää käytti puolet pyöräilijöistä. Vaikka pyöräilyturvallisuudessa avainasemassa on pyöräilijän oma asenne ja tilannenopeus, voitaisiin Niemen mukaan kypärän käytöllä välttää monet vakavammat loukkaantumiset.

– Etenkin päähän kohdistuvat iskut voivat olla hyvin vakavia ja johtaa pitkään työkyvyttömyyteen tai pahimmillaan jopa kuolemaan. Myös työnantajat voisivat kannustaa pyöräilykypärän käyttöön enemmän, Niemi toteaa.

Työmatkapyöräilijöille tapahtuneista työmatkatapaturmista suuri osa aiheuttaa vahinkoa usealle kehon alueelle. Erityisesti jalat ja polvet, pää ja niska sekä olkapää ja olkanivel ovat kehonosia, jotka vahingoittuvat työmatkatapaturmissa.

Pyörän etu- ja takavalot kuuluvat varustukseen jo lainkin puolesta. Niihin kannattaa myös satsata, eikä tyytyä minimiin. Niemi kehottaa käyttämään myös heijastinta, vaikka pyörässä olisi hyvät valot.

– Pyöräilijää on vaikea havaita auton ratin takaa, jos keli on huono, eikä pyöräilijällä ole hyvää valaistusta. Pyöräilijät huomaavat helpommin myös toisensa, kun valaistus on riittävä. Heijastin on myös tärkeä, jotta pyöräilijä pysyy näkyvillä senkin jälkeen, kun pyörä on jäänyt parkkiin, Niemi muistuttaa.

Valaistuksen ja kypärän lisäksi pyöriin kannattaa harkita nastarenkaita, varsinkin jos aikoo jatkaa pyöräilyä vielä talvikuukausinakin.

Työmatkapyöräilijöiden työmatkatapaturmissa vahingoittunut kehonosa vuonna 2021

Pyöräilytapaturmissa vahinkoa tulee hyvin usein useampaan kehonosaan. Jalat ja kädet ovat useimmiten kovilla. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Kiireettömyys paras lääke pyörätapaturmiin

Työmatkapyöräilijän kannattaa varata riittävästi aikaa työmatkan taittamiseen, sillä työmatkaan käytetty aika ei ole aina itsestä kiinni. Etenkin aamu- ja iltapäivän ruuhka-aikoina pyöräteillä voi olla paljon kulkijoita. Lisäksi muu liikenne saattaa hidastaa pyöräilemistä. Moni onnettomuus johtuu kiireestä ja liiallisesta tilannenopeudesta.

– Jokaisen pyöräilijän tulisi selvittää vähintään perusliikennesäännöt ennen pyöräteille lähtemistä. Jokaisella on vastuu yhteisten liikennesääntöjen noudattamisesta ja siitä, että omalla toiminnallaan osallistuu turvallisuuden edistämiseen pyöräteillä, Niemi sanoo.

Etenkin liukkailla keleillä jarrutusmatka kasvaa, ja äkkiliikkeet voivat johtaa kaatumiseen. Ennakointi liikenteessä on ensiarvoisen tärkeää. Tapaturma tulee kalliiksi niin pyöräilijälle kuin tämän työnantajallekin.

– Vaikka vastuu pyörällä ajamisesta ja turvallisuudesta on luonnollisesti pyöräilijällä itsellään, myös työnantajan kannattaa panostaa pyöräilyturvallisuuteen. Työntekijän poissaolon on arvioitu maksavan keskimäärin 350 euroa päivässä, avainhenkilöiden kohdalla vielä enemmän, Niemi muistuttaa.

Niemen mukaan esimerkiksi työnantajan heijastimia ja pyöräilykypärää voisi jakaa työpaikalla pyöräilijöille sekä palkita niitä käyttäviä työntekijöitä. Työpaikalla voisi hyvin järjestää myös erilaisia tempauksia, kuten pyöränhuolto- tai nastarenkaiden vaihtopäiviä.

– Työmatkojen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä kannattaa myös puhua avoimesti työpaikalla. Työpaikalla voidaan esimerkiksi sopia, miten työpaikalla joustetaan, jos ajokeli on huono, jotta turvallisuus pysyy ykkösasiana. Myös pyörien säilytystiloihin kannattaa panostaa.

Sekä pyörän että pyöräilijän vakuuttaminen on tärkeää. Lakisääteinen työtapaturmavakuutus kattaa työmatkat, mutta valtaosa tapaturmista sattuu vapaa-ajalla, minkä vuoksi työnantajan kannattaa vakuuttaa myös työntekijänsä vapaa-aika.

Pyöräilijöiden työmatkatapaturmat niiden aiheuttamien työkyvyttömyyden pituuden mukaan vuosina 2018–2022

Suurin osa pyöräilijöiden työmatkatapaturmista aiheuttavat alle neljän päivän työkyvyttömyyden. Vuosittain useampi sata pyöräilijää menettää työkykynsä yli kuukaudeksi työmatkalla tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Vuoden 2022 luvut perustuvat TVK:n ennusteeseen. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus