Sinnikäs yrittäjä tekee töitä paremman kaupunkikulttuurin puolesta

Yrittäjä Raoul Grünstein on valmis työskentelemään yritysunelman eteen pitkäjänteisesti. Kelluvan merikylpylän avaaminen Helsingin Kauppatorille vaati paitsi sinnikkyyttä, myös yhteistyökumppaneita ja kaupunkilaisten tukea.

Raoul Grünstein on ollut tienraivaajana edistämässä Helsingin kaupunkikulttuuria. Raoulin yrittäjän ura alkoi vuonna 1985, kun hän 24-vuotiaana opiskelijana perusti Image-lehden. Myöhemmin yrittäjän työpöydältä syntyi muun muassa Kulttuuritehdas Korjaamo Helsingin Töölöön.

Yrittäjäperheen kasvatille yrittäjyys oli luonnollinen uravalinta, eikä hän ole tehnyt perinteisiä palkkatöitä sitten Imagen perustamisen. Raoulin viime vuosien näkyvin yrityshanke on merikylpylä Allas Sea Pool, joka kelluu paraatipaikalla Helsingin Kauppatorin kupeessa.

Yritysunelma syntyy

Ajatus merikylpylästä heräsi ensimmäisen kerran jo yli kymmenen vuotta sitten. Korjaamo oli perustettu paria vuotta aiemmin ja Raoul pohti, että samalla liiketoimintamallilla, ja Korjaamon virheistä ja onnistumisista oppia ottaen, voisi rakentaa uuden kaupunkikulttuuria elävöittävän hankkeen.

– Idea itse merikylpylään tuli Berliinistä. Kollegani Marianne Mäkelä oli matkallaan nähnyt uima-altaan kelluvan Spree-joessa. Innostuimme ajatuksesta rakentaa vastaava myös Helsinkiin, tosin mereen ja paljon isompana, Raoul muistelee.

Idea esitettiin vuonna 2006 Helsingin kaupungille. Liikuntavirasto innostui, mutta budjettia ei tahtonut löytyä. Projektia lykättiin vuosi vuodelta, kunnes kaupungin liikuntajohtaja vuoden 2013 alussa kysyi, voisiko Korjaamo lähteä edistämään projektia yksityisenä hankkeena.

– Ei meilläkään ollut rahaa, mutta olin laskenut liiketoimintamallia ja uskoin, että konseptin voisi saada kannattavaksi.

Aika on otollinen

Raoul haistoi ilmassa myös useita trendejä, jotka tukivat päätöstä lähteä edistämään Allas Sea Poolin rakentamista.

– Olin Korjaamon kautta nähnyt, että ihmiset haluavat kokoontua kiinnostavien sisältöjen ja yhteisen tekemisen äärelle. Ajattelimme, että tällainen keidas keskellä Helsinkiä olisi melkoinen juttu. Myös saunakulttuuri ja laajemmin kaupunkilainen hyvinvointi olivat kovassa nousussa.

Aika oli siis otollinen yritysunelman eteenpäin viemiseksi.

Tärkeä lähtökohta oli myös visio Helsingin merellisen identiteetin vahvistamisesta. Vesirajan hyödyntäminen oli kaupungissa jäänyt vähäiselle huomiolle jo pitkään; parkkipaikat, laivojen laiturit ja rahtausalueet peittivät kaupungin arvokkaimmat merenranta-alueet.

– Eteläisimmän Helsingin ranta-alueella ei ollut oikein mitään tarjolla kaupunkilaisille. Altaan tontti Kauppatorin kupeessa oli ensimmäinen paikka, joka vapautti keskeisintä merenrantaa kaupunkilaisten käyttöön.

Kumppanuudet ja yhdessä tekeminen osoittavat merkityksensä

Helppoa yritysidean toteuttaminen ei ollut. Hanke vaati luvan 22 eri viranomaiselta, ja rahoituksen hakeminen osoittautui odotettua kimurantimmaksi kokonaisuudeksi.

– Kaupungin viranomaiset tuppasivat kysymään, että löytyykö teiltä rahat tämmöiseen projektiin. Rahoittajat taas varmistelivat, että onhan teillä sitten kaikki luvat kunnossa.

Rahoituksen hakemiseen omat koukeronsa toi myös hankkeen määräaikaisuus.

– Haimme Allasta projektimaiseksi hankkeeksi, joka alkaa ja päättyy. Ajattelimme, että vain sillä tavoin meillä on mahdollisuus päästä yhdelle Suomen arvokkaimmista tonteista, Raoul kertaa ajatuskulkuaan.

– Siinä olimmekin oikeassa, mutta rahoituksen kanssa määräaikaisuudesta muodostui aika vaikea yhtälö. Oli työläs homma saada rahoittajia innostumaan väliaikaisesta projektista, johon tulee rakennuksia ja vieläpä kelluvia uima-altaita.

Sinnikkään yrittäjän työ kuitenkin palkittiin, ja Allas keräsi rahoitusta lopulta 11,5 miljoonaa euroa. Rahoituksesta muodostui yhdistelmä monenlaisia rahoitusinstrumentteja, pääomasijoituksista epätavanomaisiin lainoihin ja yritysten markkinointipanoksiin. Myös kaupunkilaiset tulivat osaksi Altaan tarinaa joukkorahoituksen muodossa.

– Oli se kyllä aikamoinen palapeli. Erilaiset kumppanuudet ja yhdessä tekeminen todella osoittivat merkityksensä. Oli hienoa, että saimme mukaan yhteistyökumppaneita, jotka tunnistivat hankkeen potentiaalin.

Katse maailmalle

Rakennustöihin päästiin vuonna 2015. Osittain Allas Sea Pool saatiin auki vuonna 2016, ja kokonaan se avautui keväällä 2017.

Allas on osoittanut paikkansa Helsingin kaupunkikulttuurin elävöittäjänä. Helsinkiläiset löytävät tiensä virkistäytymään myös sesonkien ulkopuolella. Kesällä ja vuodenvaihteen ympärillä merikylpylästä on muodostunut yksi Helsingin matkailun vetonauloista. Vuonna 2019 kävijöitä oli arviolta 800.000, josta vajaat 300.000 osti pääsylipun.

Kehitysideoita pyörii yrittäjän mielessä jatkuvasti, ja katse on jo pitkällä edessäpäin.

– Suunnittelemme Allas Poolista kansainvälistä kelluvien well-being-keitaiden verkostoa. Erityisesti näen mahdollisuuksia hyvinvointipalveluiden, yhteisöllisyyden ja jäsenyyden kehittämisessä. Olemme nyt laajentamassa Allasta Turkuun ja Ouluun, ja tulevina vuosina kansainvälisesti.

Raoul kertoo, että Allas on ollut yrittäjälle varsinainen oppiretki, johon on sisältynyt isojakin haasteita. Erityisesti matka on opettanut arvostamaan yhä enemmän asioiden taitavaa toteutusta.

– Ihmisillä on kyllä paljon hyviä ideoita. Mutta minä ajattelen, että onnistumisessa on paljon kyse ideoiden hyvästä eksekuutiosta. Ei edes vain siitä, miten onnistut puhumaan ihmiset ja rahoituksen ideaasi mukaan. Vasta kun saat koottua sellaisen tiimin, joka välittää riittävästi yksityiskohdista, hanke voi todella lentää.

Fennia on mukana rahoittamassa Allas Sea Poolia.