Onko minusta yrittäjäksi? Tietyt ominaisuudet ovat eduksi

Menestyneitä yrittäjiä yhdistää vahva usko siihen, että he voivat vaikuttaa elämäänsä.

Minustako yrittäjä? Sopiiko yrittäjyys minulle? Onko minusta siihen? Näitä kysymyksiä pohtii moni, joka on perustamassa yritystä tai muuten siirtymässä yrittäjäomistajaksi.

Vastausta ensimmäiseen kysymykseen ei voi johtaa suoraan ihmisen luonteenpiirteistä, vaikka ne vaikuttavatkin siihen, millaisen roolin ihminen ottaa yrittäjänä.

Suurin osa luonteenpiirteistä voi olla yrittämisen kannalta positiivisia tai negatiivisia tilanteesta riippuen.

Ihmisen luonteenpiirteitä hahmotetaan psykologiassa esimerkiksi big five -mallin avulla. Siinä kuvataan luonnetta viidellä piirteellä, jotka ovat ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus. Ihmiset asettuvat luonteensa mukaan näiden viiden piirteen ja niiden vastapiirteen jatkumolle.

Esimerkiksi sovinnollisuuden vastakohtana voi pitää itsenäisyyttä.

Itsenäisyys saa monet ryhtymään yrittäjiksi, mutta sen vaikutusta menestymiseen ei ole saatu osoitettua. Joku saattaa alkaa yrittäjäksi, koska ei pidä pomostaan, mutta itsenäisyys voi johtaa siihen, ettei kuuntele asiakkaitaan. Sellainen on huono yrittäjä, joka on mieluummin oikeassa kuin saa kaupat.

Yhtä lailla esimerkiksi riskinottokyky voi olla yrittäjälle sekä hyvä että huono ominaisuus, samoin turvallisuushakuisuus.

Vetävät ja työntävät tekijät

Minustako yrittäjä? Yksi hyvä lähtökohta oman yrittäjyyden pohtimisessa on se, onko itsellä yrittäjyyteen vetäviä tekijöitä vai työntäviä tekijöitä.

Olemassa on yrittäjiä, jotka ovat miettineet firman perustamista napanuoran katkaisusta lähtien. Toinen ääripää taas on turvallisuushakuinen ihminen, joka on vannonut, ettei koskaan lähde yrittäjäksi, mutta on päätymässä sellaiseksi esimerkiksi perhesuhteen kautta.

Yrittäjän menestymistä ei voi ennustaa luonteenpiirteiden perusteella. Menestyneille yrittäjille on kuitenkin yhteistä vahva usko siihen, että he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Tätä piirrettä kutsutaan locus of controlliksi eli hallintakäsitykseksi. Hallintakäsitys voi olla sisäinen tai ulkoinen.

Ne yksilöt, joiden sisäinen hallintakäsitys on korkea ja jotka toimivat sisältäpäin ohjautuvasti, uskovat voivansa ohjata tapahtumia ympärillään. Korkean ulkoisen hallintakäsityksen omaavat, ulkoapäin ohjautuvat, uskovat esimerkiksi vaikutusvaltaisten ihmisten, kohtalon tai sattuman ohjaavan elämäänsä.

Valmistaudu neljään rooliin

Luonteenpiirteet ja hallintakäsitys vaikuttavat siihen, millainen yrittäjä kukin on. Yrittäjyyttä pohtivan kannattaa miettiä neljää roolia, johon jokaisen yrittäjän on venyttävä.

Yrittäjä on myyjä, johtaja, tekijä ja sijoittaja. Yrittäjän on pystyttävä myymään omaa tuotetta, johdettava omaa tekemistä ja asiakasta, tehtävä paljon töitä ja varmistettava, että myös viivan alle jää jotain.

Roolit voivat olla ristiriidassa: myyjä saattaa myydä asioita, joita tekijän on vaikea toteuttaa. Tekijä voi pyrkiä niin korkeaan laatuun, että se vie sijoittajalta tuloksen.

Roolien ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä vahvoja. Joku keskittyy helposti myyjän ja tekijän rooliin, kun taas johtajan ja sijoittajan näkökulma jäävät vähemmälle huomiolle. Keskittyminen tiettyihin rooleihin on helpompaa, jos yhtiökumppanit auttavat hoitamaan muita rooleja. Yksinyrittäjän sen sijaan pitää hoitaa tai hoidattaa kaikki.

Omia puutteita voi myös täydentää tukiverkostolla.

Esimerkiksi hallitus voi omalta osaltaan peräänkuuluttaa sijoittaja- ja johtajarooleja, jotka eivät välttämättä tule kaikilta luonnostaan.

Kysy näitä itseltäsi ennen yrittäjäksi ryhtymistä

• Olenko empaattinen? Haluanko tapella rahasta työkseni? Empaattiselle ihmiselle tämä voi olla vaikeaa. Jos olet esimerkiksi opettaja, ammattiliiton juristi tappelee puolestasi. Jos olet yrittäjä, tappelet jatkuvasti itse.

• Rakennanko mielelläni suurta visiota? Yrittäjän rahat eivät tule aloittamisesta vaan loppuunsaattamisesta. Joskus on etsittävä pienemmän riesan tie, jotta saa tuloksia aikaiseksi heti. Visiota voi rakentaa, mutta samalla on rakennettava myös yrityksen kassavirtaa.

Teksti: Josi Tikkanen

Julkaistu ensimmäisen kerran 15.5.2017
Päivitetty 14.7.2022