Hyppää sisältöön
Etsi sisällöstä
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaat
På svenska

Kirjaudu

  • Etusivu
  • Sisältöstudio
  • Nyt on peuraonnettomuuksien huippuaika – myös metsäkauriiden osuus kasvussa

Nyt on peuraonnettomuuksien huippuaika – myös metsäkauriiden osuus kasvussa

8.11.2022

Hirvieläinvahinkoja sattuu marraskuussa keskimäärin jopa 75 päivässä, ja valtaosa niistä valkohäntäpeurojen kanssa. Metsäkauriiden osuus loppuvuoden onnettomuuksissa on ollut viime vuosina kasvussa. Yöpakkaset, liukkaat tiet ja pimeys lisäävät onnettomuusriskiä.

Viime vuoden marraskuussa sattui 2 401 hirvieläinvahinkoa, hieman edellisvuotta vähemmän (2 264). Selvästi suurin osa onnettomuuksista tapahtuu valkohäntäpeurojen kanssa, viime vuonna yli 62 %.

Onnettomuudet valkohäntäpeurojen ja hirvien kanssa vähentyivät, kun taas metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa kasvoi.

Fennian tilastojen mukaan hirvieläinvahingot ovat tänä vuonna toistaiseksi hieman vähentyneet.

– Vaikka hirvieläinonnettomuuksien määrä on hieman laskenut tänä ja viime vuonna, tapahtuu onnettomuuksia edelleen hyvin paljon, muistuttaa Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.

– Valkohäntäpeuroja ja kauriita liikkuu nyt todella paljon, joten matkoihin kannattaa varata enemmän aikaa ja ajaa maltillisemmin.

Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä.

Onnettomuudet valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien kanssa marraskuussa 2019–2021

Hirvieläinonnettomuuksia sattuu ennen kaikkea marraskuussa, yli 60 % valkohäntäpeurojen kanssa. Viime vuonna onnettomuudet valkohäntäpeurojen kanssa vähentyivät, mutta samalla metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa kasvoi. Lähde: Tilastokeskus

Hirvieläinonnettomuuksia sattuu ennen kaikkea marraskuussa, yli 60 % valkohäntäpeurojen kanssa. Viime vuonna onnettomuudet valkohäntäpeurojen kanssa vähentyivät, mutta samalla metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa kasvoi. Lähde: Tilastokeskus

Pöyhösen mukaan syksyisiin hirvieläinonnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti sää- ja keliolosuhteet. Tiet alkavat olla liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on töihin mentäessä vielä pimeää. Lisäksi ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä.

Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.

– Kun tiet ovat varsinkin kylmän yön jälkeen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee, lisääntyy myös onnettomuuden riski. Kannattaa vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle – esimerkiksi paikassa, jossa tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Liukkaat tiet tuovat lisäksi omat haasteensa ja muun muassa pidentävät jarrutusmatkaa entisestään. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

Pöyhösen mukaan hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 1 500 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli hieman alle 4 500 euroa, mutta haitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin noin 6,5 miljoonalla eurolla viime vuonna.

– Hirvivahinkovakuutus korvaa vahingon, kun ajoneuvolla törmätään hirvieläimeen. Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Pöyhönen lisää.

Hirvieläinonnettomuudet kuukausittain vuonna 2021

Iso osa loppuvuoden hirvieläinonnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen kanssa loka-marraskuussa. Lähde: Tilastokeskus

Iso osa loppuvuoden hirvieläinonnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen kanssa loka-marraskuussa. Lähde: Tilastokeskus

Hirvieläinten määrä kasvanut viime vuosina, onnettomuuksia sattuu erityisesti lounaisessa Suomessa

Hirvieläinten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan arvioitu koko on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan yli kaksinkertaistunut 2010-luvun alusta alle 50 000:sta yli 120 000:een vuonna 2020. Viime vuonna arvio kannan koosta kääntyi kuitenkin laskuun. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin 74 000 valkohäntäpeuraa, mikä on 4000 edelliskautta enemmän.

– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesa erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, missä on samalla paljon liikennettä, mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan lisäksi hirvieläinvahinkoja sattuu Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Muissa maakunnissa onnettomuuksia sattuu selvästi vähemmän.

Hirvieläinonnettomuudet marraskuussa maakunnissa marraskuussa 2021

Eniten marraskuisia hirvieläinonnettomuuksia sattuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Muissa maakunnissa sattui keskimäärin 21 hirvieläinonnettomuutta. Lähde: Tilastokeskus

Eniten marraskuisia hirvieläinonnettomuuksia sattuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Muissa maakunnissa sattui keskimäärin 21 hirvieläinonnettomuutta. Lähde: Tilastokeskus

Mitä tehdä, kun onnettomuus sattuu omalle kohdalle?

Jos joudut hirvieläinonnettomuuteen tai ajat sellaisen kohdalle, varoita ensin muuta liikennettä. Huolehdi sitten loukkaantuneista, soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

– Onnettomuustilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia, että vältetään lisävahingot. Varoituskolmio kannattaa asettaa näkyvälle paikalle ja laittaa autoon hätävilkut päälle.

Näin vältät hirvieläinkolarit

  • Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus vähenee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.

  • Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi

  • Erityisesti valkohäntäpeurat liikkuvat loppuvuodesta, mutta muutkin hirvieläimet liikkuvat paljon syksyllä.

  • Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Lisätietoja

Mikko Pöyhönen
Johtaja, ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalvelut
mikko.poyhonen@fennia.fi
Puh. 040 653 0950

LiikennevakuutusAutovakuutusAjoneuvotTiedoteLiikkeellä

Jaa

Vakuutukset ja palvelutVahingotAsiakaspalveluAsiakasedutUsein kysyttyäAjankohtaistaMedialleYritysasiakkaatTietoa Fennia-konsernistaAvoimet työpaikatBriefly in English
© Fennia-konserni
Konsernin yhteystiedotTietosuoja ja käyttöehdotSaavutettavuusYksityisyyden suoja puhelinpalvelussaEvästeet