Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Dottir muotoilee juridiikkaa inhimillisemmäksi

Dottir muotoilee juridiikkaa inhimillisemmäksi

7.5.2020

Fennia Prize -muotoilukilpailun voittaja Dottir todistaa, että muotoilun avulla pystytään vaikeitakin asioita muuttamaan ymmärrettäväksi. Legal design tuo juridiikkaa lähemmäs loppukäyttäjää.

Legal design ja asiakaslähtöinen työskentely ovat asianajotoimisto Dottirin toiminnan lähtökohtia. Idea yhteistoiminnassa tehtävälle muotoilulle syntyi arkipäivän työssä.

– Tein asiakkaalle dokumentin, joka oli omasta eli juridisesta näkökulmasta hyvä. Mutta asiakkaan palaute olikin jotain ihan muuta. Asiakas piti dokumenttia liian vaikeaselkoisena, dokumentti ei tukenut yrityksen brändiä eikä se asiakkaan näkökulmasta auttanut yritystä ollenkaan. Tämän keskustelun jälkeen pysähdyimme toimistolla miettimään, miten asiakkaan ja meidän välistä kuilua voitaisiin kaventaa ja miten juridiikkaakin voisi tehdä yhdessä asiakkaan kanssa. Vastaus löytyi muotoiluajattelusta.

Näin kuvaa legal design -mallin alkuaskeleita vuonna 2016 perustetun Dottirin osakas Antti Innanen.

– Luulin ensin itse keksineeni jotakin aivan uutta, mutta nopea haku paljasti, että hyvät ajatukset leviävät nopeasti. Meille tuli positiivisena yllätyksenä, että legal designilla on vahvat kotimaiset juuret. Mielenkiintoisesti juuri Suomi – San Franciscon lisäksi – on eteenpäin viejiä muotoiluajattelun tuomisessa osaksi juridiikkaa.

Myös Dottir toimii Suomessa ja San Franciscossa. Lisäksi yrityksellä on toimisto Berliinissä.

Antti Innanen uskoo, että Suomen vahva oikeusjärjestelmä ja muotoilun tunnustettu rooli osana koko yhteiskuntaa, on luonut pohjan, mistä legal design-ideaa on ollut toimiva kehittää ja testata.

Hierarkkisen toiminnan muuttaminen yhteistoiminnaksi on innostanut Antti Innasta niin paljon, että hän on kirjoittamassa aiheesta kirjaa. Vaikka termin määrittelemisellä teoriatasolla on merkitystä, hän kokee, että tärkeintä on pyrkiä omassa toiminnassaan legal designin ohjaamaan suuntaan.

– Minulle legal design tarkoittaa, että juristit ja muut ammattiryhmät tekevät yhdenvertaisina yhteistyötä. Kun juridiikkaa muotoillaan, kaikki perustuu yhteistoimintaan, johon osallistuu erilaisia ammattiryhmiä. Mukaan saadaan laajaa kirjo erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Näin juridiseen lopputuotteeseen muotoillaan mukaan myös asiakas- ja loppukäyttäjänäkökulma.

Innasen mukaan juristeilla ei ole ollut aikaisemin työvälineitä tai prosesseja, joilla juridiikkaa olisi voitu muotoilla asiakasystävällisemmäksi. Hänen mukaansa kuitenkin useat muut toimialat ovat näyttäneet, että vaikeita ongelmia saadaan ratkaistua parhaiten yhteistoiminnalla. Eräs tapa kehittää uusia työkaluja yhteistoimintaan on ottaa oppia toisten alojen toimintakäytännöistä ja prosesseista, esimerkiksi ohjelmistokehityksen ketterästä tavasta toimia, Innanen kertoo.

Lähemmäs käytettävää juridiikkaa

Sanayhdistelmät juridiikka sekä inhimillinen näkökulma, asiakasnäkökulma tai loppukäyttäjän näkökulma tulevat harvemmin mieleen. Antti Innanen nostaa nimenomaan loppukäyttäjän näkökulman esiin, kun hän pohtii legal designin tuomia etuja.

– Työmme on aikaisemmin ollut hierarkkista ja ylhäältä päin tulevaa. Lakialalla ekspertit ovat antaneet juridisen näkökulman liiketoimintaan, mutta loppukäyttäjän näkemys on saattanut jäädä puuttumaan. Juristit ovat perinteisesti pyrkineet virheettömään lopputulokseen ja tämä on usein aiheuttanut sen, että ja aihetta on lähestytty vain yhdestä näkökulmasta. Ei ihme, että lakiin liittyviä asioita on pidetty vaikeina.

Kun juridisia dokumentteja muotoillaan loppukäyttäjän näkökulmasta, päästään samalla lähemmäs käytettävää ja ymmärrettävää lakitekstiä. Käytännössä se tarkoittaa, että kun vaikkapa sopimusteksti on muotoiltu loppukäyttäjälle, ihmiset myös ymmärtävät esimerkiksi omia velvollisuuksiaan entistä paremmin. Näin juridiikka voidaan ottaa osaksi myös muuta brändiviestintää, eikä sitä tarvitse erottaa yritykselle tärkeistä asiakaslähtöisyyden arvoista.

Uudenlaista arvoa asiakkaalle

Antti Innasen mukaan asiakkaat ovat olleet innostuneita uudenlaisesta tavasta ajatella. Myös oma toimiala seuraa kehitystä kiinnostuneena.

– Toki meidän on perusteltava asiakkaalle, miksi asiakasymmärrystä ja käyttäjäkokemusta kannattaa tavoitella myös juridiikassa. On myös hyvä ymmärtää, että yhdessä toimiminen vie usein aikaa ja kohti lopputulosta edetään versioiden. Heti ei siis saada valmista aikaan.

Lopputulos kuitenkin Innasen mukaan on asiakkaille usein mieleinen, koska se on merkittävästi asiakaslähtöisempi.

– Kun etenemme muotoilun keinoin, voimme tuottaa asiakkaillemme erityyppistä arvoa. Lopputuloksena syntyy usein muutakin kuin puhdasta riskienhallintaa. Yhdessä toimimalla olemme onnistuneet ajamaan juridiikkaa pois omasta siilostaan ja viemään sitä esimerkiksi lähemmäs asiakkaan brändin toimintaa.

Kaikkeen päivittäiseen tekemiseen legal design ei kuitenkaan sovi.

– Kyseessä ei ole mikään ihmelääke, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin. Pitää osata tunnistaa ne tilanteet, joissa muotoilusta on hyötyä ja toisaalta ne tilanteet, milloin tehokkaaksi jalostettu, perinteinen prosessi on hyvä. Silloin toimitaan järkevästi.

Kohti helpommin lähestyttävää juridiikkaa, korona-aikanakin

Dottir on asiakkaidensa kautta kasvanut nopeasti. Toimisto kasvaa sitä mukaa, kun uusia asiakkaita tulee.

– Meillä on supermukavia asiakkaita, joiden kanssa toimiminen on innostavaa, Antti Innanen sanoo.

Legal design -toimeksiannoissa asiakkaiden kanssa tehdään yhteistyötä workshopeissa, joista Dottir on saanut paljon hyvää palautetta.

– On kiva tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja oppia samalla paljon uutta eri näkökulmien kautta. Ihmisten tapaaminen, ajatusten vaihtaminen, toisten kuuntelu ja sitä kautta oppiminen on tärkeä osa muotoiluajatustamme.

Korona-ajan rajoitukset ovat estäneet yhteisten workshoppien pitämisen, mutta Dottirin toiminta ei ole lamautunut.

– Toki tämä aika luo meidänkin toiminnalle omat haasteet. Onneksi kuitenkin erilaisia digitalisia työkaluja kehitetään nyt kovaa vahtia ja niitä saadaan käyttöön. Uskonkin, että tässä käy niin, että alun hankaluuksien jälkeen opimme pitämään tehokkaasti isojakin workshopeja myös etänä. Meille kehittyy uusia yhdessä olemisen muotoja, sillä tarvetta yhteistoimintaan on meillä kaikilla. Tarvitaan vain työkalut, joiden avulla voimme toimia yhdessä.

Kuva: Olli Urpela



Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja