Panosta kesätyöntekijän perehdytykseen - työtapaturmat helposti estettävissä

Kesätyöntekijät mahdollistavat monessa yrityksessä vakinaisten työntekijöiden lomailun. Nuorelle itselleen kesätyö saattaa olla ensimmäinen kosketus työelämään. Silloin perehdytyksen merkitys korostuu entisestään.

Nuorille, 15–19-vuotiaille työntekijöille sattuu kesä–elokuussa keskimäärin yli 1 100 työpaikkatapaturmaa eli noin 12 jokaisena päivänä. Tapaturmavakuutuskeskuksen työtapaturmatilastoissa korostuvat etenkin ne alat, joilla tehdään fyysistä työtä ja joihin palkataan paljon kesätyöntekijöitä.

Fennian riskienhallintapäällikön Pia Välimaan mukaan nuorille ja kokeneemmille työntekijöille sattuvat tapaturmat ovat hyvin samankaltaisia, mutta nuorille työtapaturmia useammin sattuu työn kokonaismäärään suhteutettuna. Käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelystä aiheutuvat tapaturmat ovat selvästi lisääntyneet.

– Erityisesti terävien esineiden, kuten veitset, sahan tai neulat, käsittely aiheuttaa paljon tapaturmia kesätöissä. Myös kompastumiset, putoamiset ja törmäämiset ovat tyypillisiä tapaturmien syitä, Välimaa sanoo.

Välimaan mukaan paras keino kesätyöntekijöiden työturvallisuuden parantamiseen on huolellinen ja kattava perehdytys turvalliseen työhön. Myös kiire aiheuttaa usein työtapaturmia ja riski korostuu entisestään, jos työntekijä on kokematon.

Kuvio 1: Kesäkuukausina työskentelevien, 15–19-vuotiaiden työntekijöiden työtapaturmat työsuorituksen mukaan; vuosien 2018–2024 keskiarvo

Lähes puolet kesällä työskentelevien 15–19-vuotiaiden nuorten työtapaturmista sattuu esineitä käsitellessä ja käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä. Suurin osa työpaikkatapaturmista sattuu rakentamisen, teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan aloilla. Vuoden 2024 osalta luvut ovat vielä alustavia. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Kattava perehdytys on tärkeä työturvallisuustekijä

Kesätyöntekijät on tärkeää perehdyttää jo ennen työn aloittamista laitteiden ja työvälineiden käyttöön, turvalliseen työskentelytapaan ja vahinkotilanteiden ohjeisiin. Kattava perehdyttäminen ei kuitenkaan tarkoita tietoryöppyä ensimmäisinä päivinä, vaan jatkuvaa opastamista.

Välimaan mukaan on ensiarvoisen tärkeää kannustaa nuorta työntekijää kysymään mieltä askarruttavia kysymyksiä kattavan ohjeistuksen lisäksi ja tiedostaa, että nuori saattaa arastella kysymyksiä.

– Kesätyöntekijältä ei voi odottaa samanlaista ymmärrystä työelämästä kuin sellaiselta työntekijältä, jolla on työkokemusta on useammalta vuodelta, Välimaa muistuttaa.

Kattavan perehdyttämisen lisäksi kokeneempien työntekijöiden oma asenne ja esimerkki ovat avainasemassa.

– Koko työyhteisö osallistuu nuoren työntekijän perehdytykseen, vaikka se onkin pääasiassa esihenkilön vastuulla. Kesätyöntekijät ovat osa yhteisöä ja ottavat innokkaasti mallia muista työntekijöistä. Jos tapa toimia ja ohjeet eivät vastaa toisiaan, usein tapa toimia voittaa.

Vaikka nuoret ovat usein innokkaita tekijöitä, työnantajan tulee valita työtehtävät nuoren osaamistason mukaan. Kun työn vaativuus on oikealla tasolla ja perehdytys on hoidettu mallikkaasti, menee kesä todennäköisesti mukavasti ja nuori saa arvokasta työkokemusta turvallisesti.

Neljäsosa tapaturmista johtaa yli neljän päivän sairaspoissaoloon

Tyypillisiä kesätyöntekijälle sattuvia vammoja ovat erilaiset pinnalliset haavat sekä venähdykset ja nyrjähdykset. Suurin osa, noin 74 prosenttia kesätyöntekijöistä selviää tapaturmasta lääkärikäynnillä tai korkeintaan parin päivän sairaslomalla.

Joka neljäs joutuu kuitenkin yli neljän päivän ja osa viikkojen sairaslomalle. Yli kuukauden sairaslomaa vaativat tapaturmat ovat harvinaisempia, mutta niitäkin sattuu muutamia kymmeniä joka vuosi.

Välimaa muistuttaa, että lievälläkin tapaturmalla voi olla merkittävät vaikutukset nuoren ajatuksiin työelämästä.

– Työnantajan tulisi aina luoda työntekijöille turvallinen työympäristö ja panostaa perehdyttämiseen, sillä ensimmäiset kesätyökokemukset luovat nuorelle käsitystä työelämästä. Työpaikalla sattuva lieväkin tapaturma voi säikäyttää ja vaikuttaa ajatuksiin työelämästä pitkään, Välimaa sanoo.

Kesätyöntekijöiden sairaslomista tulee myös kustannuksia. Vaikka tapaturman hoitaminen menee työtapaturmavakuutukseen, voivat esimerkiksi nuoren poissaolosta aiheutuvat työjärjestelyt ja tuuraukset aiheuttaa lisäkustannuksia yrittäjälle. Lomakauden keskellä saattaa myös olla vaikea löytää tuuraajaa loukkaantuneelle työntekijälle.

Kuvio 2: Kesäkuukausina 15–19-vuotiaiden työntekijöiden työtapaturmista aiheutuneiden sairaspoissaolojen pituus vuosittain, vuosien 2018–2023 keskiarvo

Kesäkuukausina sattuu vuosittain keskimäärin yli 1 100 työtapaturmaa 15–19-vuotiaille työntekijöille. Valtaosa selviää lääkärikäynnillä tai parin päivän sairaspoissaololla, mutta neljäsosa joutuu pidemmälle sairaslomalle ja yli 20 nuorta joutuu joka kesä yli kuukauden sairaslomalle. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus