Monimuotoisuutta pitää harjoitella

Monimuotoisuus ei ole yritysmaailman muotioikku, joka hoidetaan laatimalla raportteja. Oikein toteutettuna monimuotoisuus tekee ajattelusta luovempaa ja ongelmanratkaisusta tehokkaampaa.

Kuvittelepa mielessäsi miespuolinen kätilö, tehoton saksalainen, ikääntynyt urheilija tai nainen palomiehenä. Joudut näkemään vähän vaivaa, koska nämä eivät ole tyypillisiä roolin ja ominaisuuden yhdistelmiä. Ne pakottavat aivosi uusille raiteille. Yhdistelmät ovat myös esimerkkejä siitä, mitä kaikkea monimuotoisuus voi tarkoittaa – ja kertovat kuinka paljon erilaisia stereotypioita ajatteluumme liittyy.

– Ihmismieli pitää siitä, että tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Siksi se haluaa ennakoida, selittää Richard Crisp, monimuotoisuuteen erikoistunut psykologian professori brittiläisestä Aston Business Schoolista.

Crisp on valkoinen keski-ikäinen mies, jonka englannin aksentti kertoo enemmän työväenluokkaisesta kuin yläluokkaisesta taustasta. Hän kertoo kiinnostuneensa monimuotoisuudesta jo nuorena opiskelijana.

– Minusta tuntui hirveän epäreilulta, että millään muulla kuin ihmisen kyvyillä oli vaikutusta. Että jokin niin epäoleellinen kuin ikä, ihonväri tai sukupuoli saattoi aiheuttaa syrjintää ja vaikuttaa negatiivisesti vaikkapa palkkaan.

Ei pelkkä sukupuolikysymys

Monimuotoisuus typistetään helposti sukupuolijakaumaan tai etniseen taustaan liittyväksi asiaksi, mutta kyse voi siis olla mistä tahansa keskiverto-odotuksista poikkeavista ominaisuuksista. Käsite on ollut yritysten vastuullisuuteen liittyvä nouseva iskusana jo jonkin aikaa. Crisp kuitenkin painottaa, ettei aihetta pidä typistää monimuotoisuusraporttien laatimiseen vain, jotta yritys osoittaisi olevansa hyvä ja vastuullinen.

– On olemassa runsaasti tutkimusta, joka todistaa että monimuotoisuudesta voi olla yritykselle hyötyä. Se edistää luovuutta ja parantaa ongelmanratkaisun laatua, perustelee Crisp.

Hän on itse tutkimuksessaan tunnistanut ja selittänyt sen psykologisen prosessin, josta monimuotoisuuden hyödyt syntyvät.

Ulkomailla eläminen lisää luovuutta

Tutkimukset kertovat esimerkiksi, että ulkomailla eläminen kasvattaa ihmisten luovuutta. Kun tutkijat laittoivat erilaisia tiimejä ratkomaan hankalaa ongelmaa, parhaiten menestyivät ne tiimit, joissa oli kaksi ulkomailla asunutta ja huonoimmin ne, joissa ei ollut yhtään. Vastaavasti myös rikosoikeudessa monimuotoiset juryt voivat tehdä Crispin mukaan harkitumpia päätöksiä.

– Monimuotoisuus lisää luovuutta, koska se haastaa omat ennakko-oletuksemme. Ulkomailla arkipäivän normit ja odotukset kyseenalaistetaan jatkuvasti. Tämä vaatii ihmiseltä psykologista työtä. Siinäpä onkin se koukku: monimuotoisuuden myönteiset vaikutukset eivät tule itsestään ja ilman vaivaa.

– Se osa aivoista, joka on sosiaalisten tilanteiden kanssa tekemisissä, yrittää yleensä löytää valmiita malleja toiminnalle. Jos tilanne on monimuotoinen ja mutkikas, se on vaikeampaa ja vaatii ponnistuksia. Ihmisen pitää olla halukas tekemään tämä henkinen työ ja mennä tilanteeseen avoimin mielin.

Jos ihmisellä ei ole motivaatiota vaivannäköön, vaihtoehtoinen reaktio on jättää erilaisuus huomiotta tai suhtautua siihen negatiivisesti. Siksi Crisp onkin työssään kehittänyt menetelmiä, joissa ihmiset voivat harjoitella esimerkiksi erilaisiin kulttuureihin kuuluvien ihmisten kohtaamista.

Jo kuviteltu kohtaaminen auttaa

Menetelmät perustuvat kuvitellun kohtaamisen hypoteesiin, jonka mukaan jo mielikuvat myönteisistä kohtaamisista vähentävät ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita. Tavoitteena on tehdä aito tilanne helpommaksi ja turvallisemmaksi ja lisätä näin kontakteja eri ryhmien välillä.

– Tilanne on sama kuin silloin, kun haluaisi alkaa kuntoilemaan. Aloittaminen on vaikeaa, mutta sitä helpottaa jos hankkii personal trainerin.

Maailman tila näyttää juuri nyt kovin jakautuneelta eikä kulttuurisen monimuotoisuuden levittäminen ole ollenkaan huudossa kaikkialla. Crispin mukaan tämä on ymmärrettävää: taloudellisesti epävarmoina aikoina, kuten viime vuosien taantumassa, ihmismieli erityisesti kaipaa ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Toisaalta tilanteeseen sisältyy paradoksi.

– Ankeina aikoina ihmiset haluavat kääntyä sisäänpäin ja sulkea rajat, vaikka juuri silloin tarvittaisiin lisää luovuutta talouden vauhdittamiseksi, pitäisi avata mieli ja rajat uusille ideoille. Juuri tämän takia talouden sykleistä toivutaan niin hitaasti.

Näin edistät monimuotoisuutta

1. Mieti, miten motivoit ihmiset. Ulkoinen motivointi ei tepsi ihmisiin, eikä heitä innosta viralliset lausunnot vastuullisuusraportissa. Heidän on ymmärrettävä, miksi monimuotoisuutta tarvitaan.
2. Mieti, miten organisaatio hyötyy monimuotoisuudesta. Lisääntyvän luovuuden ja paremman ongelmanratkaisutaidon lisäksi varsinkin kansainvälistyvät organisaatiot tarvitsevat ymmärrystä siitä, miten eri kulttuurit työskentelevät keskenään.
3. Ymmärrä, että monimuotoisuus vaatii vaivaa ja valmennusta. Ajattelutavan muutos ei suju taikaiskusta, kyse on osaamisesta jota on harjoiteltava.
4. Älä jätä monimuotoisuuskoulutusta yksin HR-osaston vastuulle. Asiat on vietävä arkeen ja prosesseihin ympäri organisaatiota.
   
   Richard Crisp

• 43-vuotias brittiläisen Aston Business Schoolin psykologian professori
• Opiskellut kokeellista psykologiaa Oxfordin yliopistossa ja väitellyt tohtoriksi sosiaalipsykologiasta
• Saanut useita tieteellisiä palkintoja monimuotoisuutta, monikulttuurisuutta ja stereotypioita koskevasta tutkimustyöstään
• Kirjoittanut muun muassa teoksen The Psychology of Social and Cultural Diversity. (Oxford: SPSSI-Blackwell, 2010)

Fennia-lehti 2/2017
Teksti: Heidi Hammarsten