Hyppää sisältöön
    Henkilöasiakkaat
  • Fennia
  • Henki-Fennia
  • Ohjeet
  • Yritykset ja yhteisöt
Etsi sisällöstä
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaat
På svenska

Kirjaudu

  • Etusivu
  • Sisältöstudio
  • Mistä syntyy henkilöstön hyvinvointi?

Mistä syntyy henkilöstön hyvinvointi? Lopputulos näkyy suoraan viivan alla

4.7.2022

Silmäterveyden monialayritys Piiloset kartoittaa henkilöstönsä hyvinvointia ja tarjoaa kattavat työterveyspalvelut. Ennakointi tulee edullisemmaksi kuin jälkiviisaus.

Firman kesäjuhlat takana, yhteinen liikuntapäivä edessä ja työntekijöille joululahjaksi veitsisetti. Eikös tämä tarkoita, että yrityksellä on henkilöstön hyvinvointi hanskassa?

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on paljon laajempi kokonaisuus, muistuttaa silmäterveyden monialayritys Piilosetin toimitusjohtaja Riikka Järvinen. Avoin ilmapiiri on kaiken lähtökohta.

Työpaikalla mieltä kaivertava asia voi olla kuin kivi kengässä, olkoon se kuinka pieneltä vaikuttava asia tahansa, aiheuttaa sitä suurempaa mielipahaa, mitä pidempään sen annetaan aiheuttaa riesaa. Siksi koneiden, tietotekniikan ja työhön liittyvien prosessien hiomiseen kannattaa uhrata aikaa.

– Henkilöstöä kannattaa kannustaa kertomaan kehitysideansa, sillä he ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Kun arjen työnteko rullaa, mielessä on yksi murhe vähemmän, Järvinen huomauttaa.

Avoimeen ilmapiiriin kuuluu olennaisesti myös se, että onnistumisista iloitaan yhdessä, hän lisää.

Hyvinvointi tuo muutosketteryyttä

Mielenterveydestä, työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista ylipäätään uskalletaan ja halutaan nykyään puhua aivan eri tavalla kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. Hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä ja kannustaa myös muita.

– Työkykyyn ja -tyytyväisyyteen kiinnitetään huomiota ja aiheen merkitys yritykselle ymmärretään paremmin, huomauttaa vakuutusyhtiö Fennian asiantuntija Tiina Närkki.

Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen kehityksen ja tuottavuuden tae, kertoo työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Päivi Pärkkä. Hyvinvointia ja työkykyä tukee hyvä muutosketteryys eli resilienssi, jota jokainen voi kehittää.

– Nopea sopeutumiskyky on nykyajan muuttuvassa maailmassa menestystekijä niin yksilölle kuin yritykselle, Pärkkä muistuttaa.

Resilienssiä lisää työnantajan ja työntekijän välinen luottamus. Järvinen painottaa, että uusissakin tilanteissa on tärkeää muistaa viestiä jatkuvasti, miksi uusia päätöksiä ja ohjeita annetaan.

Keväällä 2020 Piilosetilla alkoivat koronatartuntojen välttämiseksi tiukat rajoitukset. Järvinen kertoo, että uutta protokollaa ei kuitenkaan vain julistettu henkilöstölle, vaan kerrottiin aina myös syyt, miksi näin tai noin tehdään.

Piiloset selvisi koronasta ilman työpaikalla levinneitä tartuntoja, ja koronavuosina liikevaihto on kasvanut.

Pärkkä lisää, ettemme vielä edes tiedä, mitä kaikkia muutoksia koronapandemia loppujen lopuksi jättää työelämään. Itsensä johtamisesta on tullut entistä tärkeämpi työelämätaito, sillä etenkin etätyössä työnteon rajaaminen ja työn hallinta voi välillä olla itsekseen hankalaa ja yksinäistäkin.

– Luottamus työkavereihin ja sitoutuminen työyhteisöön voi horjua, jos työtä tehdään ainoastaan etänä, eikä ketään tapaa kasvotusten. Työnantajan kannattaa kannustaa ihmisiä kohtaamaan, jotta kaikki saavat työssään myös sosiaalista tukea.

Ammattilaisilta saa apua työyhteisön kehittämiseen

Piilosetilla on käytetty jo viitisen vuotta Elon Työyhteisömittaria . Järvinen pitää kyselyn etuna sitä, että se on ammattilaisten tekemä ja joka vuosi samanlainen. Tällä tavoin kyselyjen tulokset ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Työyhteisömittarista saatavat raportit käydään Piilosetilla tiimeittäin läpi ja niistä esiin nousevat kehityskohteet otetaan syyniin.

Lisäksi yrityksessä käy ulkopuolinen työnohjaaja, jonka kanssa henkilökunta pääsee käymään luottamuksellisia, kahdenkeskisiä keskusteluja. Työnohjaaja antaa jokaiselle henkilökohtaista ohjausta työhön ja kokoaa keskusteluissa esiin nousseista epäkohdista yhteenvedon yritykselle.

Jotta koko yrityksen väki tuntisi itsensä ja työtoverinsa paremmin, kaikille on teetetty DISC-analyysit, joiden avulla on mahdollista ymmärtää omaa ja muiden persoonallisuutta. Järvinen korostaa, että tarkoitus ei ole arvottaa kenenkään luonteenpiirteitä, vaan auttaa ymmärtämään vahvuuksia.

Piilosetilla ajatellaan, että ennaltaehkäisy on joka asiassa helpompaa ja kaikin puolin kannattavampaa kuin vahinkojen korjaaminen. Tämä koskee paitsi työn prosesseja, myös henkilöstön fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Ihminen on muutakin kuin työntekijä, joten tietenkin siviilielämän murheet vaikuttavat myös työhön.

– Aina ei tietenkään ole mukavaa tulla töihin, mutta työn tuottavuutta lisää kummasti, jos työ tuntuu mielekkäältä ja työyhteisössä on hyvä henki. Hyvä mieli näkyy myös asiakkaalle ja näkyy lopulta myös myynnissä, Järvinen kuvailee.

Hän lisää, että Piilosetin filosofiaan kuuluu avun tarjoaminen matalalla kynnyksellä. Joskus ratkaisu on osittainen tai lyhennetty työaika, ja keskusteluapua on tarjolla heti, jos työntekijästä tuntuu siltä. Lisäksi henkilöstölle on tarjolla kattavat työterveyspalvelut sekä Fennian omavastuuton sairauskuluvakuutus.

Joskus työhyvinvointia hiertää se, että työntekijän osaaminen ei ole työtehtäviin nähden riittävää tai että työtehtävät eivät tarjoa työntekijälle riittävästi haastetta, muistuttaa Närkki. Tällöin työtehtävien uudelleenjärjestely tai lisäkouluttaminen on paikallaan, mutta jotta ongelman ytimeen päästään, siitä on pystyttävä puhumaan.

”Kukaan ei voi ennustaa, milloin tulee tarvetta jalkaleikkaukselle tai psykologille. Jokainen työntekijä on meille tärkeä”, pohtii Piilosetin toimitusjohtaja Riikka Järvinen. Yrityksessä tarjotaan työntekijöille kattavat työterveyspalvelut ja työnohjausta.

Yksinkertainen resepti vie pitkälle

Loppujen lopuksi työyhteisön hyvinvoinnin rakentamisen resepti kuulostaa varsin samanlaiselta kuin miten päiväkodissa rakennetaan hyvää henkeä: huomioidaan toiset, toimitaan yhteisen päämäärän eteen ja pidetään yhteisistä pelisäännöistä kiinni.

Yksilön hyvinvointi koostuu monesta eri osa-alueesta, joista työ on vain yksi, Närkki muistuttaa. Yksinäisyys on lisääntynyt etätyömaailmassa, mutta ongelman havaitseminen on aiempaa haastavampaa, sillä kasvotusten kohtaaminen on vähentynyt.

Pärkkä lisää, että avoin ilmapiiri kannustaa ilmaisemaan huolen myös työkaverin hyvinvoinnista. Uupunut henkilö ei välttämättä huomaa olotilaansa itse.

– Esihenkilön onkin tunnettava työntekijänsä ja heidän työnsä, ja heiltä vaaditaan myös rohkeutta ottaa asiat puheeksi mieluiten heti eikä liian myöhään.

Pärkkä huomauttaa, että työeläkettä ei makseta turhaan, sillä se antaa turvaa silloin, kun työkyvyttömyyden uhka on todellinen ja työssä oleminen ei onnistu. Tällöin apua saa esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen muodossa .

Noin 70 prosenttia ammatillisen kuntoutuksen piirissä olevista kuntoutuu takaisin työelämään, ja jos työelämään paluu ei olekaan mahdollista, turvaa antaa mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeestä.

Fennia tarjoaa yrityksille mahdollisuuden Hyvinvointiturva-sopimuksen hankkimiseen. Fennian ja Pihlajalinnan tarjoama kumppanisopimus sisältää työterveyshuollon, lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen ja sairauskuluvakuutuksen henkilöstölle ja Fennian hoitajapalvelun kautta oikean avun ääreen pääsee nopeasti.

Närkki muistuttaa, että kattavat työterveyspalvelut sitouttavat työyhteisöön ja työnantajaan. Lisäksi hyvät henkilöstöedut ovat hyvä palkitsemiskeino työntekijöille ja sitä arvostetaan kovasti.

– On lopulta kaikkien etu, että sairauspoissaoloja kertyy mahdollisimman vähän, Närkki summaa.

Haluatko tietää, miten voisimme yhdessä parantaa yrityksesi kilpailukykyä? Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää.

Teksti: Tuovi Mäkipere
Kuvat: Suvi Elo

Lue lisää

ArtikkeliYritys

Jaa

Vakuutukset ja palvelutVahingotAsiakaspalveluUsein kysyttyäAjankohtaistaMedialleHenkilöasiakkaatTietoa Fennia-konsernistaAvoimet työpaikatBriefly in English
© Fennia-konserni
Konsernin yhteystiedotTietosuoja ja käyttöehdotSaavutettavuusPuheluiden hinnat ja yksityisyyden suojaEvästeet