Lähikauppojen tähden – poikkeustilanne nosti arvostusta lähipalveluita kohtaan

Poikkeuskevät muutti kulutustottumuksia kodeissa, ja sai monet arvostamaan lähikauppoja ja -palveluita uudella tavalla. Pienille yrityksille kuluttajien ostopäätöksillä on iso vaikutus. 

Kevään aikana suomalaiset käyttivät aikaisempaa vähemmän rahaa erityisesti niihin palveluihin, joihin koronarajoitukset kohdistuivat, eli vapaa-ajanviettoon, ravintoloihin ja kahviloihin. Hyvinvointiin ja mukavuuteen kotona sen sijaan panostettiin, ja digitaalisia palveluita hyödynnettiin entistä enemmän. VTT:n kuluttajatutkimuksen tiimipäällikkö Anu Seiston mukaan kodeista muodostui tapahtumakeskuksia.

– Moneen kotiin rakennettiin etätyöpiste ja kuntoilunurkkaus, ja kodeissa alettiin tehdä asioita, joihin on aiemmin käytetty kodin ulkopuolisia, kaupallisia palveluita. Moni myös joutui ottamaan käyttöön sellaisia digitaalisia palveluita, joiden kokeiluun ei ehkä aikaisemmin ollut tarpeeksi mielenkiintoa, kuten tilaamaan ruokaostokset verkosta, Seisto sanoo. 

Monet kotitaloudet joutuivat myös vähentämään kulutustaan, kun tulot pienenivät esimerkiksi irtisanomisten tai lomautusten seurauksena.

VTT:n yritysennakoinnin ja -strategian tutkija Pauli Komosen mukaan kuluttajien luottamus talouteen oli huhtikuussa historiallisen alhaalla.

– Kun ihmiset kokevat omat lähitulevaisuuden taloudelliset näkymät epävarmoina, niin silloin kulutus keskittyy pitkälti olennaiseen, eli päivittäistavaroihin ja välttämättömiin kestokulutushyödykkeisiin.

Kuluttajien ostopäätökset pitävät yritykset pystyssä

Kun kuluttajat pysyttelevät kotona sen sijaan, että liikkuisivat ja käyttäisivät rahaa, vaikutukset tuntuvat erityisesti pienten yritysten kassassa. 

– Pienyritysten joukko on hyvin heterogeeninen, siihen mahtuu korkean teknologian startup-yrityksiä ja sympaattisia kahviloita kotitalon kivijalassa. Niitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että yksittäisen kuluttajan euron suhteellinen merkitys on niille paljon suurempi kuin isommille yrityksille, Komonen sanoo.

Koronakriisin aikana kuluttajien ostopäätösten merkitys pienille yrityksille on noussut valokeilaan ja kotimaisten valintojen suosimiseen on kannustettu erilaisin kampanjoin. 

Komonen arvelee, että poikkeustila konkretisoi ihmisille sen, ettei monien pienten yritysten ja lähipalveluiden olemassaolo ole itsestäänselvyys. Myös Jyväskylän yliopiston teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että ihmiset ovat koronakriisin aikana alkaneet arvostaa lähikauppoja ja -palveluita entistä enemmän.

– Varmasti moni on nyt kiinnittänyt huomiota eri tavalla siihen, miten lähipalvelut ja niiden jatkuvuus pystytään turvaamaan, Komonen sanoo.  

Omilla ostopäätöksillä voi tukea naapuruston yrittäjiä ja antaa oman panoksensa yhteisön hyvinvoinnin tukemiseen. Moni esimerkiksi saattoi poikkeustilan aikana intoutua hakemaan leivoksia lähikahvilasta tai ostamaan lahjakortin oman korttelin kampaamoon. Sekä Komonen että Seisto ovat huomanneet suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä pyrkimyksen pitää huolta omistaan.

– Sisäänpäin kääntymistä on huomattavissa sekä kotitalouksien kohdalla että valtioiden tasolla. On syntynyt uudenlaista tarvetta tehdä asioita paikallisesti ja kotimaisesti, Komonen sanoo.

– Koronan aikana on ollut paljon puhetta yhteisöllisyydestä ja siitä, miten nyt on tärkeää pitää huolta toinen toisistamme. Uskon, että se on vaikuttanut kuluttajiin, Seisto lisää.

Miten kulutamme koronan jälkeen? 

Koronaviruspandemian myötä moni on kyseenalaistanut kulutustottumuksiaan ja miettinyt ehkä ensi kertaa, mikä vaikutus omilla ostopäätöksillä on. Seiston mukaan kriisi on pakottanut meidät kaikki jossain määrin miettimään omaa kuluttamistamme.

– Mikä on oikeasti välttämätöntä ja millä tulemme toimeen? Vaikka muutokset eivät ole olleet jokaiselle kovin pitkäkestoisia, niin suurin osa on kuitenkin joutunut pohtimaan esimerkiksi kestävyyteen liittyviä arvoja ja ihanteita. 

Komosen mukaan sekä kuluttajilla että yrityksillä on käynnissä eräänlainen tuumaustauko: nyt mietitään, mitä kuluttamiselta halutaan tulevaisuudessa.

– Mikä on fiksua, kestävää ja liiketoiminnallisesti järkevää? Ei kannata miettiä, miten palattaisiin johonkin vanhaan normaaliin, vaan ennemminkin pohtia, miten rakennetaan jotain uutta. Miten voidaan yrityksenä tai kuluttajana oppia ja hyötyä tästä tilanteesta? Millainen on toivottava tulevaisuus?

Fennian yrittäjäpalveluiden myyntijohtaja Kirsi Rouhiainen on huomannut, että alun lamaannuksen jälkeen on myös syntynyt aivan uudenlaista yritystoimintaa. 

– On perustettu yrityksiä tarjoamaan palveluita nimenomaan paikallisesti ja mietitty omaa tulevaa liiketoimintaa siitä näkökulmasta, että vastaavia tilanteita voi tulla tulevaisuudessakin. 

Rouhiainen on myös pistänyt merkille, että palvelun merkitys on korostunut. Yrittäjät ovat tehneet onnistuneita digiloikkia ja vieneet palveluita ja tuotteita verkkoon. 

– Yrityksissä on punnittu toimintatapoja ja mietitty asioita entistä enemmän asiakaslähtöisestä näkökulmasta.

Sekä Komonen että Seisto uskovat, etteivät poikkeusaikana omaksutut uudet kulutustottumukset kokonaan katoa, vaikka virus saataisiin kuriin.

– Omien rutiinien muuttaminen on vaikeaa, mutta pandemian aikana muutoksen tekeminen oli pakollista tai vahvasti suositeltua. Poikkeustilanteen aikana ihmiset ehtivät kehittää uusia rutiineja ja tapoja, joilla on vaikutusta vielä pitkään.