Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Yrittäjä, näin luotsaat yrityksesi digiloikkaan

Yrittäjä, näin luotsaat yrityksesi digiloikkaan

22.3.2018

Useassa suomalaisyrityksessä robotit laskevat jo palkat ja pilvipalvelut ovat arkipäivää. Moni yritys on jo loikannut digitaaliseksi, mutta johtaminen junnaa edelleen viime vuosituhannella. Tuore filosofian tohtori Riitta Bekkhus kannustaa yrityksiä avaamaan silmänsä digitaalisuuden tuomille mahdollisuuksille, mutta muistuttaa hyvän johtamisen merkityksestä digimurroksessa.

Digitaalinen murros on yrityksissä ennen pitkää välttämätöntä, väittää vastikään tietojärjestelmätieteestä väitellyt liikkeenjohdon konsultti Riitta Bekkhus. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että digitaalisten teknologioiden avulla parannetaan yrityksen toimintaa radikaalisti tai luodaan rinnalle jopa täysin uusi liiketoimintamalli. Bekkhusin mukaan digitaalinen murros tulee yrityksille väistämättä eteen viimeistään silloin, kun kilpailija ottaa ensimmäisen ison digiloikkansa.

– Tämä pakottaa aika nopeasti muutkin yritykset mukaansa. Digitaalisuudella pystytään parhaimmillaan tuottamaan sama palvelu yhtä hyvin kuin aiemmin tai jopa paremmin, mutta entistä halvemmalla. Jos kilpailijat jäävät tuottamaan samoja palveluita manuaalisesti, jäävät he väistämättä jälkeen, huomauttaa Bekkhus.

Käytännössä ensimmäisen digiloikan ottaminen voi tarkoittaa yrityksessä sitä, että rutiininomaisia konttoritöitä aletaan hoitaa automatisoidusti. Bekkhus kannustaa yrityksiä pohtimaan paitsi yksittäisten, myös useiden eri digiteknologioiden käyttöönottoa samanaikaisesti. Näin ne parhaimmillaan tukevat toinen toisiaan.

– Esimerkiksi finanssialalla laskuista ja palkanlaskennasta vastaavan ohjelmistorobotiikan käyttäminen on jo lähes elinehto. Myös erilaisia pilvipalveluita osataan hyödyntää jo aika hyvin – dokumentteja ei säilötä enää omille koneille ja käyttölisenssejä ostetaan vain rajatulle määrälle työntekijöitä. Big data tarjoaa puolestaan yrittäjälle lisää aivokapasiteettia päätöksenteon tueksi. Kesäkahvilan pitäjää se auttaa tarkastelemaan sitä, millaiseen pullamenekkiin kannattaa varautua analysoiden menneen myynnin, alueen muut tapahtumat sekä sääennusteen. Digipalveluiden avulla moni yritys on onnistunut pienentämänä kustannuksiaan merkittävästi, Bekkhus havainnollistaa.

Robotti ei korvaa ihmistä

Digiteknologiaan liitetty uhkakuva on kliseisesti yhteiskunta, jossa robotit vievät ihmisten työpaikat. Bekkhus muistuttaa, että rutiininomaisten toimistotöiden siirtyessä roboteille syntyy toimistotyöntekijöille kuitenkin tilalle uudenlaisia työtehtäviä.

– Ihmisille vapautuu aikaa keskittyä merkityksellisempiin tehtäviin, joissa heistä on enemmän hyötyä. Tällaisia ovat erityisesti inhimillistä kanssakäymistä vaativat tehtävät. Mikään robotti ei korvaa empatiakykyä tai moraalista ymmärrystä. Uskonkin, että palveluammattien määrä tulee jatkossa kasvamaan, sanoo Bekkhus.

Bekkhus kannustaa yritysjohtoa kyseenalaistamaan olemassa olevat liiketoimintatapansa. Onko nykyinen tapa toimia aidosti järkevin, vai voisiko digitaalisuudessa piillä potentiaalia? Digitalisoitua voi eri tavoin: olemassa olevaa liiketoimintaa tehostaen tai asiakastyytyväisyyttä parantaen, tai sitten luomalla täysin uudenlainen liiketoimintamalli.

– Yritykset, jotka keksivät täysin uudenlaisen tavan toimia, voivat saavuttaa valtavaa kilpailuetua muihin nähden – näistä meillä on jo Airbnb:n kaltaisia esimerkkejä. Tämä on toki jo vaativampi loikka. Usein parhaat ideat tulevat kuitenkin asiakkaita kuuntelemalla, sillä he ovat lopulta yrityksen asiakaspalvelun parhaita asiantuntijoita.

Askel digipolulle otettu, entä sitten?

Kun yritys on päättänyt lähteä digimurroksen tielle, kannustaa Bekkhus kiinnittämään erityistä huomiota muutamiin seikkoihin. Aluksi kannattaa hänen mukaansa kurkata kilpailijoiden suuntaan – mikä on markkinajohtajan tilanne digitaalisuudessa?

– Näin saa perspektiiviä omiin muutostarpeisiin. Samalla on syytä tarkastella omia valmiuksiaan lähteä muuttamaan omia prosessejaan. Yrityksen avainhenkilöiden, kuten IT-johdon, tuotantojohtajien, asiakkuusjohtajien ja muiden tulee olla yhtä mieltä siitä, mitä digimurroksella halutaan saavuttaa. Jos digimuutosta lähtee hoitamaan yksinään, ajautuu ennen pitkää umpikujaan, Bekkhus varoittaa.

Bekkhusin väitöskirjassaan kehittämän ja kenttätutkimukseen perustuvan digiloikkamallin mukaan digihanke kannattaa ensiksi pilotoida. Noin 3–4 kuukautta kestävän pilottivaiheen aikana organisaatio koulutetaan, sitoutetaan ja innostetaan mukaan digimuutokseen. Bekkhus painottaa, että teknisesti täydellisestikin toteutettu digiprojekti on muuten vain hukkaan heitettyä rahaa, jos organisaatio ei ota uusia työtapoja omikseen.

– On hirveän tärkeää, että muutoksessa ollaan mukana organisaation lattiatasolta lähtien jo suunnitteluvaiheessa. Hyvä idea on koota työntekijöiden joukosta muutama muutosagentti viemään muutosta yrityksessä käytännön tasolla eteenpäin. Muutosagenteilla tulee olla keskenään yhtenäinen verkosto, jossa palautetta ja muutosehdotuksia voidaan vapaasti jakaa, Bekkhus ehdottaa.

Murrosvaiheessa, jossa yrityksellä on vielä kaksi liiketoimintamallia – vanha ja uusi digitaalinen – rinnakkain, tarvitaan työntekijöiltäkin uudenlaisia taitoja ja rooleja.

– Työtehtävät luonnollisesti muuttuvat yrityksen siirtyessä digiksi. Konfliktit kuuluvat asiaan, mutta niissäkin johdon avoimuus on ensisijaisen tärkeää. Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus ja joustovaraa, sillä usein hekin haluavat löytää oman parhaan tapansa toimia uusien digityökalujen kanssa. Palautetta ja kehitysehdotuksia kannattaa kerätä keskitetysti jollakin yrityksen sisäisellä suositulla kanavalla tai varta vasten perustetulla sivustolla, Bekkhus kannustaa.

Johdon sitoutuminen tärkeintä

Entä jos digimurros kuitenkin aiheuttaa suurta vastarintaa, ja palautekanavat tulvivat kritiikkiä digiuudistuksia kohtaan?

– Yleensä syyt johtuvat siitä, ettei ylin johto ole ollut muutokseen riittävän sitoutunut tai uskalla tehdä ratkaisevia päätöksiä. Avoimuus, kyseenalaistaminen, työntekijöiden kuunteleminen ja palautteenanto ovat digimurroksessa johtajan työkaluja, joita ei sovi unohtaa. Kun digitaalinen liiketoimintamalli jossain vaiheessa kannattaa jo selkeästi paremmin, pitää johdolla olla myös uskallusta ajaa alas vanhoja liiketoiminnan palveluita ja panostaa täysillä uuteen. Muuten digimurroksessa onnistumiselle ei ole yhtä ainutta kaavaa. Jokainen yritys on erilainen ja siten myös sen digiloikan tarina, Bekkhus kiteyttää.

Bekkhusin vinkit digimurroksen johtajalle

1. Kyseenalaista.
”Näin on aina tehty” -ajattelu on syytä laittaa sivuun, suunnata katse tulevaisuuteen ja tarkastella liiketoimintaa ja tottuja toimintamalleja ulkopuolisen silmin.

2. Kysy asiakkailta.
Asiakkaat ovat tuotteittesi ja palveluittesi loppukäyttäjiä ja parhaita asiantuntijoita. Kysy heiltä, miten voisit palvella paremmin.

3. Kuuntele työntekijöitä.
Kuuntele, kouluta ja kannusta työntekijöitä palautteenantoon ja kokemusten jakamiseen. Digimuutosta ei johdeta onnistuneesti ylhäältä käsin, vaan yrityksen jokaisen työntekijän tulee olla muutokseen sitoutunut.

4. Ole avoin.
Jokaisella muutoksella on aina vastustajansa. Katkaise väärältä tiedolta siivet ja pysäytä tabut. Jaa riittävästi informaatiota ja osoita esimerkilläsi, että olet itsekin sitoutunut muutokseen.

5. Hanki itsellesi lisäkoulutusta.
Muutosjohtajaksi ei välttämättä synnytä, mutta jokainen voi kehittää muutosjohtajan taitoja ja tekniikoita. Hanki tarvittaessa lisäkoulutusta ja -oppia ulkopuoliselta.

Riitta Bekkhus

  • 50-vuotias espoolainen liikkeenjohdon konsultti Kissconsulting-nimisessä yrityksessä, joka auttaa organisaatioita muutoshyppäyksissä, digiloikissa sekä innovaatiokulttuurin rakentamisessa.
  • Väitteli juuri filosofian tohtoriksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta aiheenaan ”Liiketoiminnan digitaalinen murros ja kuinka se luo hybridiorganisaatioita uusine rooleineen ja käytäntöineen”.
  • Vapaa-ajallaan lukee tiedelehtiä, remontoi, kuntoilee ja toimii kolmen teininsä autonkuljettajana.

Fennia-lehti 1/2018
Teksti: Pepita Wakkola

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja