Tiedätkö mitä tehdä, jos rikollinen iskee verkossa? Fennian Tietoturva-apu 24 h ottaa tilanteen haltuun

Tietoturva-apu pystyy pelastamaan isoilta lisävahingoilta, jos yritys on joutunut verkkohyökkäyksen kohteeksi. Tärkeintä on toimia oikein ja nopeasti.

Fennian Tietoturva-apu 24 h on ympäri vuorokauden päivystävä puhelinpalvelu, jonka Fennia tuottaa yhteistyössä Elisan ja kyberturvayhtiö Nixun kanssa.

– Tietoturva-avun paras puoli on se, että asiakkaalla on hätätilanteessa vain yksi kontaktipiste. Hädän hetkellä ei tarvitse miettiä muita kanavia, sanoo Elisa Yritysgurun tuotantopäällikkönä työskentelevä Janne Kuopio.

Käytännössä Elisan asiantuntijat ottavat puhelun vastaan, jolloin tapahtuneesta vahingosta tehdään selvitystyö ja arviointi. Sen jälkeen palvelun tarjoajat käynnistävät toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi. Palvelun kautta saa myös apua lakisääteisten ilmoitusten tekemiseen.

Tietoturva-apu on automaattisesti yrityksen käytettävissä, kun se on ottanut Fennian tietoturvavakuutuksen. Vakuutuksesta korvataan tietoturva-avun selvittelykuluja ilman omavastuuta 1 200 euroon asti.

– Tietoturvasta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Yleisesti tietoturva on suomalaisyrityksissä ihan hyvällä tasolla, mutta parannettavaa löytyy etenkin pienemmässä päässä, Kuopio ohjeistaa.

Pienten yritysten on turha tuudittautua sen luulon varaan, että verkkorikolliset iskevät vain isompiin yrityksiin. Rikolliset voivat lähettää kiristyshaittaohjelmia kerralla tuhansille uhreille. Muita tunnettuja rikollisuuden muotoja ovat palvelunestohyökkäykset ja tietomurrot.

– Useimmissa tapauksissa tavoitteena on päästä käsiksi yrityksen tietoihin. Kalasteluyritykset tulevat sähköpostitse. Viestit ovat aidon näköisiä ja ne on lähetetty ikään kuin oikeasta sähköpostista. Lähettäjä pyytää avaamaan tiedoston, joka ohjaa väärälle sivulle. Siten rikollinen pyrkii saamaan käyttäjän kirjautumistunnukset haltuun, Kuopio kertoo.

Pyydä ulkopuolista apua

Asiantuntijat varoittavat tietojen kalastelun muuttuneen viime vuosien aikana entistä ammattimaisemmaksi. Ulkomaisille rikollisille haastava suomen kielikään ei enää tuo suojaa, sillä tekoäly oppii kääntämään tekstiä koko ajan paremmin.

– Yleisin vahinko on niin sanottu maineriski, mikäli tietojen kalasteluita tai haittaohjelmia ehditään levittää yrityksen nimissä. Rikolliset yrittävät päästä käsiksi myös laskutusliikenteeseen, jolloin oikeiden laskujen joukkoon voidaan yrittää ujuttaa virheellisiä laskuja, Kuopio sanoo.

Verkkorikollisuutta vastaan voi kuitenkin suojautua. Vakuuttamisen lisäksi perinteisiä riskienhallinnan keinoja ovat ohjelmistojen säännöllinen päivittäminen, vahvat palomuurit ja salasanat sekä tietojen jatkuva varmuuskopiointi.

– Ensisijaisen tärkeää on ennalta ehkäistä ongelmien syntyminen. Siinä on usein syytä kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen, sillä ongelmakohtien löytäminen on asiaan vihkiytymättömälle todella haastavaa. Toinen tärkeä asia on sisäinen viestintä. Iso osa tietoturvatyötä on käyttäjien valistaminen, Kuopio listaa.