Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Ruismallasviskin kypsyessä Isossakyrössä on pöhinää

Ruismallasviskin kypsyessä Isossakyrössä on pöhinää

9.12.2015

Täällä sitä tislataan, maailmanlaajuisestikin harvinaista ruismallasviskiä. Siellä, missä ennen tehtiin murukoloisia Oltermanni-juustosylintereitä, tislataan ja kypsytetään nyt Amerikan valkotammesta valmistetuissa tynnyreissä kotimaista ruismallassviskiä.

Ajakaa vaan siitä Napuen taistelujen muistomerkin kohdilta vähän matkaa eteenpäin tänne vanhalle meijerille, ohjaa toimitusjohtaja Miika Lipiäinen vieraita Isoonkyröön. Historiallisilla lakeuksilla käytiin suuren Pohjan sodan viimeinen kenttätaistelu 1714.

Viskeistä innostuneelle, laskentatoimen kauppatieteilijä Lipiäiselle oli alusta asti selvää, että tislauksesta pitää tehdä teollista liiketoimintaa. Harrastukseksi se olisi ollut viidelle yrityksen perustajalle aivan liian kallista puuhaa.

– Jätin työt lääketeollisuudessa ja konsultoinnissa kesällä 2014, siitä lähtien olen ollut täyspäiväinen tislaamoyrittäjä. Nyt äitikin ymmärtää, mitä teen työkseni, naurahtaa Lipiäinen.

Mausteiden ja yrttien makuja juomasekoituksiin

Lainsäädännön mukaan viskiksi voidaan kutsua viinaa, joka on tislattu viljasta ja on kypsynyt vähintään kolme vuotta tammitynnyrissä.

– Viskin tuotannossa menee oma aikansa. Päätimme, että teemme myös ruisginiä, sillä rahoitetaan toimintaa viskin kypsyessä, kertoo Lipiäinen.

Mutta ginin suosio pääsi yllättämään viinankeittäjät. Napue-gini julistettiin Gin&tonic-sarjan parhaaksi arvostetussa International Wine and Spirit Competition -kilpailussa. Kisaan osallistui 150 ginitislaamoa ympäri maailmaa. Juomassa oli kansainvälisen raadin mielestä pehmeä ja hienostunut maku sekä rapea katajaisuus. Se ei ollut aivan sattumaa.

– Teimme uutoskokeita puoli vuotta ja kokeilimme 60 eri reseptiä. Sitten löytyivät johtoyrtit. Perinteisesti gini on valmistettu viljasta ja maustettu katajanmarjalla. Napuessa on rukiin pohjavire. Maku rakentuu lisäksi erilaisista uutetuista luonnon aineksista ja marjoista, kuten koivunlehdistä, karpalosta ja tyrnistä sekä Pohjanmaan kansalliskukasta mesiangervosta, luettelee Lipiäinen innoissaan suomalaisen luonnon makuelämyksiä.

Napuen valmistukseen käytetään uutettuna 16 eri yrttiä. Juoman maku on omanlaisensa ja varmasti tunnistettavissa maailmalla.

Käsityöläisyyden leima joka pullossa

Tislaamossa on lasipulloissa erilaisten villiyrttien ja luonnon kasvien uutteita ketunleivästä väinönputkeen. Valtaosa yrteistä on itsekerättyjä. Mesiangervot poimittiin tislaamon vieressä virtaavan Kyrö-joen varrelta.

Kun 2 000 litran ginisammio on maisteluvaiheessa, juoman makua verrataan kahteen aikaisempaan pullotettuun erään. Gini on väritöntä, kuivaa, katajanmarjaista, mausteista ja hieman sitruksista. Viikon ensimmäinen erä oli valmis pullotettavaksi, kun tankkiin ensin lisättiin hieman mesiangervoja tyrniuutetta ja sekoitettiin voimakkaasti.

– Käsityöläistislaamomme on rehdin kaupallinen ja teemme hienoja makuelämyksiä, joista itsekin pidämme. Tunteella totta kai, lausahtaa Lipiäinen, kun gini suihkuaa yrityksen luonnetta kuvaaviin reilun pönäköihin pulloihin.

– Pakkauspahvilaatikkokin on meidän näköisemme. Vähän rujo, selkeä graafinen muotoilu ja laatikossa lukee teksti: In Rye We Trust, eli luotamme rukiiseen.

Eri puolilta Suomea tuli alkuaikoina viestejä, että Isossakyrössä valmistetut juomat olivat loppunut paikallisesta Alkosta ja asiakkaat olivat joutuneet hakemaan niitä naapurikuntien liikkeistä.

– Tällä hetkellä teemme 50 000 litraa giniä vuodessa ja ensi vuonna nelinkertaistamme tuotannon, siirrymme kahteen vuoroon ja hankimme isompia tislauspannuja, kertoo Lipiäinen tuotannon laajentamisesta.

Vientiä tislaamolla on jo 14 maahan.

– Iso-Britannia, Saksa ja Japani ovat selkeitä vientimaita. Isossa-Britanniassa on ravintolapuolella hyvin tilaa uniikeille tuotteille. Skotlantiin ja Irlantiin voidaan tarjota uudentyyppistä giniä.

Kyrö Distillery -tislaamoon on löytynyt hyviä työntekijöitä kylältä ja lähimaakunnista.

– Tynnyreiden tekijöille olisi myös työtä tarjolla Suomessa ja pohjoismaissa. Pientislaamojen ja panimojen buumi on niin iso, että tynnyreitä tarvitaan paljon. Nyt tynnyrimme tehdään Espanjassa, kun lähempää ei löydy tekijöitä, harmittelee Lipiäinen.

Ruisviski kypsyy vielä vailla nimeä

Suomalainen ruismallasviski kypsyy tynnyreissä jykeväseinäisessä entisen meijerin holvihuoneessa. Vielä pitää vartoa tovi, ennen kuin juoma on intensiivisen kullan väristä ja saanut tammitynnyristä kylkeensä vanilja- ja hunaja-aromeja, sillä siitä tulee valmista vuonna 2017.

– Olemme lähteneet perustajien, poikien kanssa mysteeriselle matkalle. Odotamme kaikki lopputulosta innolla. Mallasrukiista tehtyä viskiä ei juurikaan ole tarjolla maailmalla. Skotlantilainen viski pitää lain mukaan tehdä aina ohrasta. Ruista on heikommin saatavilla, se on kalliimpi raaka-aine ja mallastetun rukiin työstö on vaativampaa, luettelee Lipiäinen syitä siihen, miksi ohra on perinteisempi vilja viskin valmistamisessa.

Tislaamolla pyritään korkeaan kotimaisuusasteeseen.

– Meillä on ensi vuodelle lähialueiden viljelijöiltä 160 tonnin kotimaisen rukiin toimituslupaus. Ruis menee mallastettavaksi Viking Malt -tehtaille Lahteen.

Nyt löytyy markkinoilta kuitenkin jo poikien valmistamaa, Juureksi nimettyä tislettä, joka on 46,3 prosentin vahvuinen ruisviskin alku. Se ei kerro välttämättä viskin tulevasta mausta, mutta Kyrö Distillery järjestää tislaamon ravintolassa Isossakyrössä kaksi kertaa vuodessa tynnyrin maistiaiset, joissa tynnyrin tai osuuden siitä ostaneet pääsevät seuraamaan Single Maltin maun kehittymistä. Viski on vielä nimetön, mutta tislaamon omistajat suunnittelevat hyvää vauhtia nimeä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna syntyvälle tuotteelle.

– Varattava viskitynnyri on 60-litrainen, ja alkoholihan siinä ostetaan Alkon kautta. Tynnyreitä ovat varanneet ja ostaneet pääsääntöisesti yritykset ja erilaiset kaveriporukat. Keskimäärin yhdellä tynnyrillä on noin kahdeksan omistajaa, kertoo Lipiäinen viskin kysynnästä. Varattu erä pullotetaan tislaamossa, mutta juomat noudetaan Alkosta.

Viski kokoaa harrastajat yhteen

Viskin ympärille on kehittynyt innokas harrastajajoukko, joten heille halutaan luonnollisesti tarjota jännittävä matka viskin maailmaan sen kypsymistä odoteltaessa. Etelä-pohjalaisessa ympäristössä, vuonna 1908 valmistuneessa vanhan meijerin kivirakennuksessa sijaitsee tislaamon lisäksi myös Kyrönmaan Matkailun Edistämiskeskus.

Kesällä Isossakyrössä tarjotaan luovia ja maukkaita ruokia. Tarjolla on tietenkin lähiruokaa ja -juomaa sekä bändejä soittamassa.

– Viimeksi täällä oli 200 henkeä maistiaisissa, kunnon rytmit, ja kyläyhteisö paikallisine asukkaineen osallistuivat tilaisuuteen, kuvailee Lipiäinen tunnelmia tislaamon ravintolassa, vanhasta Esson baarista löydettyjen lamppujen alla.

– Vuonna 2022 tavoitteemme on olla maailman tunnetuin ruistislaamo. Näin vahvasti rukiissa ei ole kukaan muu kuin me. Haluamme, että kun ajattelee ruisviskiä, ajattelee heti Suomea ja meitä, Kyrö Distilleryä. Jatkamme ruiskulmalla ja ginillä sekä viskillä, vakuuttaa Lipiäinen ja uskoo osakkaiden kanssa yhtiön tulevaisuuteen.

Fennia-lehti 4/2015
Teksti: Eliisa Anttila

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja