Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Paakkilan Konepaja

Paakkilan Konepaja

3.6.2015

Paakkilan Konepaja laati jatkuvuus- eli toipumissuunnitelman, joka auttaa yritystä pääsemään jaloilleen mahdollisten vakavienkin häiriötilanteiden jälkeen.

Tuotannon kokonaan keskeyttävät vahingot ovat onneksi harvinaisia, mutta yrityksen on syytä varautua myös vakaviin häiriötilanteisiin. Tätä mieltä on Paakkilan Konepajan toimitusjohtaja Juha Huhtinen.

Kuopion lähellä Tuusniemellä toimivassa perheyrityksessä on kartoitettu tarkasti liiketoimintaan liittyviä riskejä ja mietitty etukäteen toimintatapoja mahdollisissa vahinkotilanteissa. Nämä asiat on kirjattu yrityksen jatkuvuussuunnitelmaan. Myös toipumissuunnitelmana tunnettu paperi toimii käsikirjana ja muistilistana, kuka tekee ja mitä, kun mahdollinen vahinko on sattunut.

– Emme halua maalata piruja seinille. On kuitenkin hyvä olla varasuunnitelma sen varalta, että jokin osa tuotannosta menee pois pelistä joksikin aikaa. Näitä asioita on syytä miettiä etukäteen, Huhtinen perustelee.

Asiakkaat edellyttävät toimitusvarmuutta

Paakkilan Konepaja valmistaa vaativia hitsauksia ja koneistuksia sisältäviä keskiraskaita osakokonaisuuksia suomalaisille vientiyrityksille.

Toimialansa johtavat asiakkaat edellyttävät, että tilatut vaihdekotelot, nivelet, laakeripesät ja muut tuotteet toimitetaan sovitussa aikataulussa. Elintärkeiden asiakassuhteiden vaaliminen on Huhtisen mielestä keskeinen syy jatkuvuussuunnitelman laatimiseen.

– Riski asiakkaiden menettämiseen on suuri, jos menettäisimme toimintakykymme liian pitkäksi aikaa, Huhtinen toteaa.

Monet Paakkilan Konepajan asiakassuhteista ovat jatkuneet pitkään. Yritys tekee pääasiassa sopimusvalmistusta, jossa pisimmät kumppanuudet juontavat 20–30 vuoden taakse.

Selkeät nuotit vahinkojen jälkihoitoon

Huhtinen sanoo, että ehdotus jatkuvuussuunnitelman laatimiseen tuli Fennian riskipäällikkö Vesa Räsäseltä. Yritykseen kohdistuvia vahinkoriskejä oli Fennian kanssa kartoitettu jo aiemmin. Nyt mahdollisten vahinkojen jälkihoitoon saatiin kuitenkin selkeät toimintaohjeet.

Suunnitelmaan on esimerkiksi kirjattu, kuka ottaa yhteyttä ja mihin, jos konepajalta katkeaa sähköt tai paineilmakompressorit rikkoutuvat.

Ulkopuolista näkemystä suunnitelman laadintaan toi työturvallisuus-, laatu- ja ympäristöasiantuntijapalveluja tarjoavan ENW Managementin Marko Kiema.

– Tapasimme ENW:n ja Fennian asiantuntijoiden kanssa muutaman kerran. Kaiken kaikkiaan tämä vaati meiltä 2–3 päivän työpanoksen, Huhtinen sanoo.

Huhtisen mielestä haasteellisimpia asioita olivat kokonaisuuden ja kriittisten ydintoimintojen hahmottaminen. Konepajan tyyppisessä liiketoiminnassa mahdollisia häiriötekijöitä on useita. Esimerkiksi paloturvallisuus on tärkeä asia. Verstaassa kipinät lentävät, kun siellä hitsataan tai hiotaan rälläkällä. Maalauspisteessä taas käsitellään helposti syttyviä liuottimia.

– Pahimmat skenaariot ovat meillä todennäköisesti samat kuin muillakin konepajayrityksillä. Tulipalon ohella murrot ja ilkivalta voivat aiheuttaa isoja vahinkoja, joita ei laiteta hetkessä kuntoon, Huhtinen sanoo.

Konerikot ovat kuitenkin se kaikkien tyypillisin ongelma. Paakkilan Konepajalla tuotantokatkosten riskiä vähentää, että asiakkaan tilaamia tuotteita voidaan yleensä valmistaa useilla koneilla.

– Myös työaikajärjestelyillä ja alihankintaostoilla voidaan väliaikaisesti hoitaa ongelmatilanteet. Jatkuvuussuunnitelmaan on listattu mahdollisia alihankkijoita, joita voi käyttää vakavissa keskeytystilanteissa. Myös laitteiden ja varaosien toimittajia on luetteloitu.

Harva yritys varautunut pahimpaan Fennian aluejohtaja Marko Leppänen sanoo, että Paakkilan Konepajan jatkuvuussuunnitelmassa on kyse pilottihankkeesta, josta on saatu arvokasta kokemusta.

Jatkossa suunnitelmasta on tarkoitus keskustella aina, kun Fennian asiantuntija käy yrityksessä tekemässä turvatarkastuksen. Tarvittaessa Fennian riskipäällikkö on tukena ja ohjaajana toipumissuunnitelman laatimisessa.

– Tarkoituksemme on tuottaa Fennian asiakkaille lisäarvoa uudenlaisella palvelulla. Suunnitelma on hyödyllinen asia, joka yrityksiltä usein puuttuu, Leppänen toteaa.

Leppäsen mukaan monessa yrityksessä toiminnan jatkumisen turvaamiseen on herätty vasta jonkin ison vahingon jälkeen.

– Riskien kartoitus etukäteen on tärkeää ja lakisääteistä pelastussuunnitelmaa tarvitaan, kun liekit ovat valloillaan. Harvassa yrityksessä on kuitenkaan mietitty tarkasti, mitä tehdään mahdollisen katastrofin jälkeen.

Leppänen huomauttaa, että selkeän toimintasuunnitelman puuttuminen pitkittää yrityksen jaloilleen pääsyä onnettomuuden jälkeen. Riskinä on asiakkaiden katoaminen tuotantoseisokin aikana.

Kirjallinen suunnitelma on Leppäsen mukaan tärkeä myös siksi, että yrityksen johdon ohella koko henkilökunta tietää, miten häiriötilanteissa tulee toimia. Varasuunnitelma voidaan ottaa heti käyttöön, vaikka yrittäjä itse lomailisi kaukomailla.

Asiantuntijoilta arvokkaita vinkkejä

Juha Huhtisen mielestä jatkuvuussuunnitelman eteen tehty työ kannatti. Kyse ei ole kuitenkaan kertaharjoituksesta, vaan suunnitelma on pidettävä ajan tasalla esimerkiksi silloin kun konekantaa uusitaan tai tuotannossa tapahtuu muita muutoksia.

– Päivitetty suunnitelma on hyvä tuki. Ja tärkeintähän on, että yrityksen riskit tiedostetaan ja tätä kautta voidaan ennakoida ja pitää huolta, ettei mitään pääse tapahtumaan.

Huhtisen mielestä yhteistyö ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kehittää turvallisuutta ja lisää tietoisuutta sellaisistakin asioista, joita ei ole välttämättä itse osannut pitää riskinä.

– Viimeisimmän riskikartoituksen innoittamina panostimme tuotantotilojen valvontaan. Asensimme muun muassa lämpö- ja savutunnistimia sekä kamera- ja murtohälytysjärjestelmän.

Jatkuvuus- eli toipumissuunnitelma

  • Sisältää yrityksen mahdollisten häiriötilanteiden ja suurten vahinkojen varalle mietittyjä vaihtoehtoisia toimintamalleja.
  • Toimii käsikirjana ja muistilistana, kuka tekee ja mitä mahdollisen vahingon satuttua.
  • Suunnitelman perustana on yritystä uhkaavien vahinkoriskien kartoittaminen. Niitä voivat olla esimerkiksi tulipalo ja muut omaisuusvahingot, henkilö- ja tietoturvallisuus sekä ympäristöriskit.

    Paakkilan Konepaja Oy
  • Perustivat Kalervo ja Tanja Huhtinen vuonna 1978.
  • Sukupolvenvaihdoksen jälkeen toimitusjohtajana toimii heidän poikansa Juha Huhtinen.
  • Erikoistunut vaativaa hitsausta ja koneistusta sisältävien keskiraskaiden osakokonaisuuksien valmistamiseen.
  • Asiakkaina alansa johtavat suomalaiset vientikonepajat. Ydinosaamista vaihdekoteloiden, venttiili- ja laakeripesien, runkojen ja nivelten valmistus muun muassa teollisuuden laitteistoihin, kaivoskoneisiin ja satamanostureihin.
  • Tuotantoketju sisältää työsuunnittelun, levytyön, robotti- ja käsihitsauksen, CNC-koneistuksen, pintakäsittelyn sekä kokoonpano ja koekäytöt.
  • Liikevaihto viime vuosina keskimäärin 6–7 miljoonaa euroa.
  • Työntekijöitä noin 50.
  • Tuotantotilat 5 200 neliömetriä.

Fennia-lehti 2/2015
Teksti: Matti Remes

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja