Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2013: Keitele Forest ei paina jarrua

Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2013: Keitele Forest Oy

Maailmantalous ei ole kääntynyt kasvu-uralle, eikä korkotason lasku ole piristänyt asuntokauppaa ja rakentamista. Nämä sahateollisuuteen vaikuttavat asiat eivät ole estäneet Kylävainion perhettä suunnittelemasta suuria Keitele Forestin laajan tukkikentän vieressä.

– Kymmenen vuoden aikana liikevaihto on tuplattu. Aikojen alussa tehtiin 10 000 kuutiota valmista sahatavaraa vuodessa, nyt tuo sama määrä valmistuu viikossa, toteaa toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio yrityksen sykkeestä. Tuotantolaitoksen sijainti suurten metsien keskellä on erinomainen.

– Kyllä kaikki täytyy tehdä tässä samalla tontilla. Puun kuljettamisessa ja rahtaamisessa voi miljoona kulua maantielle, eikä synny silti mitään lisäarvoa, sanoo Ilkka Kylävainio. Sahaus, kuivaus, höyläys ja liimaus tapahtuvat 30 hehtaarin tontilla, toinen 30 hehtaaria on varalla.

Perheyrityksessä katse koko ajan tulevaisuudessa

– Perheyrityksessä tulevaisuuden suunnittelua tehdään joka päivä. Kertaakaan ei ole tarvinnut lomauttaa tai irtisanoa ihmisiä, toteaa johtaja Matti Kylävainio, vanhempi poika.

Menestys todistaa, että yrityksessä on tehty oikeita valintoja. 90-luvun alussa laman aikana tuotannossa tehtiin isoja investointeja, minkä ansiosta sahatavaratehtaan tuotanto myöhemmin kolminkertaistui.
Kauko-idän markkinoiden avautuessa Keitele Forest oli heti luomassa myyntiverkostoja ja asiakassuhteita. Ensimmäiset kaupat Japaniin tehtiin vuonna 1992. Jalostusarvoa nostettiin koko ajan ja liimapuun tuotanto aloitettiin 2005. Nyt liimapuuta tuotetaan jo tuplasti enemmän ja tavoitteena on, että puolet tuotannosta jalostetaan. Jatkuvilla investoinneilla on ylläpidetty hyvää kilpailukykyä.

– Meillä on enemmän high techiä kuin paperitehtaalla, kertoo Ilkka Kylävainio.

Keiteleellä tunnetaan japanilaisten asiakkaiden tarpeet

– Kaikki alkoi, kun huomasin, että asiakkaat eivät saaneet haluamiaan puutuotteita. Esimerkiksi Keitele Forest ei paina jarrua Japanissa sahatavaroilla ja rakennusmateriaaleilla on eurooppalaisista poikkeavat mitat. Valtaosa omakotitaloista valmistetaan valmistuotteista. Päätin, että teemme asiakasmittoja ja investoimme uuteen tekniikkaan, jonka avulla asiakkaiden toiveet voidaan toteuttaa, kertaa Ilkka Kylävainio. Asiakasmitoilla tehdyt tuotteet ovat saaneet vankan markkinaosuuden Japanissa.

– Myymme ensin ja vasta sitten menemme hakemaan raaka-aineen metsästä. Koko ketju kannolta tehtaan pihaan tapahtuu oikeaan aikaan. Tilausohjautuvassa tuotannossa valmistuu rakennusmateriaaleja turvallisten ja ekologisten kotien rakentamiseen, kertoo Ilkan nuorempi poika johtaja Mikko Kylävainio.

Puulla on hyvä tulevaisuus

Yrityksessä on vahva usko puun ja yrityksen tulevaisuuteen.

– Olemme jakaneet maltillisesti osinkoja, ja vakavaraisen perheyhtiömme ”kvartaali” on 30 vuotta, Ilkka Kylävainio summaa.

Vapaa-aikanaan Kylävainiot harrastavat purjehtimista. Minea-nimisen puusta veistetyn veneen kotisatama on Kuopiossa Kallavedellä.

– Metsäteollisuus on kuin purjehtimista: ani harvoin on hyvä markkinatilanne eli hyvä sivutuuli, kyllä tässä liiketoiminnassa aina joutuu luovimaan, kuvailee Ilkka Kylävainio.

Keitele Forest Oy

  • Toimitusjohtaja ja yrityksen perustaja Ilkka Kylävainio.
  • Perustettu vuonna 1981.
  • Mekaaninen puunjalostusteollisuusyhtiö, puunhankinta, sahaus, jalostus.
  • Sahatavaraa ja jalosteita viedään lähes 30 maahan, suurimmat markkina-alueet ovat EU-maat ja Japani.
  • Tuotantolaitokset sijaitsevat Keiteleellä.
  • Keitele Group suunnittelee Kemijärvelle merkittävää 32 miljoonan euron teollisen tuotannon investointia, joka työllistää noin 70 henkilöä.
  • Keitele Forest -konsernin liikevaihto 135 miljoonaa euroa.
  • Yhtiö työllistää 325 henkeä pääasiassa Pohjois-Savossa.
  • Emoyhtiö Keitele Forest Oy:n lisäksi Keitele-yhtiöihin kuuluvat sahayhtiö Keitele Timber Oy, jatkojalostusyksikkö Keitele Forest Wood Production, liimapuuta valmistava Keitele Engineered Wood Oy sekä Keitele Energy Oy, joka tuottaa konsernin tarvitseman energian sahauksen sivutuotteista.

Fennia-lehti 3/2013

Teksti: Eliisa Anttila
Kuva: Esa Siltaloppi

Katso video

 

 

 

19.10.2013

 Tulosta