Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Nuoret innostuivat yrittämisestä

Nuoret innostuivat yrittämisestä

3.3.2014

Nuorten innostus yrittämiseen kasvaa. Tämä tulisi hyödyntää täysimääräisesti pistämällä vauhtia yritysten sukupolvenvaihdoksiin, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

IT-alan startup-yritykset ovat nostaneet näyttävästi esiin nuoren yrittäjäpolven. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen on havainnut, että nuorten kiinnostus yrittämiseen on selvässä kasvussa muillakin toimialoilla.

Oravanpyörälle ei vaihtoehtoja

Vanhanen myöntää, että yritysten nykyinen tilanne voi tuntua jatkuvalta oravanpyörässä juoksemiselta.

– Tuottavuuden parantaminen ja kilpailijoita kovemmin juokseminen ovat kuitenkin välttämättömiä, mikäli haluamme talouskasvua ja työpaikkoja – pitää siis kiinni nykyisestä hyvinvoinnistamme.

Vanhanen on huolissaan siitä, että korkeiden tuotantokulujen vuoksi suomalaiset yritykset ovat menettäneet viime vuosina markkinaosuuksiaan maailmalla.

– Euroopan talouden elpyminen ei siksi välttämättä tarkoita Suomen palaamista entisiin asemiin. Joudumme ehkä ponnistamaan aiempaa alemmalta tasolta.

Myös vanhoja yrityksiä tarvitaan

Vanhanen muistuttaa, että tulevaisuus ei ole yksin kasvavien startup-yritysten varassa. Suomen talouden selkärangan muodostavat edelleen yritykset, jotka ovat toimineet pitkään ja vakiinnuttaneet asemansa omalla toimialallaan.

– Molempia tarvitaan, mutta vanhojen yritysten voimavaroja ei ole syytä vähätellä. Itse asiassa monen yrityksen paras kasvupotentiaali tulee 15–20 vuoden iässä, sillä silloin perusasiat ovat kunnossa.

Vanhasen mielestä hyvä esimerkki ovat pitkään toimineet perheyritykset, joilla on tuotteidensa ja yhteistyöverkostojensa ansiosta tukeva jalansija markkinoilla.

– Startup-yritykseltä vastaavan aseman saavuttaminen voi viedä 15 vuotta.

Uusi polvi odottaa vuoroaan

Väestön ikääntyminen näkyy väistämättä myös yritysmaailmassa. Sukupolvenvaihdosten sumasta on varoitettu vuosikausia. Nyt kysymys on enemmän kuin ajankohtainen.

– Suomessa on noin 3500 yli kymmenen henkeä työllistävää yritystä, joissa on tarvetta sukupolvenvaihdokseen lähivuosina. Teollisuusyrityksistä reilusti yli 40 prosenttia tarvitsisi sukupolvenvaihdoksen seuraavan viiden vuoden aikana.

Vanhasen mielestä sukupolvenvaihdokset olisi saatava nyt vauhtiin, jotta uuden polven innostus yrittämiseen saataisiin hyödynnettyä täysimääräisesti.

– He uskaltaisivat investoida, kansainvälistyä ja viedä yrityksensä seuraavan harppauksen eteenpäin.

Vanhanen viittaa EU:ssa tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan vanhan yrityksen jatkaminen sukupolvenvaihdoksen jälkeen säilyttää viisi työpaikkaa. Uuden yrityksen perustaminen tuo vastaavasti kaksi uutta työpaikkaa.

– Molempia siis tarvitaan.

Veromuutos kannustaisi yrittäjää

Perheyritysten liitto teetti viime vuonna Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella (VATT) tutkimuksen sukupolvenvaihdosten vaikutuksista perheyritysten toimintaan. Keskeinen havainto oli, että nykyinen verojärjestelmä vaikeuttaa uuden polven liikkeellelähtöä.

– Uusi yrittäjä maksaa perintö- ja lahjaveron, jonka suuruus on huojennuksen ja omaisuuden arvon mukaan 5–19 prosenttia yrityksen arvosta. Jatkajilla on harvoin rahaa verojen maksuun, joten se on rahoitettava osingoilla. Tämä heikentää yrityksen tasetta ja mahdollisuuksia investointeihin.

Vanhasen mukaan perintö- ja lahjavero olisi järkevää korvata myyntivoittoverolla.

– Valtiokin saisi yhtä paljon verotuloja kuin aikaisemmin, jos myyntivoiton verotus säädetään sopivalle tasolle.

Näkökulman vaihto kannattaa

Matti Vanhasella on takanaan pitkä ja näyttävä ura politiikassa. Mikä muuttui, kun työ vaihtui yritysten edunvalvontaan?

– Näkökulma on kieltämättä hyvin erilainen. Politiikassa ja hallinnossa keskitytään järjestelmäkysymyksiin, kuten hallintomääräyksiin tai veroprosentteihin. Yksityisellä sektorilla sen sijaan painotetaan sitä, että talous on inhimillistä toimintaa, jossa oikealla johtamisella ja ihmisten motivoinnilla on keskeinen rooli.

Vanhanen korostaa, että molempia lähestymistapoja tarvitaan. Lainsäädännön ja verotuksen keinoin voidaan motivoida ja vaikuttaa riskinoton ja palkitsemisen väliseen suhteeseen.

– Yrittämisessä on kyse yksittäisten ihmisten innosta, valmiudesta ottaa riskejä ja tehdä pitkiä työpäiviä. Tätä tulisi kannustaa ja rohkaista, mikäli hiipuvan suurteollisuuden rinnalle halutaan luoda jotakin uutta.

Politiikka saa nyt odottaa

Perheyritysten liiton toimisto sijaitsee Museokadulla kivenheiton päässä eduskunnasta. Vanhanen haluaa vaikuttaa jatkossakin yhteiskunnallisiin asioihin, mutta politiikkaan paluu ei ole nyt ajankohtaista.

– Mitään suunnitelmaa ei ole. Aion keskittyä nykyisiin töihini. Sitä olen kuitenkin ajatellut, että eläköitymisvaiheessa voisin ehkä hyödyntää ja yhdistää valtionjohdosta ja yrittäjäjärjestöstä saatuja kokemuksia. Politiikassa tarvitaan molempia näkökulmia.

Vanhanen toivoo, että raja-aidat politiikan, talouselämän ja tiedemaailman välillä madaltuisivat ja ihmiset vaihtaisivat nykyistä useammin eri tehtäviin yli rajojen.

– Esimerkiksi politiikassa on oleellista hahmottaa syvät virtaukset, jotka vaikuttavat elinkeinoelämän kehitykseen. Politiikkojen on ymmärrettävä, että jokaisen yrityksen on pystyttävä toimimaan kannattavasti ja kasvamaan omalla alallaan. Vain näin talous kasvaa ja valtio saa verotuloja.

– Yritysmaailmassa ei puolestaan aina ymmärretä kokonaisuutta, jonka politiikantekijät joutuvat ottamaan huomioon. On pakko katsoa, että kaikki pysyvät yhteiskunnassa kelkassa.

Matti Vanhanen

  • Perheyritysten liiton toimitusjohtaja 2010–
  • Syntynyt vuonna 1955
  • Koulutus: Valtiotieteiden maisteri
  • Aiempi työura: Pääministeri 2003–2010 (Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin pääministeri). Suomen Keskustan kansanedustaja 1991–2010 ja puheenjohtaja 2003–2010. Vantaan paikallislehti Kehäsanomien toimittaja ja päätoimittaja 1985–1991.

HYVINVOINTI on kiinni yrittäjyydestä

Matti Vanhasen teesit yrittäjyyden merkityksestä Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille:

1.Yrittäjyys synnyttää uusia ja entistä tehokkaampia tuotantotapoja. Niitä tarvitaan, mikäli hiipuvien teollisuusalojen rinnalle halutaan luoda jotakin uutta.

2.Yrittäjyys luo tuottavuutta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tämä on Suomelle tärkeä asia, sillä muita maita tehottomampi kansantalous ei pysty pitkään kasvattamaan hyvinvointiaan.

3.Yrittäjyys voi parantaa myös julkisen sektorin tuottavuutta tuomalla sinne aidon kilpailun periaatteet. Oikotie tehokkuuden lisäämiseen on käyttää nykyistä enemmän yksityisiä yrityksiä palvelujen tuottamiseen. Etenkin kunnissa asioita olisi nyt katsottava kaikkien kuntalaisten edun kannalta, ei vain julkisen sektorin työntekijöiden näkökulmasta.

Fennia-lehti 1/2014
Teksti: Matti Remes

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.