Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Lisävaihteella kriisin läpi

Lisävaihteella kriisin läpi

21.10.2020

Kun organisaatio kohtaa ennennäkemättömän kriisin, eikä valmiita toimintamalleja ole, työtavat menevät uusiksi. Päivä kerrallaan yksilöllisiä ratkaisuja tehden, on Fennian yhteistyökumppanin Svenska Teaternin teatterinjohtajan Joachim Thibblinin ohjenuora koronaepidemian muuttamassa maailmassa.

Teatterit ovat olleet täysin kriisissä! puuskahtaa Svenska Teaternin teatterinjohtaja Joachim Thibblin. Thibblin ei halua vähätellä organisaatioiden kokemuksia koronavirusepidemian kourissa, mutta kantaa ymmärrettävästi huolta johtamansa teatterin keinoista selviytyä muuttuneessa maailmassa. Maaliskuusta lähtien johtajan aika on kulunut täysin koronaan liittyvien asioiden hoitamisessa.

– Kevät oli kaikin puolin rankka. Yhdessä vuorokaudessa kaikki muuttui, ja jouduimme sulkemaan ovemme ja siirtämään ensi-illat lokakuulle. Teatteriproduktiot ovat monesta osasta koostuvia pitkäaikaisia projekteja, ja sitten työt vain katosivat. Siinä oli adrenaliinia ilmassa.

Uuden tilanteen edessä olevalle teatteriväelle painotettiin tunteiden läpikäymisen mahdollisuutta. Vastuunkanto ja inhimillinen johtaminen kuuluvat Thibblinin johtamisfilosofiaan entuudestaan, mutta koronakriisissä kommunikoinnin tärkeys on korostunut.

– Kävimme keväällä aktiivista keskustelua henkilöstön kesken. Rohkaisimme toisiamme puhumaan epävarmuuden tunteista. Halusimme kertoa työntekijöille, että emme vaatineet sataprosenttista työpanosta sellaisessa ääritilanteessa. Pelko työstä ja terveydestä nousivat esiin vahvasti.

Olettaminen on kiellettyä

15 vuotta teatterinjohtajana toiminut Thibblin kokee vastuuta johtamastaan organisaatiosta ja henkilökunnasta. Johtotähtenään hän pitää yksilön tarpeita ja kohtaamisen tärkeyttä.

– Ehkä kuulostan naiivilta, mutta uskon kohtaamiseen ja luottamukseen, perusasioihin. Luottamuksen rakentaminen vaatii esimieheltä paljon työtä. Työelämän muutoksen myötä johtajan rooli siirtyy fasilitoinnin ja vastuunkantamisen suuntaan. Thibblinin mielestä organisaation ongelmat lähtevät huonosta johtamisesta, mutta vastuu inhimillisen kulttuurin luomisesta organisaatioon kuuluu läpikotaisin kaikille. Liikkeelle voi lähteä tilannekuvan avaamisella ja avoimella kommunikoinnilla.

– Kaikessa on kyse siitä, miten asioista kommunikoi. Epätietoisuus laittaa mielikuvituksen laukkaamaan ja herättää pelkoja. Siksi keskustelu, kysymysten salliminen ja kuuntelu ovat keinoja, joilla luottamusta herätetään. Työyhteisössäni oletusten tekeminen on kiellettyä!

Johtaminen kriisitilanteessa

Koronaepidemian sulkiessa teattereiden ovet keväällä Thibblin koki tarvetta muuttaa tapaansa johtaa.

– Laitoin niin sanotusti lisävaihteen päälle. Heti ensimmäisenä kokosin kriisiryhmän ja aloin delegoimaan. Jaoin jopa käskyjä. Koen, että vastuuni on pysyä ajan tasalla ja pitää silmällä kokonaisuutta. Tämä on mahdollista, kun luotan organisaation asiantuntemukseen. Kriisissä on kyettävä katsomaan peiliin ja olemaan sen verran itsekäs, että pitää huolen omista rajoista.
Thibblin päätti kriisiryhmineen pelastaa ensin teatterin talouden. Kun toimenpiteille oli saatu vihreää valoa, oli aika keskittyä suunnittelemaan käytännön toimenpiteitä.

– Siinä vaiheessa suljimme teatterin yleisöltä, mikä osaltaan antoi mahdollisuuden keskittyä toiminnan uudelleenjärjestämiseen. Teimme työntekijöiden kanssa paikallisia sopimuksia kuluvan vuoden ajaksi ja vältyimme näin lomautuksilta. Tunnen ylpeyttä teatteristamme ja ihmisistämme, jotka ovat osoittaneet suurta ammattimaisuutta.

Ennennäkemätön epidemia on saanut aikaan lähentymistä myös johtajien kollegiaalisessa yhteistyössä. Thibblin on voinut jakaa kokemuksiaan pääkaupunkiseudun laitosteattereiden yhteisessä viestiringissä sekä muiden Pohjoismaiden teatterinjohtajien kanssa.

– Uutta on se, että emme saa toisiltamme ratkaisuja huoliimme, sillä kenelläkään meistä ei ole kokemusta vastaavasta tilanteesta! Voimme vain tukea ja tsempata toisiamme.

Tarve teatterille säilyy

Valmiiden toimintamallien puuttuessa Thibblin on päättänyt luottaa hyvin rakennettuun kivijalkaan ja tehdä yksilöllisiä ratkaisuja tilanteen mukaan. Hän ei esimerkiksi asettanut teatterikokemuksen digitalisoimista prioriteetiksi, vaikka digitaaliset elämykset toimivatkin nytkin täydentävinä osina teatterikokemusta.

– Teatterin perusidea on luonnollinen kohtaaminen, sitä emme voi muuttaa. Teatteri on sosiaalinen tapahtuma, yhteinen leirinuotio. Tarve teatterille ei tule katoamaan.
Lokakuun ensi-iltoihin harjoitellaan normaalisti. Suurmusikaali Mary Poppins sisältää runsaasti laulua ja tanssia, eikä esityksen rakentaminen onnistu etätyönä. Harjoitusten alkaessa pitkän tauon jälkeen näyttelijäkollegojen halaamisintoa piti vallan toppuutella.

– Kohtaamiset ovat todella nousseet arvoonsa. Noudatamme kuitenkin turvallisuusohjeita ja rajoitamme sosiaalisia kontakteja rytmittämällä työryhmien liikkumista eri tiloissa. Kenenkään ei haluta sairastuvan ja yhteisiä pelisääntöjä kunnioitetaan. Elämme nyt päivän kerrallaan.

JOACHIM THIBBLIN
• Syntynyt 1975
• Teatteritaiteen maisteri (TeM)
• Svenska Teaternin teatterinjohtaja vuodesta 2017
• Espoon kaupunginteatterin johtaja 2014–2017
• Åbo Svenska Teaternin johtaja vuosina 2006–2013

Jaa

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja