Asuinpinta-alalla tarkoitetaan huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettua pinta-alaa. Asuinpinta-alaan lasketaan vain yli 160 cm korkeat huoneen osat.
Jos huoneistossa on useampia kerroksia, asuinpinta-ala lasketaan eri kerrosten summana.
Asuinpinta-alaan ei lasketa esimerkiksi lämpöeristämättömiä tiloja, autotallia, teknistä tilaa, tuulikaappia, kuistia tai parveketta.
Rakennuksen kokonaisala
Kokonaisala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Se lasketaan rakennuksen ulkomitoista. Kokonaisalaan lasketaan mukaan rakennuksen kaikkien kerrosten ala riippumatta kerroksen sijainnista ja huoneiden käyttötarkoituksesta tai siitä, ovatko huoneet lämpimiä tai kylmiä. Yläpohjan ja vesikaton väliin jäävää käyttämätöntä tilaa tai alle 160 cm korkeaa tilaa ei lasketa mukaan kokonaisalaan.
Kokonaisala lasketaan ulkomittojen mukaan, vaikka katoksessa tai vastaavassa rakennuksessa ei olisi kaikkia ulkoseiniä.
Jälleenhankinta-arvo
Irtaimen esineen jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, jolla saisi hankittua tilalle uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan vastaavan esineen.
Rakennuksen jälleenhankinta-arvo määritetään lähtökohtaisesti vastaavanlaisen rakennuksen ominaisuuksien mukaan kuin vaurioitunut rakennus oli ennen vahinkoa. Jälleenhankinta-arvo lasketaan siten uuden vastaavan rakennuksen arvon mukaisesti. Siinä huomioidaan rakennuksen tilavuus, pinta-ala, kerrosmäärä, rakenteet, huonetilat ja varustetaso.
Jälleenhankinta-arvossa huomioidaan enintään samaan käyttötarkoitukseen, nykyaikaisilla rakenneosilla ja yleisesti Suomessa kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja tavanomaisilla työmenetelmillä toteutettu rakennus.
Jälleenhankinta-arvo sisältää myös kuljetus- ja asennuskustannukset, jotka liittyvät omaisuuden korjaamiseen ja uudelleen hankkimiseen. Se sisältää lisäksi korjauskelvottomaksi vahingoittuneen omaisuuden purku-, raivaus- ja hävityskulut sekä niihin liittyvät kuljetus- ja käsittelykustannukset.
Korvauksen määrä
Korvauksen määrä saadaan siten, että vahingon määrästä vähennetään mahdollinen ikävähennys ja vakuutuksenottajan omavastuu.
Käypä arvo
Omaisuuden käypä arvo on se rahamäärä, joka olisi saanut myymällä omaisuuden normaaliehdoin välittömästi ennen vahinkoa. Käypään arvoon ei vaikuta käyttöarvo, joka omaisuudella on vakuutuksenottajalle. Omaisuuden käyvällä arvolla ei tarkoiteta pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan hintaa, jonka usea ostaja olisi ollut valmis omaisuudesta maksamaan.
Päivänarvo
Päivänarvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun rakennuksen jälleenhankinta-arvosta vähennetään arvon alentuminen, joka on tapahtunut iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen, huollon tai hoidon laiminlyönnin, asumattomuuden tai vanhanaikaisuuden vaikutuksesta. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon, kun rakennuksen päivänarvoa arvioidaan.
Täydestä arvosta vakuuttaminen
Kun rakennus tai sen irtaimisto vakuutetaan täydestä arvosta, se vakuutetaan rakennuksen pinta-alan perusteella. Tällöin omaisuuden arvoa ei tarvitse määritellä vakuutusta tehtäessä, vaan riittää, että vakuutusyhtiön pyytämät tiedot omaisuudesta on ilmoitettu oikein. Rakennus on tällöin vakuutettuna sen täydestä arvosta jälleenhankinta-arvon mukaisesti.
Omaisuuden arvo selvitetään vasta vakuutustapahtuman jälkeen. Täydestä arvosta vakuuttaminen ei tarkoita sitä, että vanhasta vahingoittuneesta omaisuudesta saa aina uuden hinnan mukaisen korvauksen.
Vakuutusmäärä
Vakuutusmäärä on merkitty vakuutuskirjaan, ja se on vakuutusyhtiön korvauksen enimmäismäärä vahinkotapahtumassa. Vakuutuksenottajalla on aina vastuu siitä, että vakuutusyhtiölle ilmoitettu vakuutusmäärä vastaa omaisuuden todellista arvoa.
Vakuutusmäärästä vakuuttaminen
Omaisuus voidaan vakuuttaa vakuutusmäärästä, joka voi olla omaisuuden jälleenhankinta-arvo, päivänarvo tai ensivastuun määrä. Vakuutuksenottajalla on aina vastuu siitä, että vakuutusyhtiölle ilmoitettu vakuutusmäärä vastaa omaisuuden todellista arvoa. Esimerkiksi omaisuuden raivaus- ja hävityskulujen on sisällyttävä vakuutusmäärään. Vakuutusmäärästä vakuuttamiseen sisältyy aina yli- tai alivakuuttamisen riski.
Arvoesineet ja kokoelmat
Arvoesineillä tarkoitetaan esineitä, joiden arvo säilyy tai nousee iän myötä. Tällaisia esineitä ovat esimerkiksi korut ja jalometallit sekä taide- ja antiikkiesineet. Kokoelmalla tarkoitetaan sarjaa esineitä, joiden yhteisarvo on enemmän kuin erillisten esineiden arvo yhteensä.
LVISA-järjestelmä
Rakennuksen kiinteisiin LVISA-järjestelmiin (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiolaitteet) kuuluvat kaikki rakennuksen lämmittämiseen, veden käsittelyyn, valaistukseen tai ilmastointiin käytettävät kiinteät laitteet ja järjestelmät, kuten
sähkökaapelit, -mittarit ja -keskukset
ulkopuoliset valvontalaitteet
vesi-, viemäri-, lämpöjohto-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot
jäte- ja harmaanveden käsittelylaitteet kunnallisen tai muun yleisen putkiston liittymäkohtaan saakka.
Omavastuu
Omavastuu on merkitty vakuutuskirjaan tai vakuutusehtoihin. Omavastuu on osuus, joka vahingosta jää vakuutuksenottajan vastuulle. Omavastuu vähennetään maksettavasta korvauksesta.
Piha-alueella olevat kiinteät tavanomaiset rakenteet
Piha-alueella olevia kiinteitä tavanomaisia rakenteita ovat esimerkiksi aita, vajat, katokset, lipputanko, pihavalaisimet, pyykinkuivausteline, kylpytynnyri, leikkimökki, patsaat tai taide-esineet.
Rajoitusehto
Rajoitusehdoissa kerrotaan, minkälaisia vahinkoja vakuutuksesta ei voida korvata.
Suojeluohje
Suojeluohjeet ovat vakuutusyhtiön vakuutetulle antamia toimintaohjeita, joita vakuutuksenottajan, vakuutetun tai häneen samastettavan henkilön on noudatettava. Ohjeiden mukaan toimimalla voidaan pienentää vahingon syntymisen riskiä tai vahingon laajuutta.
Vakuutettu
Vakuutettuina ovat vakuutuksenottajan lisäksi hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriin merkittyä osoitetta.
Vakuutustapahtuma
Vakuutustapahtuma on vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut tapahtuma, jonka perusteella vakuutuksesta voidaan maksaa ehtojen mukaisesti korvausta.
Viranomaislupa rakentamiseen
Viranomaisluvalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa, toimenpidelupaa tai toimenpideilmoitusta.
Vuokralainen vapautettu vuokran maksamisesta
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta § 23
Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Vuokralaisella ei kuitenkaan ole tätä oikeutta, jos huoneiston puutteellinen kunto johtuu vuokralaisen laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta taikka korjaus- tai muutostyö on suoritettu vuokralaisen vastattavan vahingon johdosta. Tämän momentin mukaista oikeutta ei ole aikaisemmasta ajankohdasta kuin siitä, jolloin vuokranantaja on saanut tiedon vuokrasuhteen aikana ilmenneestä huoneiston kunnon puutteellisuudesta.
Hyvä vuokratapa
Vuokralaisella on oikeus saada alennusta vuokrasta siltä ajalta, kun asunto on ollut puutteellisessa kunnossa, paitsi jos vuokralainen on itse vahingoittanut asuntoa. Jos asunto on kokonaan asuinkelvoton, on myös vuokralainen vapautettava vuokranmaksusta kokonaan. Jos asuntoa tai siihen liittyviä tiloja käytetään irtaimiston säilyttämiseen, voi vuokralaiselta periä ns. varastovuokran suuruisen korvauksen tavaroiden säilyttämisestä.
Vuokratulo
Vuokratulolla tarkoitetaan vuokrasopimuksessa ilmoitettua vuokran määrää.
Vuokratulon keskeytysturvasta korvattavaan vuokratulonmenetykseen eivät sisälly muut vuokralaiselta perittävät, erikseen ilmoitetut maksut, kuten autopaikan vuokra tai vesi- ja sähkökulut.
Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko
Äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma on sellainen, jota ei voi välttää normaalilla toiminnalla, varautumisella, ennakoinnilla ja elämän kokemuksella. Ennalta-arvaamattomuutta arvioidaan aina objektiivisesti vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
1 Johdanto
Kotivakuutukseen voi kuulua yksi tai useampi vakuutuksenottajan valitsema turva. Näitä vakuutusehtoja sovelletaan yhdessä Fennian yleisten sopimusehtojen kanssa, kun vakuutussopimus kotivakuutuksesta on tehty ja kokonaisuus on merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuutussopimuksen keskeinen sisältö määritellään
vakuutuskirjalla
vakuutusehdoissa
yleisissä sopimusehdoissa.
Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutussopimuksen yksilölliset tiedot, kuten kotivakuutukseen valitut turvat. Vakuutusehdot kertovat vakuutuksen tarkan sisällön.
1.1 Vakuutuksen voimassaolo
Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä vakuutuspaikassa ja Suomessa vakuutuspaikasta tilapäisesti pois siirretyn irtaimiston osalta 12 kuukautta siirtämispäivästä lukien. Tilapäisesti pois siirretyn irtaimiston tulee palautua vakuutuspaikkaan edellä kerrotun ajan puitteissa.
Kun vakuutettu muuttaa Suomessa vakituisesta asunnosta toiseen vakituiseen asuntoon, irtaimiston vakuutus on voimassa muuttokuljetuksen aikana sekä molemmissa asunnoissa enintään kahden kuukauden ajan.
Jotta vakuutus on voimassa muuton aikana, molempien asuntojen on oltava vakuutetun hallinnassa. Jos kahden kuukauden aika ylittyy, on molempien asuntojen irtaimistot vakuutettava erikseen. Uuden vakituisen asunnon tiedot on ilmoitettava vakuutusyhtiölle viipymättä.
Ilmoita Fennialle aina uuden vakituisen asuntosi tiedot heti.
Moottoriajoneuvossa, matkailuautossa tai -perävaunussa, muussa perävaunussa tai veneessä olevan omaisuuden varkaus- ja murtovahingoissa enimmäiskorvausmäärä on 3 000 euroa.
2 Vakuutetut kohteet
Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus on merkitty vakuutuskirjaan. Kotivakuutuksella voi vakuuttaa irtaimistoa ja rakennuksia, jotka ovat vakuutettujen omistuksessa.
2.1 Rakennukset
Vakuutuksen kohteena on rakennus, joka on vakuutuksenottajan yksityisessä käytössä ja sijaitsee vakuutuskirjaan merkityssä paikassa.
Vakituisella asuinrakennuksella tarkoitetaan rakennusta, joka on vakuutettujen pääasiallisessa asumiskäytössä ympärivuotisesti.
Vapaa-ajan asuinrakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jota vakuutetut käyttävät vapaa-ajan viettoon.
Vakuutuksen kohteena voivat olla myös muut vakuutettujen omassa käytössä olevat ja omistamat rakennukset.
Rakennuksen lisäksi vakuutuksen kohteena ovat
rakennuksen kiinteät LVISA-järjestelmät
rakennukseen kiinnitetty, enintään sen kerrosalan kokoinen lasittamaton terassi
vakuutuspaikassa tai vakuutuspaikkaan siirrettävänä olevat, rakennustyöhön tarkoitetut rakennus- ja korjausmateriaalit enintään 10 000 euromäärään asti
rakennuksen pihamaa ja tavanomaisesti hoidettu piha-alue sekä näiden maaperä ja kasvit enintään 10 000 euroon asti
rakennuksen piha-alueella olevat kiinteät tavanomaiset rakennukset ja rakennelmat yhteensä enintään vakuutuskirjassa merkittyyn euromäärään asti.
Vakuutuskirjalla mainittu euromäärä on yksittäisen rakennuksen tai rakennelman enimmäiskorvausmäärä. Jos kohteen arvo ylittää vakuutuskirjassa mainitun euromäärän, kyseinen kohde on vakuutettava erikseen koko arvostaan.
Vakuutuksen kohteena eivät ole
salaojat ja rakennuksen perusanturoiden alapuolella olevat rakenteet
laiturit ja rantarakennelmat
vesialueet
tonttimetsä
luonnonvaraiset alueet.
Rakennuksen, asunnon ja vapaa-ajan asunnon vakuutus on voimassa silloin, kun se on kokonaan tai osittain vuokrattu toiselle. Edellytyksenä on se, että vuokraaminen on merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuutuksen kohteena eivät ole
salaojat ja rakennuksen perusanturoiden alapuolella olevat rakenteet
laiturit ja rantarakennelmat
vesialueet
tonttimetsä
luonnonvaraiset alueet.
2.2 Irtaimisto
Vakuutuksen kohteena on irtaimisto, joka sijaitsee vakuutuskirjassa mainitussa vakuutuspaikassa ja sen käyttöön liittyvissä säilytystiloissa.
Irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden yksityiskäyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, joita ovat esimerkiksi huonekalut, vaatteet, taloustavarat, kodinlaitteet sekä omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon kodinkoneet.
Vapaa-ajan asunnon irtaimistoon eivät kuulu henkilökohtaiset päivittäisessä käytössä olevat tavarat, kuten matkapuhelin.
Muu irtaimisto kuuluu vakuutuksen piiriin vain, jos siitä on maininta vakuutuskirjassa.
Vakuutuksessa on yksittäisen esineen enimmäiskorvausmäärä, ja se on merkitty vakuutuskirjaan. Tätä kalliimmat esineet on vakuutettava erikseen.
Vakuutukseen sisältyy myös omaisuus, jonka vakuutettu on vuokrannut tai lainannut yksityishenkilönä. Edellytyksenä on, että tämä omaisuus vakuutetun omistamana kuuluisi hänen koti irtaimistoonsa ja sen vahinkoja ei korvata muusta vakuutuksesta.
Säilytystiloilla tarkoitetaan lukittuja
omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon kanssa samalla kiinteistöllä sijaitsevia tiloja, kuten varastoa ja autotallia
asunto- ja kiinteistöosakeyhtiössä yhteisessä käytössä olevia urheilu- ja harrastusvälinevarastoja
asuinhuoneiston ulkopuolella sijaitsevia ullakko-, kellari- ja muita varastotiloja sekä autotalleja.
Näissä tiloissa säilytettävän irtaimiston enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuutuksen kohteena olevaa irtaimistoa ovat myös seuraavat kohteet vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvausmäärään asti:
arvoesineet ja kokoelmat
vakuutettujen yksityishenkilönä omistamat välineet ja laitteet, joita käytetään ansiotoiminnassa
soutuveneet, jollat, kanootit ja kajakit sekä perämoottorit, joiden maksimiteho on 10 hv
polkupyörät
poltto- ja sähkömoottorilla toimivat koneet ja liikkumisvälineet, joilla ei ole liikennevakuutus- ja rekisteröintivelvollisuutta eli
sähköavusteiset polkupyörät (maksimiteho enintään 250 W ja rakenteellinen huippunopeus 25 km/h)
sähköiset liikkumisvälineet (maksimiteho enintään 1 kW ja rakenteellinen huippunopeus enintään 25 km/h)
pihatyökoneet ja -laitteet (rakenteellinen huippunopeus enintään 15 km/h).
Vakuutuksen kohteena olevaa irtaimistoa eivät ole
eläimet
raha, arvopaperit ja muut maksuvälineet
toiselle vuokrattu tai lainattu irtaimisto, ellei tästä ole merkintää vakuutuskirjassa
työnantajan omistama vakuutetun työ- tai yksityiskäyttöön annettu omaisuus
myytäväksi tai esittelykäyttöön hankittu omaisuus
tietovälineisiin liittyvät tai sisältyvät tiedot, tiedostot ja muut kuin julkisesti saatavilla olevat valmisohjelmat
tutkielmat, opinnäytteet, käsikirjoitukset ja muut vastaavat asiakirjat
omaisuus, jonka hallussapito tai käyttäminen on voimassa olevan lainsäädännön vastaista
moottoriajoneuvot, moottorikäyttöiset kulkuvälineet sekä niiden osat, joilla on oltava liikennevakuutus.
Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa erikseen mainittu esine tai esineryhmä vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvausmäärään asti.
Vakuutuksen kohteena olevaa irtaimistoa eivät ole
eläimet
raha, arvopaperit ja muut maksuvälineet
toiselle vuokrattu tai lainattu irtaimisto, ellei tästä ole merkintää vakuutuskirjassa
työnantajan omistama vakuutetun työ- tai yksityiskäyttöön annettu omaisuus
myytäväksi tai esittelykäyttöön hankittu omaisuus
tietovälineisiin liittyvät tai sisältyvät tiedot, tiedostot ja muut kuin julkisesti saatavilla olevat valmisohjelmat
tutkielmat, opinnäytteet, käsikirjoitukset ja muut vastaavat asiakirjat
omaisuus, jonka hallussapito tai käyttäminen on voimassa olevan lainsäädännön vastaista
moottoriajoneuvot, moottorikäyttöiset kulkuvälineet sekä niiden osat, joilla on oltava liikennevakuutus.
2.3 Huoneiston kiinteä sisustus
Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjassa mainitussa vakuutuspaikassa olevan osakehuoneiston kiinteä sisustus. Kohteen enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan.
Huoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan kiinteistön osia, joista osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiölain 1599/2009 4:n. luvun pykälien 2–3 perusteella kunnossapitovastuu. Näitä ovat esimerkiksi
kiinteät kalusteet, laitteet ja koneet
pinnoitteet ja näihin tehdyt sisustus- ja parannustyöt.
Vakuutukseen eivät kuitenkaan sisälly yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti sovitut osakkeenomistajan kunnossapitovastuun laajennukset.
Huoneiston kiinteälle sisustukselle sattuneita vahinkoja korvataan silloin, kun kiinteistön oma vakuutus, asunto-osakeyhtiö tai muu rakennuksen omistaja ei korvaa kyseisten osien vahingoittumista.
3 Turvat
Kotivakuutus voi koostua seuraavista turvista, jotka valitaan erikseen jokaiselle vakuutettavalle rakennukselle ja irtaimistolle. Valitut turvat merkitään vakuutuskirjaan.
Vakuutuskirjasi löydät Oma Fennia -palvelusta.
Turvasta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva.
Korvattava tapahtuma edellyttää, että vesi tunkeutuu rakennukseen, sen rakenteisiin tai irtaimistoon suoraan maanpinnalta, maaperän kautta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
Turvasta korvataan myös jään liikkumisen aiheuttama vahinko, kun se johtuu poikkeuksellisesta vesistö- ja merivesitulvasta.
Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade saa veden tulvimaan maanpinnalla.
Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta tai jää- tai hyydepadosta.
Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta (keskituulennopeus yli 20 m/s), ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa.
Mitä tarkoittaa poikkeuksellinen?
Sadetta pidetään poikkeuksellisena, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa.
Poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.
Poikkeuksellista ei ole tulva, joka johtuu pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta.
Tulipalo ja noki
Turvasta korvataan irti päässeestä tulesta aiheutunut vahinko.
Turvasta korvataan myös välitön noen tai savun aiheuttama esinevahinko, kun noki tai savu on noussut tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti.
Räjähdys
Turvasta korvataan välitön esinevahinko, joka on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta räjähdyksestä.
Turvasta korvataan myös äkillinen mekaaninen vahinko, joka on aiheutunut kaasun tai höyryn ylipaineesta.
Myrskytuuli
Turvasta korvataan välitön vahinko, joka on myrskytuulen (keskituulennopeus yli 20 m/s) aiheuttama, äkillinen ja ennalta arvaamaton.
Turvasta korvataan myös vahinko, joka liittyy välittömästi rakennuksen myrskyvahinkoon ja joka on aiheutunut vesi-, lumi- tai raesateesta, pakkasesta tai jäätymisestä.
Salamanisku
Turvasta korvataan välitön salamaniskun aiheuttama esinevahinko, kun se on kohdistunut suoraan vakuutettuun omaisuuteen ja rikkonut sitä mekaanisesti.
Raesade
Turvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön vahinko, joka on aiheutunut raesateesta tai rakeista.
Turvasta korvataan välitön vuotovahinko, joka on äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama. Sen voi aiheuttaa neste, höyry tai kaasu, joka on virrannut suoraan rakennuksen:
kiinteästä johtoverkostosta
sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista tai kodinkoneista.
Vuotovahinkona ei korvata johtoverkon, käyttölaitteiden, kodinkoneiden tai LVISA-laitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.
Tee aina varkaudesta, murrosta, ryöstöstä ja vahingonteosta rikosilmoitus, jotta voit saada korvauksia.
Varkaus ja murto
Turvasta korvataan välitön vahinko irtaimistolle ja rakennukselle, joka on aiheutunut varkaudesta tai murrosta.
Korvaus edellyttää sitä, että rakennukseen tai säilytystilaan on murtauduttu rakenteita rikkomalla tai muuten väkivaltaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lukkoja on vahingoitettu tai sisään on tunkeuduttu avaimella, joka on saatu murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.
Turvasta korvataan myös varkaudesta aiheutunut välitön vahinko,
joka kohdistuu vakuutetun mukana olevaan vakuutettuun irtaimistoon
joka kohdistuu tavanomaisesti ulkona säilytettävään irtaimistoon, kuten puutarhakalusteisiin tai ulkogrilliin.
Varkauden tai murron tapahtuma-aika, paikka ja olosuhteet on pystyttävä määrittelemään. Varkaudesta tai murrosta on tehtävä rikosilmoitus.
Ryöstö
Turvasta korvataan välitön esinevahinko, kun omaisuutta on anastettu tai vahingoitettu väkivaltaisesti. Tällöin ryöstäjä on joko uhannut henkilöä väkivallalla tai käyttänyt väkivaltaa.
Ryöstöstä on tehtävä rikosilmoitus.
Vahingonteko
Turvasta korvataan tahallinen vahingonteko irtaimistolle murtautumisen yhteydessä ja tavanomaisesti ulkona säilytettävälle irtaimistolle.
Turvasta korvataan tahallinen vahingonteko rakennukselle ja vakuutetuille kiinteille rakennelmille, jotka ovat piha-alueella.
Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi. Siitä on tehtävä rikosilmoitus.
Turvasta korvataan esineen rikkoutumisvahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen ja ennalta-arvaamaton tapahtuma.
Tästä turvasta ei korvata vahinkoa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.
Turvasta korvataan ylimääräiset kustannukset, kun vakuutettu joutuu vahingon takia muuttamaan tilapäisesti muualle vakituisesta asunnostaan. Tällaisia kustannuksia voivat olla kohtuulliset asumis-, kuljetus- ja varastointikustannukset sekä muut vastaavat. Turvasta ei korvata ruokailukustannuksia.
Vakituiseksi asunnoksi katsotaan se, jossa vakuutettu on kirjoilla tai jossa hän asuu säännöllisesti työnsä vuoksi viikoittain.
Fennian pitää hyväksyä korvattavat kustannukset etukäteen. Niitä korvataan vakuutuskirjassa merkittyyn enimmäiskorvausmäärään ja -aikaan asti.
Vahingon on oltava valitun vakuutuskokonaisuuden perusteella korvattava vahinko, joka on aiheutunut huoneiston kiinteälle osalle tai asuinrakennukselle.
Turvasta korvataan vuokratulon menetys, kun kyseessä on vakuutuskirjaan merkitty, asuinkäyttöön tarkoitettu vuokrahuoneisto tai asuinrakennus ja kun vuokralainen on lain ja hyvän vuokratavan mukaan osittain tai kokonaan vapautettu vuokran maksamisesta.
Korvauksena maksetaan vuokran alennuksen suuruinen summa. Korvausta maksetaan enintään 12 kuukauden ajalta. Omavastuu ja enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan.
Korvattavan vahingon on oltava näiden vakuutusehtojen mukaan äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vuokralaisen tahallaan aiheuttama vahinko ei ole korvattava, vaikka se olisi äkillinen ja ennalta arvaamaton.
Turvasta korvataan äkillinen vahinko, jonka vuokralainen on aiheuttanut tahallaan ja joka on vuokranantajalle ennalta arvaamaton.
Vakuutuksen kohteena voi olla rakennus, huoneiston kiinteät osat tai vuokratussa kohteessa oleva vuokranantajan omistama irtaimisto. Vakuutuksesta korvattava enimmäiskorvausmäärä on merkitty vakuutuskirjaan. Teosta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus.
Tee vuokralaisesi aiheuttamasta tahallisesta vahingosta rikosilmoitus heti.
Turvasta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet kulumisesta, asunnon huonosta kunnosta tai huonosta hoidosta. Vahingon sattumisaika ja muut olosuhteet on eriteltävä tarkasti. Yhdeksi ja samaksi vahingoksi katsotaan vahingot, jotka on havaittu yhdellä kertaa.
Vakuutuksen on täytynyt olla voimassa 90 vuorokautta ennen vahingon syntymistä tai vuokrasopimuksen alkamista, jotta korvausta voidaan maksaa.
4 Vakuutusta koskevat rajoitukset
Rajoitukset koskevat kaikkia turvia ja niistä muodostuvia vakuutuskokonaisuuksia.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttajaa ei voida määritellä.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
pakkanen, halla, sade, kuivuus, routiminen, maan painuminen tai maan liikkuminen
pohjaveden korkeuden muuttuminen
jää, jäätyminen, kuumuus tai kondenssivesi
lumen tai jään paino tai niiden liikkuminen
tulva tai muu vedenpinnan nousu, jota ei voida pitää poikkeuksellisena
sade- tai sulamisvesi, joka virtaa kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikatosta tai muualta
viemärikaivon tai -putkien tulviminen sateen, rankkasateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka koti- tai lemmikkieläin aiheuttaa vakuutetulle omaisuudelle.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut villieläimistä. Poikkeuksena on tilanne, jossa villieläin on tunkeutunut asuinhuoneistoon ja aiheuttanut vahinkoa rakennukselle tai irtaimistolle.
Asuinhuoneistona ei pidetä ullakko-, kellari- tai varastotiloja.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hyönteisistä tai tuhoeläimistä. Tuhoeläiminä pidetään esimerkiksi hiiriä, rottia, myyriä tai minkkejä.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtäminen tai ammattimainen räjäytys- tai louhintatyö
polttomoottorissa tapahtunut räjähdys
esineen syttyminen palamaan tai vahingoittuminen siksi, että se on altistunut lämmön vaikutukselle.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
kuluminen
ruostuminen
materiaalin väsyminen
pilaantuminen
lahoaminen tai mätäneminen
sienettyminen tai homehtuminen
haju
ilmankosteuden tai lämpötilan vaihtelu tai muu vastaava vähitellen vaikuttava ilmiö.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
suunnittelu-, valmistus-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirhe
materiaali- tai ainevika
huollon tai kunnossapidon laiminlyönti.
Vakuutuksesta ei korvata rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle aiheutuvaa vahinkoa, jos rakennus oli rakennettu tai sen käyttötarkoitusta oli muutettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vahinko on seurausta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, rakennusmääräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
salaojaputkistosta virrannut vesi
kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen
neste, joka on vuotanut rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta, kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu petoksesta, kavalluksesta tai vastaavanlaisesta vilpillisestä menettelystä tai sopimuksen rikkomisesta.
Vakuutuksesta ei korvata arvonalennusta eikä vahinkoa, joka ei vaikuta esineen käyttökelpoisuuteen.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tarkoitukseensa käytettäville
tekstiileille
soittimille
kauko-ohjatuille laitteille tai muille vastaaville
urheilu- tai harrastevälineille.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa omaisuuden
katoaminen
hukkaaminen
unohtaminen
varkausvahinko, jos varkauden kohteena on lukitsematon polkupyörä, soutuvene tai perämoottori.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan muun vakuutuksen, sitoumuksen, erityislain tai takuun perusteella tai julkisista varoista.
Vakuutukset eivät ole voimassa, jos asuntoa vuokrataan majoitustoimintaan. Majoitustoimintana pidetään lyhytaikaista, kalustettujen asuntojen tilapäistä vuokrausta.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
sähkön
kaasun
nesteen
lämmön
muun vastaavan saannin keskeytymisestä.
Poikkeuksena on äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko, joka on näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa ulos jätetylle irtaimistolle, jota ei tavanomaisesti säilytetä ulkona.
Vakuutuksesta ei korvata hukkaan vuotanutta nestettä, höyryä tai kaasua.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
sota, kapina, vallankumous tai muu samankaltainen syy
ydinvastuulaissa kuvattu ydinvahinko tai ydinreaktioon tai ionisoivaan säteilyyn perustuvan materiaalin, laitteen tai aseen aiheuttama vahinko riippumatta siitä, missä vahinko on tapahtunut
lakko tai työtaistelu tai muu samankaltainen syy.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos korvausten maksaminen olisi vastoin Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselman tai Euroopan unionin, Yhdistyneen kuningaskunnan tai Amerikan Yhdysvaltojen lakien tai määräysten mukaisia
kauppa- tai taloudellisia pakotteita
kieltoja
rajoituksia tai muuta viranomaispäätöstä.
5 Korvaaminen
Kun vakuutustapahtuma sattuu, omaisuuden arvo määritetään ja vahingon määrä lasketaan vahingoittuneesta omaisuudesta riippuen
jälleenhankinta-arvon
päivänarvon tai
käyvän arvon mukaan.
Sanastosta löydät termien määritelmät.
Vahingon määrän perusteena on omaisuuden arvo juuri ennen vahinkoa.
5.1 Rakennusvahingon korvauksen laskemiseen liittyviä erityissäännöksiä
Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että seuraavat ehdot täyttyvät:
Vahingoittunut omaisuus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle sijaintipaikalle omaisuutta, joka on samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua.
Korjaaminen tai uuden rakentaminen tehdään kahden vuoden kuluessa.
Omaisuuden arvo on vähintään puolet sen jälleenhankinta-arvosta.
Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen vuoksi, määräaikaa pidennetään viivästysajan verran.
Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä:
Ensin maksetaan päivänarvon mukainen korvaus. Sen laskemisessa vakuutusarvona käytetään omaisuuden päivänarvoa.
Lisäkorvaus perustuu jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotukseen. Se maksetaan, kun Fennia on saanut selvityksen omaisuuden korjaamisesta tai vastaavan uuden omaisuuden rakentamisesta.
Jos vahingoittunutta omaisuutta ei korjata tai sen tilalle ei hankita samanlaista omaisuutta samaan käyttötarkoitukseen samalle sijaintipaikalle kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan. Vahingon määrä voi kuitenkin olla enintään rakennuksen käypä arvo.
Jäännösarvon alentuminen lisätään korvaukseen, jos vahingon jälkeen jäljelle jääneitä rakennusosia ei voida käyttää hyväksi rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoonsa.
Hyödyntämisen rajoitukset voivat johtua rakennuslaista, tielaista, voimassa olevasta rakennuskiellosta tai rakentamisrajoituksista.
Arvon alentuminen lasketaan vähentämällä jäännösarvosta hinta, joka jäljelle jääneistä rakennusosista voidaan saada, kun ne myydään pois siirrettäviksi.
Vakuutuksenottajan on esitettävä selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa. Vakuutuksenottajan on haettava poikkeusta rakennuskieltoon tai rakentamisrajoitukseen, jos Fennia sitä pyytää. Jos viranomainen ei myönnä poikkeusta, vakuutuksenottajan on myös haettava muutosta päätökseen.
Korvaus perustuu päivänarvoon, kun:
Kohde on vakuutettu päivänarvon mukaan.
Omaisuuden arvo on alle puolet sen jälleenhankinta-arvosta.
Jos vahingoittunutta omaisuutta ei korjata tai sen tilalle ei hankita samanlaista omaisuutta samaan käyttötarkoitukseen samalle sijaintipaikalle kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan. Vahingon määrä voi kuitenkin olla enintään rakennuksen käypä arvo.
Jäännösarvon alentuminen lisätään korvaukseen, jos vahingon jälkeen jäljelle jääneitä rakennusosia ei voida käyttää hyväksi rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoonsa.
Hyödyntämisen rajoitukset voivat johtua rakennuslaista, tielaista, voimassa olevasta rakennuskiellosta tai rakentamisrajoituksista.
Arvon alentuminen lasketaan vähentämällä jäännösarvosta hinta, joka jäljelle jääneistä rakennusosista voidaan saada, kun ne myydään pois siirrettäviksi.
Vakuutuksenottajan on esitettävä selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa. Vakuutuksenottajan on haettava poikkeusta rakennuskieltoon tai rakentamisrajoitukseen, jos Fennia sitä pyytää. Jos viranomainen ei myönnä poikkeusta, vakuutuksenottajan on myös haettava muutosta päätökseen.
Fennia korvaa viranomaisten rakennusta koskevista pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkulut, kuitenkin enintään 10 % rakennusvahingon määrästä. Kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty tai indeksiehdon mukaan tarkistettu rakennuksen vakuutusmäärä.
5.2 Irtaimistovahingon laskemiseen liittyvät erityissäännökset
Korvausta itse tehdystä taiteesta maksetaan ainoastaan materiaalien kustannusten perusteella. Korvausta ei makseta mahdollisesta taiteellisen arvon menetyksestä.
5.3 Korvauksesta tehtävät vähennykset
Ikävähennykset lasketaan vahingon määrästä vahingon aiheuttaneen johdon, putkiston tai muun rakennuksen kiinteän laitteen iän perusteella. Liitoskohdan vuotaessa vähennys määritetään vanhemman putkenosan mukaan ja viemärin tulviessa vähennys määräytyy tukkeutuneen viemärin iän mukaan.
Vähennykset tehdään myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista sekä maan kaivuu- ja täyttökustannuksista, jotka aiheutuvat vian etsimisestä ja korjaamisesta.
Johdon, putkiston tai muun rakennuksen kiinteän laitteen ikä lasketaan asennusvuotta seuraavan käyttövuoden alusta.
Johdon, putkiston tai muun rakennuksen kiinteän laitteen ikävähennys
Ikä (v)
Ikävähennysprosentti
10 - 19 vuotta
10 %
20 - 29 vuotta
20 %
30 - 39 vuotta
30 %
40 - 49 vuotta
40 %
yli 49 vuotta
50 %
Rakennuksen vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista uusimis- tai korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavan taulukon mukaisesti.
Rakennustekniikka ja talotekninen ryhmä
Ikävähennysprosentti
Rakennusautomaatio sekä siihen liittyvät oheislaitteet
10
Vesikatteet ja -eristeet, pinnoitteet ja pintamateriaalit
3
Putkistot, polttoaine- ja jätevesisäiliöt, sähköjohdot sekä -kaapelit
3
Maalämpöpumput
4
Muut LVIS-laitteet ja -järjestelmät
6
Uusimis- tai korjauskustannuksiin lasketaan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivuu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset. Esineen tai laitteen yksittäisen osan ikävähennys tehdään koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisi uudempi.
Ikävähennys lasketaan kertomalla ikävähennyksen prosenttiluku käyttövuosien määrällä. Käyttövuosien määrä on hankintavuotta seuranneiden kalenterivuosien lukumäärä, josta on vähennetty kaksi ensimmäistä vuotta.
Palovahingoissa ei tehdä taulukon mukaisia ikävähennyksiä.
Ikävähennys lasketaan esineen jälleenhankinta-arvosta. Esineen tai laitteen yksittäisen osan ikävähennys tehdään koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisi nuorempi.
Vähennystä ei tehdä alkuperäiseltä ostovuodelta. Alkuperäinen ostovuosi päättyy, kun kalenterivuosi vaihtuu. Tähän ei vaikuta se, mihin aikaan vuodesta esine on alun perin hankittu.
Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Eri omaisuusryhmissä käytettävä ikävähennyksen jälkeinen prosentuaalinen arvo on merkitty oheiseen taulukkoon.
5.4 Omavastuut
Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa omavastuu vahingon määrästä. Omavastuu on merkitty vakuutuskirjaan.
5.5 Korvaamistavat
Fennia voi korvata kolmella tavalla:
Fennia voi maksaa korvauksen rahana.
Fennialla on oikeus korjauttaa tai rakennuttaa uudelleen vahingoittunut omaisuus.
Fennia voi hankkia hävinneen omaisuuden tilalle vastaavan omaisuuden.
Menetetyn omaisuuden palautuminen
Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutuksenottajan on viipymättä luovutettava se Fennialle tai palautettava siitä suoritettu korvaus.
Vahingoittuneen omaisuuden lunastusoikeus
Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen. Fennialla on kuitenkin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa.
Piha-alueen ja puutarhan vahingot
Piha-alue- ja puutarhavahinko korvataan niiden kunnostuskulujen perusteella. Pensaiden ja puiden korvauksissa maksetaan uusien taimien hankintakulut. Taimien hankintakulut korvataan, jos niitä on normaalisti myynnissä Suomessa.
Kiinteistö- ja yrityskiinnitykset kohdeomaisuuteen
Kun vakuutustapahtuman kohdeomaisuuteen on vahvistettu kiinteistö- tai yrityskiinnitys, korvauksen maksamisessa noudatetaan maakaaren, yrityskiinnityslain ja vakuutussopimuslain määräyksiä.
Vakuutusmäärän vähentäminen
Vakuutusmäärää voidaan vähentää korvauksen määrällä. Fennian velvollisuus on korvauspäätöksen yhteydessä ilmoittaa vakuutuksenottajalle, jos vakuutusmäärää vähennetään vahingon vuoksi.
Korvauksen maksaminen rahana
Jos korvaukseen oikeutettu henkilö ei halua korjauttaa tai hankkia tilalle vastaavanlaista omaisuutta sen ollessa mahdollista, maksetaan korvaus rahana. Korvauksen määrä lasketaan siitä hinnasta, jolla vahingoittuneen omaisuuden tilalle voitaisiin hankkia vastaavanlaista omaisuutta tai siitä hinnasta, jolla vakuutusyhtiö olisi voinut korjauttaa vahingoittuneen omaisuuden.
Korvauksesta vähennetään arvonlisävero, jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään veron tai jos hän ei ole velvollinen maksamaan veroa omaisuuden ostosta, korjauksesta tai muusta hankinnasta tai palvelusta.
Omaisuuden arvonlisäverovelvollisen omistajan tai haltijan on itse oltava palvelun tilaaja ja laskulle merkitty maksaja korvaustilanteessa.
Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on omaisuuden vakuutusmäärä, joka on merkitty vakuutuskirjaan. Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on omaisuuden vakuutusarvo, jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi tai jos kyseessä on Fennialle ilmoitettaviin tunnuslukuihin perustuva omaisuusvakuutus.
Fennia korvaa kohtuulliset kulut, jotka ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Nämä kulut korvataan, vaikka vakuutusmäärä siten ylittyisikin.
6 Vakuutusmaksu ja indeksitarkistukset
6.1 Vakuutusmaksuun vaikuttavat seikat
Vakuutuksen maksuun vaikuttavia tekijöitä ovat
vakuutuksenottajan, vakuutettujen tai omaisuuden haltijan vakuutuskirjalla mainitut tiedot
vakuutetun kohteen vakuutuskirjalla mainitut ominaisuudet ja käyttötarkoitus
vakuutusturvan laajuus ja omavastuun suuruus
kohteen, vakuutuksenottajan, vakuutettujen tai omaisuuden haltijan ikä ja osoite.
Fennialla on oikeus muuttaa vakuutusmaksua vakuutuskauden vaihtuessa, jos yllä mainitut seikat muuttuvat tai tieto niihin liittyvästä tilastollisesta vahinkoriskistä muuttuu.
Yleiset sopimusehdot löydät Oma Fennia -palvelusta.
Yleisissä sopimusehdoissa on kerrottu muut tilanteet, joissa vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusmaksua.
6.2 Indeksitarkistukset
Vakuutusmäärille, vakuutusmaksuille ja omavastuulle voidaan tehdä vuosittain vakuutuskauden vaihtuessa indeksitarkistus.
Indeksitarkistuslukuna käytetään edellisen kalenterivuoden heinäkuun pistelukua. Rakennuksiin sovelletaan rakennuskustannusindeksiä ja muihin elinkustannusindeksiä, ellei vakuutuskirjassa toisin mainita.
7 Suojeluohjeet
Suojeluohjeiden tarkoituksena on torjua uhkaavia vaaroja ja rajoittaa syntyviä vahinkoja. Vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön pitää noudattaa suojeluohjeita.
Jos vakuutettua omaisuutta on annettu vuokralle, vakuutetun on varmistettava, että vuokraaja tuntee suojeluohjeet. Vakuutetun on myös edellytettävä, että vuokraaja noudattaa suojeluohjeita.
Varmista, että ymmärrät itse suojeluohjeet ja myös mahdollinen vuokralaisesi noudattaa suojeluohjeita. Autamme mielellämme, jos haluat kysyä suojeluohjeista jotakin.
Jos suojeluohjeiden laiminlyönti vaikuttaa vahingon syntymiseen, määrään tai laajuuteen, korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä kokonaan.
Asuinrakennuksen jokaisessa kerroksessa on oltava vähintään yksi toimintakuntoinen palovaroitin alkavaa 60 m2 kohti.
Tupakoinnin on aina tapahduttava paikassa, jossa ei ole helposti syttyvää materiaalia. Esimerkiksi vuoteessa ei saa tupakoida. Tupakoitaessa on käytettävä palamatonta tuhka-astiaa.
Kun poltetaan kynttilätuotteita tai ulkotulia, niiden käyttöohjeita on noudatettava. Niiden läheisyydessä tai yläpuolella ei saa olla helposti syttyviä materiaaleja. Kynttilänjalkojen sekä kynttilöiden alusastioiden ja mansettien on oltava palamattomia. Palavia kynttilöitä ei saa koskaan jättää valvomatta.
Tulentekovälineet on säilytettävä alle 12-vuotiaiden lasten ulottumattomissa.
Liesiä, uuneja ja muita ruoanvalmistuslaitteita on valvottava jatkuvasti käytön aikana. Liesituuletinten rasvasuodattimet on pidettävä puhtaina. Lieden päällä ei saa säilyttää palavaa materiaalia.
Kaasukäyttöisen kodinkoneen tai laitteen käytössä on huolehdittava erityisesti kaasupullojen turvaetäisyyksistä, letkujen ja liitinten kunnosta sekä polttimen puhtaudesta.
Kylmälaitteen kompressori ja jäähdytysjärjestelmä on imuroitava pölystä kerran vuodessa.
Tulisijat sekä savuhormit on nuohottava pelastuslain ja nuohousasetuksen edellyttämällä tavalla. Tulisijan tuhkan saa poistaa aikaisintaan vuorokauden kuluttua lämmittämisen lopettamisesta, ja se on säilytettävä palamattomassa, kannellisessa astiassa palamattomalla alustalla erillään rakennuksesta.
Lämmönlähteitä käytettäessä on aina huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä.
Löylyhuoneeseen ei saa jättää palavaa materiaalia, joka ei liity saunan käyttötarkoitukseen. Myös tällaisen materiaalien säilyttäminen saunassa on kielletty. Vaatteita tai muita helposti syttyviä materiaaleja ei saa kuivattaa tai säilyttää saunassa tai muun lämmönlähteen yläpuolella tai sen välittömässä läheisyydessä.
Jäätyneitä putkia ei saa sulattaa palovaarallisella menetelmällä, kuten käyttämällä avotulta tai lämminilmapuhallinta.
Avotulta ei saa sytyttää muualla kuin sitä varten tarkoitetussa turvallisessa paikassa. Avotulta on valvottava jatkuvasti. Tulen leviämisen estämiseen on varauduttava tarpeellisin toimenpitein, kuten riittävän veden, sammuttimen tai sammutuspeitteen avulla. Avotulen läheisyydessä ei saa olla palavaa materiaalia.
Lataamisessa on aina käytettävä valmistajan hyväksymää latauslaitetta ja liitäntäjohtoa.
Latauslaitteen läheisyydessä ei saa olla helposti syttyviä materiaaleja.
Latauslaitteen ympäristön pitää olla sellainen, että laitteen jäähdytys on riittävä.
Latauslaite on irrotettava sähköverkosta, kun lataaminen on päättynyt.
Vain sähköasentaja saa asentaa kiinteistöön kiinteän latauspisteen.
Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joista aiheutuu palovaaraa.
Tulitöitä ei saa tehdä autotalli-, varasto-, kellari- tai muissakaan vastaavissa tiloissa.
Tulityöt on tehtävä ulkona vähintään 10 metrin päässä rakennuksesta ja palava-aineisista rakenteista.
Jos tulityötä on pakko tehdä tilapäisesti sisätiloissa, alkusammutuskalustoksi on varattava vähintään kuuden (6) kilon A-B-C-teholuokan käsisammutin, sammutuspeite ja paineellinen vesiletku. Jos paineellista vesiletkua ei ole saatavilla, irtoastioihin pitää varata 50 litraa vettä. Syttyvät kohteet on suojattava, ja syttyvä irtotavara on poistettava. Paikkaa on vartioitava työn aikana sekä sen jälkeen vähintään kaksi (2) tuntia.
Yleisissä tiloissa, kellari- ja ullakkokomeroissa sekä vastaavissa säilytystiloissa ei saa säilyttää arvoesineitä.
Erillisen avainsäilön on oltava rakenteeltaan riittävän vahva, ja sen on oltava kiinnitettynä tukevasti kiinteään rakenteeseen.
Avaimiin ei saa merkitä nimeä ja osoitetta, jotka voivat paljastaa avaimen löytäjälle omaisuuden sijainnin. Jos avain on joutunut ulkopuolisten haltuun, lukko on välittömästi vaihdettava tai sarjoitettava uudelleen.
Vakuutetun mukana olevaa omaisuutta on valvottava varkausvahingon välttämiseksi. Jos mukana oleva omaisuus jää ilman vakuutetun valvontaa, se on lukittava tai jätettävä lukittuun tilaan.
Valvonnan määritelmä: omaisuuteen olevan näköyhteyden ansiosta vakuutettu tai joku hänen puolestaan voi puuttua tilanteeseen, jos asiaankuulumattomat koskevat omaisuuteen.
Jos varkaudelle altista omaisuutta säilytetään tilapäisesti pysäköidyssä autossa, matkailu- tai muussa perävaunussa tai veneessä, ovien ja säilytystilojen on oltava lukittuna ja sen lisäksi omaisuuden oltava peitettynä tai muuten piilossa.
Hotellihuoneeseen, hyttiin tai muihin vastaavanlaisiin tiloihin ei saa jättää koruja tai muita arvokkaita tai varkausalttiita esineitä, ellei tilassa on näille esineille tarkoitettu lukittava tallelokero.
Pesukoneita ja astianpesukoneita pitää valvoa niiden käytön aikana. Laitteen sulkuventtiili on oltava suljettuna silloin, kun konetta ei käytetä.
Kondenssi- tai sulamisvettä tuottavat laitteet sekä kiinteään johtoverkostoon kytketyt koneet on aina sijoitettava lattiakaivolliseen tilaan. Muutoin vuotovedet on ohjattava vuotosuojan avulla näkyville niin, että ne on helppo ja nopea havaita.
Pakastimen tai jääkaapin puhdistuksen jälkeen on varmistettava, että laitteen takana oleva sulavesiletku johtaa vedet haihdutuskaukaloon.
Viemäriin ei saa kaataa esimerkiksi ruoanlaitossa syntynyttä rasvaa, vaan se on viemäritukosten estämiseksi hävitettävä asianmukaisella tavalla.
Kellarikerroksessa säilytettävä tavara pitää sijoittaa alustalle vähintään 10 cm:n korkeudelle lattiapinnasta. Kellarikerroksella tarkoitetaan kerrostilaa, jonka lattia sijaitsee kokonaan tai osittain maanpinnan alapuolella. Jos rakennuksessa on tämän määritelmän mukaisesti useampia kellarikerroksia, sovelletaan tätä suojeluohjetta ainoastaan alimpaan niistä.
Vesihanaa ei saa jättää valumaan ilman jatkuvaa silmälläpitoa. Vesikatkoksen aikana on varmistettava, että vesipisteen hana ei jää auki.
Vesijohtoverkkoa on suojeltava jäätymiseltä. Ilmalämpöpumppu ei riitä rakennuksen pääasialliseksi lämmönlähteeksi talvikaudelle. Tiloja on valvottava riittävästi kylmänäkin vuodenaikana.
Kun asunnolta lähdetään pois viikkoa pidemmäksi ajaksi, käyttövesijärjestelmän pääsulku on suljettava ja vesipumpun virta katkaistava, jotta vesijohtoverkosto ei jää paineelliseksi.
Kiinteistön omistaja vastaa öljysäiliön tiedoista ja sen varusteiden kunnosta.
Öljysäiliössä on aina oltava tunnuskilpi, jossa on ilmoitettu muun muassa säiliön ikä. Öljysäiliö on poistettava käytöstä, jos se ei ole säiliötä koskevien standardien mukainen.
Öljysäiliön määräaikaistarkastukset pitää tehdä viranomaismääräysten mukaan. Tarkastukset saa tehdä vain hyväksytty tarkastusliike tai laitos. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, johon merkitään muun muassa säiliön luokitus ja luokituksen mukainen määräaikaistarkastusväli. Vakuutuksenottajan on säilytettävä tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjassa annettuja määräyksiä ja ohjeita on noudatettava.
Järjestelmässä havaitut viat on aina korjattava välittömästi.
Kun säiliö poistetaan käytöstä, se on tyhjennettävä öljystä ja öljyisestä jätteestä. Säiliön virheellinen käyttö on estettävä.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Helsinki
Postiosoite: 00017 FENNIA, Y-tunnus 0196826-7
Pääkonttorin käyntiosoite: Kyllikinportti 2, 00240 Helsinki