Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Jokaisesta voi tulla hyvä esimies

Jokaisesta voi tulla hyvä esimies

18.10.2013

Johtamistapa vaikuttaa kiistatta yrityksen menestykseen. Motivoi ja sitouta työntekijät ottamalla heidät aidosti mukaan oman työn kehittämiseen.

Esimiehelle ladataan paljon paineita. Esimiesoppaissa yrityksen menestykseen luotsaavalta johtajalta peräänkuulutetaan karismaa, inspiroivaa motivointia, älyllistä stimulointia ja työntekijöiden yksilöivää huomioimista. Uudistavalla johtamistavalla kun voi parantaa yrityksen suoritus- ja innovointikykyä sekä työyhteisön hyvinvointia ja jaksamista. Myös Eläke-Fennian toteuttamassa Menesty mielekkäästi -yrittäjätutkimuksessa uudistava johtaminen erotteli menestyviä ja heikommin menestyviä yrityksiä.

Pitäisikö esimiehen olla työssään onnistuakseen vähintään yli-ihminen?

– Hyvä johtaja kuvataan usein persoonaan liittyvien ominaisuuksien kautta. Oikeasti jokainen voi kehittyä johtajana, sillä esimiestaidot ovat opeteltavissa olevia taitoja. Sen sijaan, että koettaisi lähteä kehittämään itseään persoonana, pitäisikin miettiä, miten päivittäin arjessa toimii, työhyvinvoinnin asiantuntija Annarita Koli Eläke-Fenniasta painottaa.

Pysähdy joskus miettimään, miten johdat ja miten haluaisit johtaa.

– Jokainen on tiedostamattaankin omaksunut johtamismalleja esimerkiksi aiemmista kokemuksista alaisena tai esimiehenä. Monet pysyviksi ominaisuuksiksi mielletyt asiat ovat opittuja toimintatapoja, joista voi tarvittaessa myös oppia pois, Koli kuvaa.

Analysoikaa työtä yhdessä

Esimiehen ei tarvitse olla sateentekijä, jolla yksin on kirkas visio siitä, mihin ja miten ollaan menossa. Annarita Koli muistuttaa, että tällainen ajattelu perustuu vanhakantaiseen työtapaan, jossa työntekijä suorittaa työtä ja esimies on työn paras asiantuntija. Kun työn tekemisen luonne on muuttunut, pitäisi myös esimiestyötä ajatella uudella tavalla.

– Esimiehen rooli on enemmänkin mahdollistaa yhteinen kehittäminen työyhteisössä. Tämä saa työntekijän antamaan parhaan panoksensa ja sitouttaa aidosti yrityksen tavoitteisiin. Valitettavasti edelleen törmää johtajiin, jotka ajattelevat, ettei työntekijöitä kiinnosta vaikuttaa omaan työhönsä. Ihmisillä on kyllä tarve hakea mielekkyyttä, ja jos he eivät saa sananvaltaa oikeilla foorumeilla, energia suuntautuu vaikkapa kahvihuoneessa purnaamiseen.

Arjessa yhteinen kehittäminen tarkoittaa, että esimiehen pitäisi luoda keinoja ja käytäntöjä keskustella nykytilanteesta ja kehitystarpeista. Tavoitteena on kulttuuri, jossa kokemuksia jaetaan ja niistä halutaan oppia.

– Käytännössä vaikkapa viikkopalaverissa kukin voisi kertoa, millaisia tilanteita ja häiriöitä työssä on ollut. Esimerkiksi jos tarkoituksena on ollut keskittyä pitkäjänteiseen työhön, mutta erilaiset kiireiset pyynnöt keskeyttävät työn jatkuvasti, yhdessä voisi pohtia, miksi tällaisia pyyntöjä tulee ja miten työntekoa tai aikataulutusta pitäisi kehittää.

Keskustelun kautta voi esimerkiksi havaita, että itse asiassa työskentelytavat ovat vanhentuneet, koska teknologian muutokset ovat aiheuttaneet sen, että asiakkaat odottavat entistä nopeampaa reagointia.

– Yleensä muutoksiksi mielletään vain organisaatiouudistuksen kaltaiset isot asiat. Käytännössä pieniä muutoksia tapahtuu koko ajan, joten työyhteisössä voi olla vallalla toimimattomia työskentelytapoja. Työhyvinvoinnin kannalta taas on erityisen hajottavaa, jos työntekijällä on tunne, ettei ennätä tehdä sitä, mitä pitäisi.

Nosta onnistumiset framille

Esimiehen kannattaa luoda keinoja nostaa esille myös onnistumisia ja innovaatioita. Niitäkin voi kerätä johdonmukaisesti esimerkiksi yhteisissä palavereissa.

– Työntekijöillä voi olla monenlaisia ituja toiminnan kehittämiseen. Sivuutatko herkästi havainnot vai käyttekö niitä säännöllisesti yhdessä läpi? Nostamalla esiin pieniäkin innovaatioita työntekijöille tulee olo, että tämä on meidän yhteinen yrityksemme, jota kehitämme yhdessä. Tämä on parhaita tapoja motivoida, Koli kuvaa.

Eli tiivistetysti: Keskustele. Kysy mielipiteitä. Kuuntele. Kehitä.

– Opettele ihan aidosti kuuntelemaan. Se on vanha johtamisviisaus, joka ei muutu.

Yrittäjä, olet aina myös johtaja

Moni yrittäjä ei miellä olevansa esimies vaan ensisijaisesti yrittäjä.

– Yrittäjä on aina johtaja. Jollei hänellä ole työntekijöitä, hän johtaa itseään. Johtaminen taas muuttaa muotoaan, kun yrityksen toiminta kehittyy, Annarita Koli painottaa.

Yrityksen kasvaessa yrittäjän on opeteltava itselleen uusi rooli ihmisten johtajana ja otettava sille aikaa. Totutut toimintatavat eivät sellaisenaan enää toimi, vaan niitä on kehitettävä vastaamaan muuttuvaa työtä.

Menesty mielekkäästi -tutkimuksen mukaan kriittinen kohta yrityksen kasvussa on se, kun yrityksessä on 6–14 työntekijää. Silloin työntekijöitä alkaa olla sen verran, ettei yrittäjä oikein pysty enää hoitamaan kaikkia tehtäviä itse, vaan hänen tulisi pohtia toimenkuvaansa uudesta näkökulmasta.

– Muutokseen pitäisi havahtua ajoissa. Tarvittaessa voi hyödyntää ulkopuolista asiantuntijaa oman roolin kirkastamisessa. Kannattaa myös tavata muita yrittäjiä, joiden kanssa voi puhua asioista, joita ei työyhteisössä voi ottaa esille.

Luottamuksen osoittaminen työntekijöille antamalla vastuuta on lisäksi yksi tärkeimmistä keinoista motivoida ja sitouttaa työntekijöitä.

– Yrittäjä estää yritystään kehittymästä, jos hän koettaa pitää itse kaikkia lankoja käsissään.

Työtehtäviä delegoimalla hänelle vapautuu myös aikaa innovointiin, joka on kuitenkin yksi yrittäjän tärkeimmistä tehtävistä.

5 askelta oman esimiesroolin kehittämiseen
1.Pidä viikon ajan päiväkirjaa siitä, mihin työaikasi kuluu. Kirjaa jokaisen päivän kohdalle, mitä olit suunnitellut tekeväsi ja mitä käytännössä teit.

2.Arvioi työviikkoasi ulkopuolisen silmin: Teetkö oikeita asioita? Mistä voisit luopua ja mihin sinun puolestaan pitäisi pystyä keskittymään enemmän?

3.Ota työntekijät mukaan työviikkosi tarkasteluun: Tekeekö esimies oikeita asioita? Mihin esimiehen pitäisi keskittyä enemmän, jotta pystyisitte hoitamaan työnne mahdollisimman hyvin?

4.Sovi työntekijöiden kanssa, että kokeilet uutta toimintatapaa vaikka kuukauden ajan. Esimerkiksi, jos tunnistit, että sinun ei kannattaisi käyttää aikaa joihinkin nykyisistä tehtävistäsi, delegoi ne ja käytä vapautuva aika esimiehelle keskeisimpiin tehtäviin.

5.Kuukauden jälkeen pysähdy tarkastelemaan muutoksen tuloksia. Tarvittaessa seuraa taas tilannetta pitämällä viikon ajan päiväkirjaa.

Fennia-lehti 3/2013
Teksti: Outi Lappi

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja