Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Järki karkaa, jos tunteita ei johda

Järki karkaa, jos tunteita ei johda

24.3.2020

Perinteisesti työpaikoilla keskitytään tiukkaan faktaan ja epämääräiset tunteet jätetään sivuun. Tulevaisuudessa yritysten kilpailukyky ja yksilöiden menestys riippuvat kuitenkin tunteiden ymmärtämisestä ja niiden johtamisesta, uskoo tunnevalmentaja Camilla Tuominen.

Tekoäly muuttaa työelämää. Tulevaisuuden työpaikoilla menestyksen edellytyksenä ovat luovuus, innovointi ja tunneäly, kun koneet hoitavat lineaarista järkityötä.

– Viisaat koneet ja robotit ovat tietotyössä paljon ihmisiä parempia. Meidän pitäisi toivottaa tekoäly tervetulleeksi, sillä se tulee vapauttamaan meidät tiedonhausta ja yksityiskohtien muistamisesta. Esimerkiksi IBM:n tekoäly Watson voi sekunneissa hakea lääkärille kaikki aivojen magneettikuvat tietystä syöpätyypistä. Samaan aikaan voimme ihmisinä keskittyä siihen, missä olemme edelleen ylivoimaisia: kohtaamisiin, intuition hyödyntämiseen, hiljaisten signaalien lukemiseen ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen, sanoo tunne-startup Emotion Trackerin toimitusjohtaja Camilla Tuominen.

Tunteissa ei ole off-nappulaa

Tuominen on kirjoittanut ja kuvittanut kirjan Johda tunteita – menesty työelämässä, joka kertoo, miten itseään ja yritystään voi johtaa viisaasti tekoälyn aikakaudella.

– Helposti ajatellaan, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Jos tämä pitäisi paikkansa, kukaan ei voisi tulla töihin. Tunteet ovat osa meitä ja koko ajan päällä. Ne ovat valtava voima, jota pitäisi ja kannattaisi opetella johtamaan, kuten mitä tahansa muutakin asiaa. Tunteiden aikaansaamalla voimalla strategiat saadaan toteutettua. Mikään asia tai prosessi ei etene ilman ihmisen tuomaa energiaa, Tuominen sanoo.

Jos emme itse osaa johtaa tunteita, tunteet johtavat meitä. Järki jää jalkoihin, kun keho havaitsee uhan ympäristössä.

– Esimerkiksi monet vahvat negatiiviset tunteet, kuten stressi tai pelko, ovat hirvittävän iso rasite keholle, koska ne valmistavat meitä taistelemaan, pakenemaan tai jäätymään. Tällöin mieli keskittyy vain uhkaan ja ajattelu kapenee, jolloin ratkaisuja laaja-alaisiin kognitiivisiin ongelmiin on vaikea löytää. Kun tukahduttaa negatiiviset tunteensa, ampuu tavallaan itseään jalkaan ja vaikeuttaa omaa onnistumista. Otsa rypyssä eteenpäin painamisen ja virheiden piilottelun sijaan kannattaisi pysähtyä miettimään, mikä stressin aiheuttaa.

Tunneilmapiirin tulikoe: kuuluuko naurua?

Parhaimmissa työkulttuureissa jokainen voi olla paras versio omasta itsestään ja ajatuksista voidaan keskustella vapaasti. Jos ajatustenvaihto ei onnistu, yrityksellä on Tuomisen mukaan suurempi riski epäonnistua.

– Hiljaisuus palaverin lopuksi ei välttämättä kerro siitä, etteikö kenelläkään olisi mitään kommentoitavaa, vaan voi olla merkki siitä, ettei mielipiteitä uskalleta sanoa ääneen. Ihmiset pelaavat varman päälle riskinoton sijaan. Huipputiimejä yhdistää niissä vallitseva psykologinen turvallisuus, jossa uskalletaan heittää hulluimpiakin ideoita ilman pelkoa tyrmätyksi tulemisesta. Viisaat ihmiset ja organisaatiot eivät myöskään vaadi aina heti faktoja argumentoinnin tueksi, vaan ymmärtävät hyödyntää minusta tuntuu -tietoa oikean suunnan löytämiseksi, Tuominen kertoo.

Hiljaisten palaverien lisäksi hyvä tunneilmapiirin indikaattori on nauru.

– Kuuluuko naurua mistään? Tutkitusti nauru liittää ihmisiä yhteen, vähentää stressiä ja kirkastaa ajattelun. Silti nauraminen työpaikalla leimataan edelleen helposti epäammattimaiseksi ja höpsöksi käyttäytymiseksi. Tunteiden näyttäminen on heikkoutta ja niiden sijaan pitää näyttää hillityltä ja kiireiseltä. Toivon, että tästä stigmasta päästään pian eroon, Tuominen sanoo.

Tunnemössostä sanoiksi – opettele tunteiden ABC

Kokonaiskuvan muuttaminen alkaa Tuomisen mukaan rehellisestä keskustelusta itsensä kanssa.

– Itsensä johtaminen lähtee siitä, ettei syyllistä etsitä ulkopuolelta ja valiteta siitä, mitä muut tekevät, vaan käännetään rohkeasti sormi osoittamaan itseä. Emme useinkaan ole tietoisia omasta käyttäytymisestämme tai siitä, miten reagoimme ja tunnemme. On paha olla, mutta ei tiedetä miksi. Ensimmäiseksi pitää opetella laajentamaan tunnesanavarastoa: olenko surullinen, vihainen vai kateellinen? Kaikki nämä tunteet yrittävät kertoa eri asiaa. Epämääräisen tunnemössön nimeäminen myös rauhoittaa aivot ja auttaa löytämään ratkaisuja, Tuominen neuvoo.

Tunteet eivät ole satunnaisia asioita, jotka pulpahtavat jostain, vaan niiden tehtävänä on tuoda tietoa ympäristöstä:

– Tunteet yrittävät viestiä meille, mihin suuntaan kannattaa mennä ja mistä kannattaa pysyä poissa. Tätä dataa kuuntelemalla alkaa pikkuhiljaa ymmärtää linkityksiä tunteiden, ajattelun ja toiminnan välillä. Saamme paremman kuvan siitä, mikä tunne meillä on ja mikä sen aiheutti, jolloin olomme helpottuu. Seuraavaksi samoja lainalaisuuksia alkaa huomata muissa, ja yhtäkkiä ne uskaltaa ottaa puheeksi kollegojen kanssa.

Johtajilla on tärkeä rooli mallin näyttämisessä ja puitteiden luomisessa sille, mikä on sallittua.

– Ihmiset poimivat hyvin nopeasti muiden käytöksestä sen, mitä työpaikalla arvostetaan. Vaikka arvot olisivat kuinka hienot, arjen käytäntö syö kauniit korupuheet, Tuominen huomauttaa.

”Quick fix” vai aika?

Tunteiden ymmärtäminen ja johtaminen ovat Tuomisen mukaan taitoja, joissa meistä jokainen voi oppia paremmaksi. Luvassa ei kuitenkaan ole nopeita ratkaisuja.

– Ei ole vain yhtä ”quick fixiä”, joka toimisi kaikille. Tärkeintä on löytää kivi omassa kengässä. Se voi olla pienikin muutos omassa käytöksessä, joka loksahtaessaan paikalleen vaikuttaa kaikkeen aina asenteesta toisten käytöksestä tekemiin tulkintoihin. Kun omaa tunne-elämää ymmärtää paremmin, pystyy ulkoista maailmaa muokkaamaan sen mukaisesti. Uskaltaa nostaa käden ylös, puhua palavereissa tai pitää omista rajoista kiinni, Tuominen sanoo.

Tuominen korostaa, että tunteet tuovat mukanaan suuren vastuun.

– Tunteet tarttuvat ja aiheuttavat ketjureaktion. Jokaisen täytyy osata johtaa itseään ja käsitellä omia tunteitaan niin, ettemme laita ongelmiamme eteenpäin. Kun alamme itse kukin olla inhimillisempiä ja jakaa itsestämme jotain aitoa, koko työelämä muuttuu inhimillisemmäksi.

Camilla Tuominen

  • Tunnevalmentaja, kirjailija, kuvittaja ja Emotion Tracker -startupin toimitusjohtaja ja perustaja
  • Kirjoittanut ja kuvittanut kirjat Tunnekuvakirja – tunnesekamelskasta tunteiden ymmärtämiseen (2016) ja Johda tunteita, menesty työelämässä (2018)
  • Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, ytimeltään humanisti, joka on suorittanut myös psykologian perusopinnot.

    Fennia-lehti 1/2019
    Teksti: Sanna Silvennoinen

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Yksityisyyden suoja puhelinpalvelussa
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää evästeistä.