Vakuutusturva ja sopimusten huolellinen käsittely korostuvat IT-alalla

Vakuutusturva ja sopimusten huolellinen käsittely korostuvat IT-alalla

Erilaisille työtä ja elämää helpottaville ohjelmistoille ja laitteille on kysyntää joka puolella. Toisaalta tietomäärät kasvavat ja vaativat erilaisia tiedonhallinnan ratkaisuja. IT-alalla on vauhti päällä, mutta kiireen keskellä kannattaa muistaa myös riskienhallinta.

Digitalisaatio tuottaa jatkuvasti lisää IT-alan yrityksiä, jotka hakevat markkinoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Toisaalta pula IT-alan osaajista on huutava, mikä tarkoittaa yhä suurempaa kuormitusta osaaville tekijöille ja yrittäjille.

– Kun vauhti on kova, on yrittäjän fokus usein omassa ydinbisneksessä ja kasvussa. Silloin taloudellisen turvallisuuden kannalta ratkaisevat asiat saattavat jäädä taka-alalle, kuten vakuutusturva, sopimusten sisältö ja toimintaan liittyvät immateriaalioikeudet, sanoo Fennian riskipäällikkö Artturi Mikkonen.

Jos yrityksen yrityksen tuottamaan IT-palveluun tai ohjelmistoon sattuu virhe, josta on taloudellista haittaa asiakkaalle, on luvassa myös lasku. Siitä voi tulla yritykselle hyvinkin iso, jos vakuutukset ja sopimukset eivät ole kunnossa.

Asiantuntijariskin suojaaminen virheen sattuessa

IT-alan yritysten vastuuriskit ovat yleensä asiantuntijariskejä. Perinteisempiin tuotantoaloihin verrattuna ohjelmisto- ja IT-alalla ei yleensä aiheuteta esine- tai henkilövahinkoja. Sen sijaan ohjelmisto- tai IT-yritys voi palvelun tai ohjelmiston virheellä aiheuttaa puhdasta taloudellista vahinkoa asiakkaalleen eli vahinko mitataan vain rahassa.

– IT-yritysten tuottamat palvelut ovat usein hyvin erilaisia keskenään. On tukipalvelua, on verkkosivujen tekemistä, konesalien ylläpitoa, ohjelmistojen ylläpitoa, asennustöitä. Kaikissa on omat riskinsä ja vaatimuksensa. Silloin myös vastuut ja vahinkoriskit vaihtelevat yrityksittäin, Mikkonen sanoo.

Otetaan esimerkki: ohjelmisto- tai IT-yritys tekee asiakkaalleen verkkokaupan. Koodausvirheen takia verkkokaupan varastosaldo ei toimikaan, ja asiakkaat tilaavat jo loppuunmyytyjä tuotteita. Verkkokaupan tilannut yritys joutuu teettämään puuttuvat tuotteet ylitöillä ja sulkemaan verkkokaupan huollon vuoksi. Kaikki tämä maksaa, joten verkkokaupan tehneelle yritykselle lähtee vahingonkorvausvaade.

Kyseessä on tyypillinen asiantuntijariski. Jos verkkokaupan tehnyt yritys on varautunut toimialansa tyypillisiin riskeihin, se on varautunut myös tällaiseen riskiin vastuuvakuutuksella.

Varsinkin pienet ja aloittelevat yritykset keskittyvät usein siihen omaan toimintaansa ja yrityksensä kehittämiseen, että vakuutus- ja sopimusasiat unohtuvat. Vakuutusturva saattaa olla, mutta se ei välttämättä kata koko yrityksen toimintaa, vaan ainoastaan lakisääteiset vakuutukset.

– Yksi syy voi olla se, että perinteisesti vastuuvakuuttaminen on ollut hyvin konkreettista. Tehtaissa ja tuotantolaitoksissa on selkeät laitteet, jotka vakuutetaan, ja jotka saattavat aiheuttaa esine- tai henkilövahinkoja. Lisäksi työ voi olla tehtaissa hyvinkin fyysistä.

Nykyään toiminta on Mikkosen mukaan kuitenkin yhä enemmän aineetonta palvelua eli myydään osaamista, "aivotyötä", fyysisemmän työsuorituksen sijaan.

– Silloin vahingot eivät välttämättä tule rikkoutumisista ja loukkaantumisista, vaan esimerkiksi vääristä osoittautuneista neuvoista tai ohjelmointivirheistä, jotka aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia tai tulonmenetyksiä. Toisaalta IT-ala voi luoda aivan uudenlaisia vastuuriskejä. Esimerkiksi tällä hetkellä käydään runsaasti keskustelua siitä, kenelle kuuluu vastuu tekoälyn aiheuttamista vahingoista, Mikkonen kertoo.

IT-alan vakuuttaminen on melko monimutkaista, koska toimijat voivat olla keskenään hyvin erilaisia ja toimia hyvin erilaisten asiakkaiden kanssa erilaisilla aloilla. Niinpä vakuutustuotteitakin löytyy monenlaisia.

– IT-alalle ei oikein ole valmiita kokonaisuuksia, vaan taloudellisen turvan tarve on mietittävä jokaiselle yritykselle erikseen. Moni saattaa myös virheellisesti ajatella, että mikä tahansa vastuuvakuutus käy, mutta erityisesti IT-alalla täytyy olla tarkkana, mikä vakuutusturva sopii mihinkin tilanteeseen.

Fennian riskipäällikkö Artturi Mikkonen
Fennian riskipäällikkö Artturi Mikkonen

 

Huolellinen sopiminen on olennainen osa riskienhallintaa

Toinen asia, johon Mikkonen soisi IT-alalla kiinnitettävän erityistä huomiota, ovat sopimukset. Varsinkin nuorissa IT-alan yrityksissä sopimuksia ei aina tarkastella kaikista tarvittavista näkökulmista, eikä silloin välttämättä ymmärretä, mihin sopimuksella itse asiassa sitoudutaan.

– Varsinkin kansainvälisillä markkinoilla sopimukset käyvät vaikeammiksi ja vaativammiksi, koska riitatilanteissakin eri maiden oikeuskäytännöt ovat erilaisia. Tämän ymmärtäminen on osa yrityksen riskienhallintaa.

Suomessa sopimista helpottaa IT-alan IT2018-sopimusehdot, jotka on tarkoitettu käytettäväksi yritysten välisissä kotimaisissa IT-toimituksissa. Sopimusehdot ovat Suomessa varsin yleisesti käytössä ja tunnetut. Ne sisältävät myös vastuunrajoituksia, joiden merkitys korostuu, jos jokin menee vikaan.

Sopimusehdot eivät kuitenkaan astu voimaan automaattisesti, vaan ne täytyy olla selkeästi mainittu sopimuksessa, ja sopimuskumppanilla on täytynyt olla ennalta mahdollisuus tutustua sopimusehtoihin.

– Sopimusten kanssahan ei ole ongelmia niin kauan, kun asioista ollaan samaa mieltä. Mutta jos jokin meneekin pieleen, katsotaan ensimmäisenä, mitä sopimukseen on kirjattu. Jos sopimuksessa ei olekaan mainittu ehtoja tai niitä ei ole toimitettu kaikille osapuolille nähtäväksi, tai vahingonkorvauskysymykset on unohdettu, voi sopimusosapuolen vastuu olla jotain ihan muuta kuin tämä on kuvitellut, Mikkonen havainnollistaa.

Monissa tapauksissa sopimus on kyllä tehty, mutta vain suullisesti. Juridisesti tällainen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin sopimus, mutta sen sisällön todistaminen mahdollisessa riitatilanteessa on hyvin hankalaa.

– Suullisissa sopimuksissa sovitaan usein vain perusasioista ja ne voivat olla melko epätarkkoja. Jo senkin vuoksi sopimukset kannattaa tehdä kirjallisesti. Lisäksi osapuolilla saattaa olla erilaiset käsitykset siitä, mitä on tarkkaan ottaen sovittu. Jos suullisesti on esimerkiksi sovittu jokin korvauksen maksimimäärä vaikkapa ohjelmointivirheestä, voi sitä olla hankala todistaa riitatilanteessa, Mikkonen sanoo.

IPR-vakuutus suojaa immateriaalioikeuksien loukkauksilta

Oma lukunsa IT-alan vastuukäytännöissä ovat immateriaalioikeudet, joilla tarkoitetaan yrityksen aineettomia oikeuksia, esimerkiksi tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä tai vaikkapa patentti. Nämä oikeudet turvaavat sen, että kuka tahansa ei voi liiketoiminnassaan hyödyntää ilman lupaa esimerkiksi yrityksen kehittämää, tekijänoikeussuojaa nauttivaa tietokoneohjelmistoa.

– Monelle yritykselle juuri immateriaalioikeudet ovat yrityksen tärkeintä omaisuutta. IPR-vakuutus suojaa tätä omaisuutta muun muassa korvaamalla väärinkäytöksistä aiheutuvien riitojen oikeudenkäyntikuluja. Tavanomaisista yritysten oikeusturvavakuutuksista immateriaalioikeudet on yleensä poissuljettu. Lisäksi IPR-vakuutus korvaa sellaisia taloudellisia vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet yrityksen tekemistä tahattomista immateriaalioikeuksien loukkauksista.

Toisinaan IPR-oikeuksien omistaja kokee immateriaalioikeuksiensa tulleen loukatuksi ja riitauttaa esimerkiksi lisenssinsä käytön.

– IPR-oikeudenkäynnit voivat olla hyvin kalliita. Jos yritys kokee, että heidän ohjelmistoaan käytetään oikeudettomasti, voi suurten oikeudenkäyntikulujen pelko estää omien oikeuksien valvomista. Tätä varten tarvitaan usein IPR-vakuutusta. Ja sama toisinpäin: yritys on voinut hyödyntää jotakin ohjelmistolisenssiä, ja saa vahingonkorvaushaasteen perustuen väitettyyn immateriaalioikeuksien loukkaamiseen. Tällöin Fennia selvittää onko vakuutuksenottajalla korvausvelvollisuutta ilmoitetusta vahingosta ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa. Mikäli riita etenee oikeuteen, hoitaa Fennia oikeudenkäynnin ja maksaa siitä johtuvat oikeudenkäyntikulut vakuutusmäärän puitteissa, Mikkonen selventää.

IT-alan pelikenttä on hyvin laaja. IT-alan toimijan kannattaa harkita perinteisten vakuutusten lisäksi IT-alalle soveltuvaa vastuuvakuutusta, tietoturvavakuutusta, ja tilanteen mukaan myös IPR-vakuutusta.

– Nämä vakuutukset muodostavat IT-toiminnassa taloudellisen turvan perusteet. Ei kannata kuitenkaan unohtaa henkilöstöä, jonka merkitys asiantuntija-alalla vain korostuu. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on pakollinen kaikille, mutta työntekijöistä kannattaa huolehtia laajemmalla vakuutusturvalla, Mikkonen sanoo.

14.2.2020

 Tulosta