Samoin kuin fyysisestä rasituksesta, henkisestä kuormituksesta on äärimmäisen tärkeää palautua. Kun stressitasot ehtivät laskea, jaksat paremmin kotona ja töissä. Olet luovempi, opit helpommin, muistisi on terävämpi, nukut paremmin - ja on helpompaa olla mukava.
Stressi parantaa ihmisen suorituskykyä ja auttaa olemaan valppaampi ja vireämpi. Siksi lyhytkestoinen stressi on lähtökohtaisesti hyvä asia. Stressin välttelyä oleellisempaa onkin huolehtia stressin ja palautumisen tasapainosta. Käytännössä palautumisella tarkoitetaan vaihetta, jonka aikana keho ja mieli palautuvat kuormitusta edeltäneeseen tilaan.
Palautumista ei pysty pakottamaan, vaan sille pitää osata antautua. Hektisen arjen keskellä onkin tärkeää löytää asiat, jotka auttavat itseä rentoutumaan.
Jos palautumista laiminlyö pitkään, palaa loppuun. Työelämää tai hektistä vapaa-aikaa ei jaksa ilman riittävää palautumista, vaan pitkittynyt stressi alkaa nopeasti vaikuttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Pitkittynyt stressi nostaa verenpainetta, aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja, näkyy veriarvoissa ja heikentää vastustuskykyä. Kun aivot toimivat puoliteholla, jaksaminen, motivaatio ja arjen mielekkyys kärsivät sekä virheiden ja tapaturmien riski kasvaa. Levon puute vaikuttaa mielialaan sekä johtaa ajattelun urautumiseen ja oppimis- ja muistihäiriöihin.
Jos stressi on pitkittynyttä, alkavat riittämättömän palautumisen oireet tuntua normaaleilta. Kun alla listatut oireet ovat jo osa persoonaasi tai arkeasi, ollaan jo syvällä suossa.
Tyypillisiä pitkittyneen stressin fyysisiä oireita: |
Tyypillisiä pitkittyneen stressin psyykkisiä oireita: |
Tyypillisiä stressiin liittyviä tapoja ja niiden seurauksia: |
|
|
|
Kätevä tapa seurata omia stressitasoja ja palautumista on sykevälin vaihtelua mittaavat aktiivisuusrannekkeet ja älykellot, jotka ovat nykyään kenen tahansa saatavilla. Jos tunnistat itsestäsi yllä mainittuja stressioireita tai aktiivisuusrannekkeesi näyttää palautumisesi olevan jatkuvasti riittämätöntä, asialle kannattaa tehdä jotain heti. Jos stressioireet pitkittyvät eivätkä omat keinot pääkopan rentouttamiseen riitä, on syytä hakea asiaan apua. Mitä aiemmin apua hakee, sitä helpompaa kelkan suuntaa on kääntää.
Moni koettaa helpottaa stressiä alkoholilla, nikotiinilla tai herkuttelulla. Vaikka olo saattaa lasillisen jälkeen olla hetken rentoutuneempi, kaikki nämä asiat todellisuudessa hidastavat palautumista. Esimerkiksi alkoholin vaikutus unen laatuun on merkittävä, ja riittävällä unella on merkittävä vaikutus palautumiseen. Kun itseään yrittää rentouttaa yömyssyllä, noidankehä on valmis ja luisuu kohti pahempaa tilannetta.
Jokainen ihminen palautuu omalla tavallaan. Mikä toimii kollegallesi, ei välttämättä toimi sinulle. Mikä taas palauttaa sinua tehokkaasti, saattaa aiheuttaa puolisollesi lisää stressiä. Tärkeää onkin tunnistaa asiat, jotka toimivat juuri sinulle.
Tässä muutamia vinkkejä palautumista edesauttavista asioista, joita kannatta kokeilla.
Viikonloppuna lepääminen ei riitä, vaan palautumista pitää tapahtua päivittäin. Työpäivistä kannattaakin yrittää karsia ylimääräisiä stressitekijöitä ja antaa palautumiselle aikaa myös työaikana. Palautuneena olet parempi työssäsi ja mukavampi myös vapaalla.
Liikunta auttaa irtautumaan päivän rasituksista ja hyvä fyysinen kunto edistää palautumista. Jokaiselle löytyy varmasti sopiva liikuntamuoto, kun lähtee rohkeasti kokeilemaan eri lajeja.
Nämä kaksi asiaa tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, mutta silti ne jäävät arjessa helposti kaiken muun jalkoihin. Riittävien yöunien lisäksi jaksamista voi boostata pitkin päivää ruuan ja levon avulla.
Sosiaalinen kanssakäyminen on älylaitteiden myötä vähentynyt paljon. Tämä on huolestuttava ilmiö, sillä sosiaalisella kanssakäymisellä on suuri vaikutus palautumiseen. Vaikka viestisovelluksesi kuinka laulaisivat pitkin päivää, viestittely tai kuvien lähettely ei korvaa kasvokkaisia kohtaamisia.
8.2.2019