Uusi työaikalaki muuttaa työajanseurannan käytäntöjä

Uusi työaikalaki

Uusi työaikalaki mahdollistaa osittain joustavammat raamit työn tekemiselle ja työajoista sopimiselle. Yrityksissä uudistukset tarkoittavat erityisesti työajanseurantaan liittyvien käytäntöjen tarkistusta.

Uusi työaikalaki astuu voimaan 1.1.2020.

– Jos yritys noudattaa työehtosopimusta, niin siirtymäsäännöksen nojalla työnantaja saa soveltaa TES:n työaikalaista poikkeavia määräyksiä edelleen, huomauttaa Anna-Maria Wassman, HR Legal Services’n Senior Advisor.

– Oleellista on ottaa oma TES ja uusi työaikalaki rinnakkain tarkasteluun ja katsoa kohta kohdalta, onko laissa jotain, mistä TES vaikenee. Jos sellaisia kohtia ilmenee, tulisi yrityksen ohjeet ja käytännöt tarkistaa ainakin näiltä osin uuden lain valossa.

– Myös TES-osapuolten valtuudet sopia työajoista laista poiketen pysyvät hyvin laajoina, joten työehtosopimusten merkitys työaika-asioiden sääntelyssä on jatkossakin merkittävä, Wassman muistuttaa.

Erityishuomiota työajanseurantaan

Merkittävän uudistuksen kokee työajan seuranta, eikä uusi laki enää tunne ylityökiintiöitä. Jatkossa seurataan sen sijaan enimmäistyöaikaa, joka saa lain mukaan olla enintään 48 h/viikko ylityö mukaan lukien 4 kk:n ajanjakson aikana.

– Uudistus muuttaa nykyistä seurantalogiikkaa. Jokaisessa yrityksessä joudutaan miettimään, miten enimmäistyöajan seuranta toteutetaan onnistuneesti, Wassman sanoo. Lain siirtymäsäännöksen nojalla nykyistä seurantatapaa voi kuitenkin noudattaa vielä ensi vuoden.

Vuorokausilepo 11 tuntia

Muitakin muutoksia tulee. Jaksotyöajan soveltamisala laajenee hieman ja peräkkäisten yövuorojen määrä lyhenee viiteen. Samoin vuorokausilevon pituudeksi tulee lain mukaan lähtökohtaisesti kaikissa työaikamuodoissa 11 tuntia, ja jos lepoaika jää toteutumatta, korvaava lepo tulee antaa viimeistään 14 vuorokauden sisällä. Viikkolevon toteutumisessa siirrytään lain mukaan jaksokohtaiseen tarkasteluun ja viikkolepoa ei enää uuden lain mukaan voi antaa viikkojen vaihteessa.

Asiantuntijatyöhön enemmän vaihtoehtoja

Kokonaan uutena käsitteenä käyttöön tulee joustotyöaika, joka on tarkoitettu esimerkiksi asiantuntijatyötä tekeville, jotka voivat itse päättää työn tekemisen ajan ja paikan.

– Työntekijän ja työnantajan pitää kuitenkin sopia kirjallisesti, jos henkilön työhön sovelletaan joustotyöaikaa, Wassman sanoo. Joustotyö siirtää viikkotyöajan ja viikkolevon raportoinnin työntekijälle.

Etätyö mukaan työaikalakiin

Muita uudistuksia ovat esimerkiksi liukuvassa työajassa päivittäisen liukuma-ajan pidentyminen ja plus-tuntien saldorajan nouseminen sekä lakisääteinen työaikapankki.

– Lisäksi on tärkeä huomata, että etätyö tulee työaikalain piiriin, joten sen tekemiseen liittyvät pelisäännöt kannattaa käydä läpi, Wassman suosittelee.

– Vaikka uuden lain myötä joustot osittain lisääntyvät, työnantaja on edelleen viime kädessä vastuussa siitä, että esimerkiksi viikkolepo toteutuu ja työn kuormittavuus pysyy aisoissa, Wassman korostaa.

Kohti työaika-autonomiaa

Uuden työaikalain tavoitteena on saada yhä useampi sen piiriin. Itsenäistä asiantuntijatyötä tekevälle työaikalain ulkopuolelle jääminen on toimiva vaihtoehto sekin.

– Työaikalain ulkopuolelle jäävässä asiantuntijatyössä työaikaa ei ennalta määrätä eikä työajan käyttöä valvota, vaan työntekijä voi itse päättää työajastaan. Lisäksi työ voidaan työntekemispaikan suhteen järjestää itsenäisesti, kunhan asetetut tavoitteet saavutetaan. Viime kädessä kyse on luottamuksesta: esimies luottaa siihen, että työntekijä kykenee itse päättämään työajastaan ja työntekemispaikasta siten kuin työtehtävät edellyttävät. Työntekijä puolestaan voi luottaa siihen, että jos asetetut tavoitteet saavutetaan, niin se riittää, Wassman pohtii.

 

Valmistaudu työaikalain muutokseen

• Vertaa voimassa olevaa TESiä ja työaikalakia: varmista, että TESin ulkopuolelle jäävät asiat tulevat huomioitua 1.1.2020 lähtien.

• Varmista, että yrityksen työajanseuranta pystyy vastaamaan uusiin lain asettamiin säädöksiin.

• Varmista lepoaikoja koskevien uudistusten huomioon ottaminen työaikojen järjestämisessä.

• Määrittele tai täsmennä etätyön pelisäännöt.


Fennia-lehti 4/2019

Teksti: Annukka Ollitervo

 

16.12.2019

 Tulosta