Polku vei yrittäjäksi

Polku vei yrittäjäksi: Anu Granroth ja Laura Katajisto

Kun yritys yt-neuvottelujen päätteeksi supistaa tai lopettaa toimintojaan, hetki on työntekijälle pysäyttävä. Microsoftin Polku-ohjelman tarkoitus on tukea muutostilanteessa olevaa ihmistä työllistymisessä. Tuen turvin esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvät ovat saaneet toimitilan Tampereen Crazy Town -yrittäjäyhteisöstä. Kävimme tutustumassa kolmeen tällaiseen Microsoft-taustaiseen yrittäjään.

Yt-neuvottelujen lopputulema vaikuttaa aina pysäyttävästi sen työntekijän arkeen, perheeseen ja läheisiin, johon muutos kohdistuu – oli tilanne sitten odotettu tai yllättävä. Muutoksessa piilee kuitenkin myös mahdollisuus. Microsoft tarjoaa muutostilanteessa oleville työntekijöilleen Polku-ohjelman, jonka tavoitteena on tukea työllistymisessä. Konkreettisena tuloksena Polku-ohjelmasta on syntynyt esimerkiksi uusia yrityksiä, ja sitä myöten uusia yrittäjiä.

Uusille yrityksille on tarjottu osana Polku-ohjelmaa myös fyysinen työympäristö ja yhteisö. Taloudellisen tuen turvin yrittäjät ovat saaneet toimitilan Tampereen Crazy Town -yrittäjäyhteisöstä. Topi Virkillä, Anu Granrothilla, Laura Katajistolla ja Teemu Ala-Hynnilällä on kaikilla takanaan pitkä työura kansainvälisessä suuryrityksessä eli Nokialla, sittemmin Microsoftilla.

Ketä jututimme ja mistä yrityksestä?

Topi Virkki luotsaa toukokuussa 2017 perustamaansa FFP Systemsiä. Yritys myy resurssien- ja projektienhallintaohjelmistoa suuryrityksille. Toimitusjohtaja Virkin lisäksi yrityksessä työskentelee ohjelmistokehittäjä.

Anu Granroth ja Laura Katajisto ovat nelihenkisen Adina Solutions -yrityksen osakkaita. Yrittäjät ovat teknisen viestinnän ammattilaisia, jotka konsultoivat teknisessä viestinnässä ja suunnittelevat ja toteuttavat käyttöohjeita.

Teemu Ala-Hynnilän vetämä Flowenum hyödyntää uutta teknologiaa tarjoamalla vakuutusyhtiöille reaaliaikaista underwriting-tuotetta. Itsestään liikkuvien ajoneuvojen liikkeistä kertyvää tietoa jalostetaan hyödylliseksi tiedoksi esimerkiksi riskin analysoinnin avuksi. Yrityksen kolme yrittäjää ovat kaikki Microsoft-taustaisia.

Uskallan

Topi Virkki kertoo yrittäjyysidean alkaneen hautua jo Microsoftilla, kun oli näköpiirissä, että puhelinliiketoiminta ei ollut aivan toivotulla kurssilla. Silloin alkoi pohdinta siitä, mitä jatkossa kannattaisi tehdä.

Päätös yrittäjyydestä sai kaksi vahvaa sysäystä. Topi oli ollut vetämässä projektia, jossa kehitettyä tuotetta Microsoft ei aikonut itse kaupallistaa, vaan oli valmis neuvottelemaan sen oikeuksista. Toinen oli Polku-ohjelma, jolla Microsoft lähti tukemaan niitä työntekijöitä, jotka harkitsivat yrittäjyyttä. Liikeidean ja tuen lisäksi oli tietenkin tehtävä päätös uskaltaa.

– En halunnut myöhemmin ajatella, että "olisi pitänyt uskaltaa". Ajattelin, että markkinat löytyisivät ja tästä olisi mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa, Topi kertoo.

Microsoft-vuosien aikana yrittäjyys ei pyörinyt mielessä, mutta aikoinaan, ennen yliopisto-opintojen alkua Topi teki päätöksen siitä, että lupaava musiikkiharrastus ei jatku ammatiksi asti. Silloin hän seurasi muusikkoystäviensä freelance-tyyppistä muusikkouran alkua ja pohti yrittäjyyttä myös itse. Lopulta musiikkiin ei kuitenkaan enää riittänyt polttavaa innostusta.

– Jos joku homma ei enää tunnu enää motivoivalta tai häviää palo, pitäisi katsoa muuta ja ottaa muutos vastaan.

Anu Granrothin ja Laura Katajiston Adina puolestaan sai alkunsa joulukuussa 2016 Lauran ehdotuksesta. Laura oli informaatioarkkitehtuuriosaaja, ja hänellä riitti keikkatöitä, mutta samalla heräsi kuitenkin ajatus, että olisi helpompi perustaa yritys ja hoitaa siten käytännön asiat. Hän heitti ajatuksen Anulle, joka innostui.

– Yrittäjänä asenne on erilainen, kaikki tehdään itselle. Saa myös tehdä monipuolisia hommia, kuten vaikka kokeilla Google Analyticsiä, Laura kuvaa.

– Isossa yrityksessä rooli on usein kapea. Nyt opin jatkuvasti todella paljon ja opimme myös toisiltamme, Anu vahvistaa.

Teemu Ala-Hynnilän polku yrittäjänä sen sijaan käynnistyi, kun Microsoftin kehitysyksiköitä oltiin lopettamassa ja hän osallistui start upien tukitoimintaan. Hän ehti auttaa 60 yritystä, ennen kuin vuoden kuluttua aloituksesta halusi itsekin kokeilemaan yrittämistä.

– Parasta yrittäjyydessä on se, ettei tarvitse eikä saa istua konttorilla. On mentävä sinne, missä asiakkaat ja raha ovat. Olen saanut perspektiiviä maailmaan eri kulmista kuin tähän asti.

Osaan

Kaikki Polku-yrittäjät kokevat työuran alihankintakokemuksista olleen hyötyä. Kun on esimerkiksi ollut ostajan roolissa, osaa asettua nykyisen asiakkaan paikalle.

Teemun mukaan yrittäjäuralla on ollut eniten hyötyä monipuolisesta työurasta.

– Olen tehnyt teknistä myyntiä, ollut esimiestyössä ja taloudellisessa vastuussa, hän kuvaa.

Oma kertynyt osaaminen on toisaalta myös yllättänyt.

– Olen huomannut, että osaan. Isossa talossa ei pääse vertaamaan osaamistaan talon ulkopuolelle. "Entisessä elämässä" oppi myös tiedonhankintaa, joka on ollut arvokasta yrittäjäuralla. Tein myös alihankintasopimuksia, tunsin hinnoittelua ja olen ollut ostajana ja esimiehenä, kaikista niistä on ollut hyötyä, Anu toteaa.

Adinalaiset Anu ja Laura korostavat verkostojen merkitystä.

– Sillä on yllättävän iso merkitys. Hyvien ja omalle yritykselle sopivien kumppaneiden löytäminen on työlästä, ja verkostot auttavat.

Yhtä juhlaa…

Parasta yrittäjyydessä on se, että kaikki työ tehdään itselle ja omalle yritykselle. Samalla näkee, että kaikki tekeminen on aidosti hyödyllistä. Ison organisaation organisaatiomuutosten ja leikkausten keskellä on usein vaikea nähdä, mitä uudistuksilla tavoitellaan.

– Itselleni on tärkeää tietää, mitä tavoitellaan ja miksi jotain tehdään. Osin yllättävää on ollut se, että nyt työhön liittyvät asiat ovat entistä kiinnostavampia. Omaa yritystä edustaa eri tavalla. Ei ole HR:ää tukena tai aina jotain henkilöä, joka tietää, Topi miettii.

…ja vähemmän juhlavaa

Yrittäjyyden haaste on kaikille sama. Anu ja Laura kiteyttävät sen toteamalla, että vaikeaa yrittämisessä on huoli rahasta. Työntekijänä ei tarvitse miettiä palkkojen maksua, joka taas on yrittäjälle takaraivossa muistuttava huolenaihe.
Adinan osakkaat halusivat varautua myös mahdollisiin vaikeuksiin ja tekivät heti alkuvaiheessa osakassopimuksen.

Pallo ilmaan

Uudet yrittäjät kohtaavat arjessaan myös monia kehittämisen paikkoja.

Topi kertoo, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen oli yllättävä kokemus. Hän kuvailee, että ensimmäisen palkkauksen yhteydessä on mahdotonta hahmottaa, mitä kaikkea pitää hoitaa, missä järjestyksessä ja varmistua jotenkin siitä, että kaikki on varmasti hoidettu.

Työterveyspalveluiden myyjille Topilla on terveisiä. Hän koki hankalana sen, että ei saanut suoraan vastausta siihen, mikä on palvelun järjestämisessä minimi, vaan hän koki, että maalailtiin kauhukuvia ja haluttiin myydä lisää.

– Parempi olisi kertoa, miten pakolliset kuviot hoidetaan helposti ja palata lisäoptioihin myöhemmin, kun mahdollisesti on uusia tarpeita ja enemmän kokemusta palvelujen käytöstä, Topi pohtii.

Lisäksi Topi on kaivannut palveluntarjoajilta käytännön tarkistuslistoja, joilla voisi tarkistaa, että perusasiat ovat kunnossa.

– Kirjanpitotoimisto on tottunut hankalampiin kysymyksiin ja siksi siellä oltiin ihmeissään, kun kysyin, milloin teen kululaskun ja milloin ostolaskun.

Konkreettisia heräämisen hetkiä asioiden kuntoon laittamiseen tulee yllättävissä paikoissa. Edellisen toimitilan palohälytys sai Topin ulkona värjötellessä pohtimaan, että jos toimisto nyt palaisi, olisiko hänellä läppärille vakuutusta, joka korvaisi sen.

Teemu on nähnyt kansainvälisessä työssään eroja myös kulttuurien välillä. Hän heittääkin haasteen suomalaisille yrityksille.

– Yritysten pitäisi olla valmiita tekemään yhteistyötä uusien yritysten ja yrittäjien kanssa. Koen, että ulkomailla ollaan tähän valmiimpia ja tukea saa helpommin.

Yhteisön ympäröimänä

Entä Tampereen Crazy Townissa työskentely? Uudet yrittäjät kokevat, että yrittäjäyhteisö on tarjonnut työskentelyyn hyvän ympäristön ja tilat. Yhteisöstä on tullut myös konkreettista hyötyä, sekä suurta että pienempää.

– Naapuriyrityksen rahoituksen valmistelussa on voitu auttaa puolin ja toisin, Teemu kertoo.

– Aktiivinen yhteisö on hyvä juttu. Kuin olisi osa isompaa työyhteisöä, siinä näkee muiden juttuja. Ihan konkreettistakin hyötyä on tullut, sillä työntekijä löytyi yhteisöstä. Ja kahvi on hyvää, Anu ja Laura luettelevat.

– Yhteisökollegan ansiosta tiedän, missä meillä on ensiapulaukku. En ollut sitä tullut itse ajatelleeksikaan, Topi naurahtaa ja jatkaa:

– Ympärillä on sosiaalisen median aktiiveja ja se on madaltanut omaakin kynnystä sosiaalisen median käyttöön.

Uutta virtaa

Entä miten työstään innostuneet yrittäjät pitävät huolta itsestään?

– Katson True Detectiveä ja käyn kuntosalilla, Anu kertoo.

– Viikonloppuisin yritän olla ajattelematta mitään, ja liikkua. Harrastan raviurheilua ja hevosten kanssa täytyy todella keskittyä niihin. Se vie ajatukset hyvin pois työstä, Laura kuvaa.

Teemu kokee, että jaksamisesta huolehtiminen on toistaiseksi ollut helppoa.

– Edelliset työtehtävät eri mantereille suuntautuneine matkoineen olivat paljon haastavampia, hän kertoo.

Topin keinot oman hyvinvoinnin ylläpitoon ovat lenkkeily, elämäkertojen lukeminen ja Netflixin katselu.

– Nyt, kiireisen ja työntäyteisen viikon lauantaina, tiedossa on treffit vaimon kanssa. Hyvinvoinnin eteen on tehtävä konkreettisia tekoja, ettei unohdu vain puurtamaan, Topi tiivistää.

29.1.2018

 Tulosta