Mitä voisi keksiä, kun haluaa pitää maapallon

Hesburgerin perustaja Heikki Salmela

Hesburgerin perustaja Heikki Salmela toteaa, että perheyhtiössä on huomattavasti helpompi tehdä vastuullista työtä. Aivan joka paikassa ei tarvitse miettiä taloudellista tulosta.

– Voidaan tehdä tärkeitä asioita, joilla saadaan parempi planeetta, sanoo hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela.

– Olen kauhuissani siitä, mikä tämän maapallon tilanne on. Tällä hetkellä saastuttaminen on liian halpaa. Ainoa tapa saada asiat kuntoon on, että luonnon saastuttaminen maksaa, Salmela toteaa.

Hänellä on tahto tutkia ja halu saada aikaan asioita ympäristön tilan parantamiseksi – vielä, kun se on mahdollista.

Jos yrittäminen olisi helppoa – sitä ei kutsuttaisi yrittämiseksi

Suomen suurimman pikaruokaketjun luoja osaa jälkeenpäin olla myös kiitollinen lainsäädännön yritykselle asettamista vaatimuksista. Seuraukset johtivat usein uusille liiketoiminta-alueille.

– Luonto on tärkeä. Mutta en voi sanoa, että olisin syntynyt ympäristöuskovaiseksi. Meistä tuli ikään kuin huomaamatta ympäristönsuojelijoita, kun halusimme säästää rahaa. Ilmastointimääräysten muuttuessa 40 vuotta sitten, Puutorin grillin katolle kehiteltiin yksikkö, jolla siirrettiin lämpöenergiaa ulko- ja sisäyksikön avulla myyntikojuun. Näin lämpöpumppuliiketoimintaa saatiin liikkeelle Suomen markkinoilla, Salmela muistelee.

Kaarinan kaupunki asetti Hesburgerille alkuaikoina jätevedenpuhdistukseen liittyneen uhkasakon.

– Oman majoneesin valmistuksesta syntyi rasvaa ja biologista jätettä kaupungin vedenpuhdistamolle. Kun kuulin, että uhkasakot on maksettava, minulle tuli kiire keksiä ratkaisuja, Salmela kertoo.

Tehtaalle rakennettiin monen mutkan jälkeen oma biologinen vedenpuhdistamo ja Salmela lähti osakkaaksi jäteveden puhdistamisen liiketoimintaan. Tänä päivänä Salmela arvioi, että heillä on yksi maailman parhaista puhdistamoista.

– Kaikkialla, missä on biologista jätettä, meillä on kyky hoitaa se. Toimimme jäteveden puhdistuksen, ruuan ja turvallisuuden parissa, kaikissa näissä meillä on pito.

– Kaiken innovatiivisen toiminnan lähtökohta on se, että on joku kahjo, kenellä on visio, ymmärrystä kerätä oikeat ihmiset ympärille ja motivoida porukka. Tämä kuvio ei ole Suomessakaan aina kovin helppo, koska täällä yleensä vaan mennään töihin, toteaa Salmela.

Nuiva asenneilmapiiri harmittaa häntä.

Herätys – kasviproteiini pihvit paistuvat kohta

Hesburgerissa on tarinallistettu Lundin yliopiston tutkimusta siitä, mitä yksilö voi tehdä planeetan hyvinvoinnin eteen. Ihmisellä itsellään on tämän mukaan neljä keskeistä tapaa vaikuttaa ympäristöön: autoilu, vanhemmuus, lentäminen ja eläinperäinen ravinto. Mistä sinä olisit valmis luopumaan tuottaaksesi pienemmän hiilidioksidijalanjäljen?

– Minä edustan sitä kantaa, ettei meidän pidä kieltää mitään, meidän pitää hinnoitella ympäristöä kuluttavat asiat oikein.

– Olemme touhunneet pitkään kasviproteiinien kanssa. Sanon niin, että aito lihansyöjäkin tulee syömään kasviproteiinista tehtyä pihviä kiljuen, kunhan se maistuu hyvälle, visioi Salmela innostuneesti.

Hän on juuri menossa maistamaan viimeisintä tuotekehittelyn tulosta pihveistä, joita Kaarinaan tänä vuonna valmistuvassa tehtaassa aletaan valmistaa.

Miksi katseet sitten kääntyivät kasviproteiiniin?

– Jos meidän asiakkaamme eivät jossain vaiheessa syö lihaa, niin kai meidän on sitten pakko luopua siitä, Salmela pohtii.

– Haemme parasta laatua. Mikään ei synny niin, ettei siihen panosteta, toteaa Salmela reilun 10 miljoonan euron tuotantolaitosinvestoinnista.

Koulutus muuttaa maailmaa

Yhteistyössä Fida Internationalin kehityshankkeen kanssa Dhakan slummiin tehtiin koulu.

– Bangladeshissa ollaan oltu 12 vuotta. Ajattelin aluksi, että antaisimme jonkun kohtuullisen summan vuodessa, mutta hankehan laajeni, Salmela kertaa.

– Meillä on siellä seitsemän kerroksinen talo ja koulussa opiskelee 430 lasta. Koulu pelaa hyvin ja lapset ovat kasvaneet hankkeen mukana.

– Kysyn aina siellä käydessäni, miksi haluaisitte isona. Viimeksi 90 prosenttia lapsista nosti käden ylös ja sanoi, että lääkäriksi ja muiksikin korkeasti koulutettaviin ammatteihin. Kun katsoo, mistä oloista he ponnistavat, niin on se hienoa, että ihmiset siellä haluavat opiskella ja tehdä töitä tulevaisuuden eteen motivoidusti, kertoo Salmela ylpeänä koulun oppilaista.

Hän jatkaa samaan hengenvetoon, että nyt ollaan perustamassa koodauskoulua.    

– Aikaisemmin yritettiin käynnistää ompelimoa koulun yläkertaan, mutta huomattiin aika nopeasti, ettei me olla ompelijoita.

Koodaushankkeesta puhuessaan Salmela selvästi innostuu.

– Bangladesh nousee laadukkaalla koulutuksella, hän uskoo.

Yli 50 vuoden unohdus on nyt korjattu

Heikki Salmelan voi kohdata kävelylenkillä hänen kotikaupungissaan Turussa.

– Olen nyt neljä vuotta hoitanut todella paljon kuntoani. Ennen kaikkea kävellessäni voin keskittyä ajattelemaan.

– Nyt olen huomannut, mikä merkitys sillä on, kun on hyvä kunto. Aikaisemmin en sitä ymmärtänyt. Olen ollut 54 vuotta yrittäjänä ja 51 vuotta unohtanut itseni, Salmela kertoo.

Partio vei elämän pituiseen seikkailuun

Partio vaikutti merkittävästi Salmelan elämänasenteeseen. Siellä hän oppi nuorena poikana tekemään kauppaa ja sai ensimmäisiä positiivisia kokemuksia myyntityöstä.

– Se oli parasta, mitä minulla on ollut, hän muistelee partioaikojaan.

– Aloitin 14-vuotiaana työharjoittelun ravintolassa. Silloin taisteltiin siitä, kuka sai oppia. Valmistuin kokiksi 17-vuotiaana ja pääsin suoraan Walhallaan keittiöpäälliköksi. Nyt, olen tehnyt työssäoppimista 54 vuotta. Aikamoinen kokemus ja eri alojen ymmärrys on kertynyt. 

– Yksi oleellinen asia tässä bisneksen tekemisessä on ollut se, että löysin saman henkisen vaimon, Kirstin. Olemme tehneet tiiviisti yhdessä työtä. Tosin olen monesti sanonut, että hän on tehnyt työt ja minä olen ollut väsynyt, Salmela tiivistää leikillisesti.

Salmela on sielultaan intohimoinen, luova ja kokeiluun uskaltautuva kaupan­tekijä ja -näkijä. Hän muistaa edelleenkin kaikki bisneselämän varrella syntyneet tähtihetket, kaupat ja myyntipitsaukset.

– Olen aina ymmärtänyt sen, että jos meinaat pärjätä, niin tarvitset hyvän porukan kaikessa tekemisessä. Aikaisemmin en antanut euroakaan periksi, en missään. Nyt olen jo maltillisempi.

Salmelalla on koko ajan tiedossa liike­toiminnan pulssi.

– Pystyn katsomaan viiden minuutin tarkkuudella millainen myynti on tällä hetkellä verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Näin on ollut jo kymmeniä vuosia. Mielestäni ei ole keksitty mitään niin hienoa, kuin markkinatalous. Tarkoitan sillä sitä, että pelataan rehellisesti ja avoimesti.

Kuinka pysyä ajan hermolla?

  • Seuraa maailmaa, ole innokas.
  • Ymmärrä, että asiakas on palkanmaksaja.
  • Toimi markkinatalouden ehdoilla, valinnanvapaus on voimaa.

 

Fennia-lehti 2/2019
Teksti: Eliisa Anttila
Kuva: Jaska Poikonen

12.6.2019

 Tulosta