Meloa voi niin kauan kuin meri on sula

Kai Lindqvist

Talvimelonta kiinnostaa yhä useampaa. Lajin vannoutunut harrastaja kertoo, miltä tuntuu meloa lumisten rantojen ympäröimänä, ja mitä tulee ottaa huomioon ennen kuin lähtee melontaretkelle hyiseen veteen.

On kaunis pakkasaamu ja Marjaniemen Melojien majalla on aivan hiljaista. Linnut ovat jo lähteneet etelään, vain tuuli suhisee kaislikossa. Kai Lindqvist kiskoo merinovillaisen aluskerraston päälle kuivapukua, hanskoja ja kelluntaliivejä ja kantaa sitten kanootin veden rajaan. Hän on lähdössä melontaretkelle, eikä pieni kuura kanootin kyljessä pysäytä häntä.

– Meloa voi käytännössä niin kauan, kun meri on sula. Jos on oikein leuto talvi eikä meri jäädy, saatan meloa vuoden ympäri.

Kai on harrastanut melontaa 90-luvulta asti. Vuosien varrella tutuksi ovat tulleet niin Suomen, Ruotsin, Norjan, Slovenian kuin Kreikankin vesistöt, sekä retkimelonnan että koskenlaskun muodossa. Melonnan eri muodot ovat tunnelmaltaan hyvin erilaisia.

– Koskessa melominen on sellaista tunteiden vuoristorataa. Välillä kellutaan, välillä tehdään tosi tiiviisti töitä. Fiilikset vaihtelevat kauhusta onnellisuuden euforiaan.

– Melomisessa on hienoa se, että kanootilla pääsen paikkoihin, joihin jalan ei pääse.

Euforian ja elämysten lisäksi Kaita viehättää melomisen fyysinen puoli ja tekniikan treenaaminen.

– Hyvä melontaretki on sellainen, että lihakset rasittuvat ja mieli lepää. Tämä harrastus antaa minulle paljon.

Melonta takaa hyvän olon

Talvisaikaan meloja saa liikkua vesillä suhteellisen rauhassa. Muu liikenne on hiljentynyt, purjeveneet ja pienemmät paatit on nostettu talviteloille. Vain rantojen lähellä meloessa ajoittaiset uteliaat ohikulkijat saattavat keskeyttää meditatiivisen hetken.

– Moni pysähtyy ihmettelemään, että voiko talvellakin meloa ja välillä tulee tilanteita, että joku luulee melojan olevan hädässä ja hälyttää apua. Etenkin jos olemme harjoittelemassa kylmästä vedestä takaisin kajakkiin nousemista mahdollisten kaatumistilanteiden varalta. Mutta parempi tietysti, että ihmiset ovat valppaina ja välittävät.

Oleellinen osa melojan turvallista varustelua ovat kelluntaliivit, joita käytetään vuodenajasta riippumatta. Niiden lisäksi talvimeloja tarvitsee lämpimät vaatteet, kuivan vaihtokerraston, navigointivälineet ja puhelimen, jotta yhteydenotot onnistuvat tarvittaessa. Talvella päivät ovat lyhyitä ja hämärä voi yllättää, joten myös itsensä näkyväksi tekeminen valolla on tärkeää.

– Aloittelijan ei kyllä kannata lähteä heti ensimmäiseksi melomaan talvella, ainakaan yksin. Olisi hyvä hallita kajakin käsittely ilman epävarmuutta ja osata pelastautumistavat. Ja tietysti yleiset luonnossa liikkumisen taidot, kuten navigointiosaaminen, tulee olla.

Luonnon helmassa meloessa Kain korviin kantautuu lähinnä jään ritinää ja melonnasta kuuluva sointi. Tunnin melonnan tuloksena tekniikka asettuu uomiinsa ja Kai saavuttaa flow-tilan.

– Tunnen kuinka kone käynnistyy, liike muuttuu sulavaksi ja melomiseen tulee rytmi. Puksuttelen menemään ilman, että ajattelen mitään. Se on varmaan sama tunne, kuin paljon juoksevilla – sitä menee eteenpäin kuin huomaamattaan.

Sopivan paikan löydettyään Kai nousee rantaan ja istahtaa kivelle nauttimaan eväitään. Kuuma juoma höyryää termospullossa. Kai katselee ympärilleen ja ihailee ympäröivää luontoa.

Kun eväät on syöty, hän suuntaa kotiin, kuuman suihkun alle lämmittelemään.

– Melomisesta tulee hyvä olo. Koskaan ei kaduta, että tuli lähdettyä. Ei edes silloin, kun olen joutunut raekuuron yllättämäksi.

Kai Lindqvist

Suomen Melonta- ja Soutuliiton tehtävänä on ylläpitää ja edistää melonnan ja soudun asemaa Suomessa. Liitto kehittää lajien harrastusmahdollisuuksia ja pitää huolen kilpailutoiminnasta, esimerkiksi valitsemalla lajien edustajat kansainvälisiin kilpailuihin ja kasvattamalla uusia kilpaurheilijoita. Liitto tekee myös paljon turvallisuustyötä lajin parissa.

Fennia tukee Melonta- ja Soutuliiton toimintaa sponsoroimalla nuorten ja lasten melontakoulua ja Vesisankarit-koululaistapahtumaa. Fennian lahjottamat melontaliivit ovat olleet tuhansien lasten päällä näiden tapahtumien ja melontakoulun yhteydessä.

Kai Lindqvist on paitsi vannoutunut melonnan harrastaja, myös Suomen Melonta- ja Soutuliiton harrastekoordinaattori. Lisää tarinoita itselleen tärkeiden asioiden tekijöistä voit katsoa Tekijöiden takana -sivulta.

19.12.2019

 Tulosta