Liike on lääkettä lihaksille ja mielelle

Mies ja pyörä

Liikunta auttaa vaivoihin, mutta liikkeen avulla sairauksia ja kolotuksia voi myös estää. Liikkeen hyödyntäminen lääkkeenä jää usein jokaisen omalle kontolle ja sen muistaa vasta, kun niska on jumissa tai päätä jomottaa.

Liikkumattomuus ja istuminen ovat yhtälö, joka voi altistaa paitsi lihasjumeille, myös pitkäaikaissairauksille. Ennen kuin kehoa kolottaa tai kroonisia sairauksia ilmenee, kannattaa vitamiinien nauttimisen lisäksi lautaselle lisätä liikuntapilleri. Se on kaikkien saatavilla, vaikka sitä ei aina terveydenhuollossa määrätä lääkkeiden oheen.

Suosituksena viisi annosta viikossa

Reipasta kävelyä, pyöräilyä tai sauvakävelyä 150 minuuttia viikossa on Käypä hoito -suosituksen mukainen kestävyysliikunnan määrä, jota suositellaan kaikille aikuisille viikoittain. Käypä hoito -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia, riippumattomia ja tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Käytännössä suositeltu kestävyysliikunnan määrä täyttyy esimerkiksi kolmella 50 minuutin kävelyllä. Kävelylenkiksi lasketaan myös työmatka, jos sen taittaa kävellen, eli erityisiä liikuntavaatteita ei vaadita. Jos kävelylenkki ei houkuta, voi viikon suositellun liikuntamäärän taklata kerralla myös hieman rasittavammalla liikunnalla: 75 minuutilla aerobicia, maastohiihtoa tai juoksua.

Kestävyysliikunnan lisäksi jokaisen aikuisen tulisi suosituksen mukaan harjoittaa lihasvoimaa tai -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Suositellun määrän riittävät kattamaan esimerkiksi yksi tanssitunti ja yksi kotijumppahetki tai aerobic ja kuntosaliharjoittelu. Osan liikunnasta tulisi nostaa sykettä ja hengästyttää parhaiden terveysvaikutusten saavuttamiseksi. Tällöin liikunnan terveysvaikutukset ulottuvat sydämeen asti.

Kun arkeen mahtuu suosituksen mukaisesti esimerkiksi kolme 50 minuutin kävelylenkkiä, yksi tanssitunti ja yksi kotijumppatuokio, tarkoittaa se viittä liikuntahetkeä viikossa. Määrän suuruus voi yllättää, sillä olemme unohtaneet, että kehomme on tehty liikkumaan ja vietämme arkemme istuen.

Liike on täsmälääkettä

Mitä kiireisempää, raskaampaa tai stressaavampaa arki on, sitä tärkeämpää on tehdä tilaa liikunnalle. Koska harva saa lääkäriltä reseptiä liikuntaan, on liikuntapillerin lisääminen osaksi arkea omasta aktiivisuudesta kiinni. Liikkumattomuus ja päätetyö näkyvät esimerkiksi niskakipuna ja päänsärkynä, jotka ovat yksi naisten yleisimmistä syistä hakeutua lääkäriin. Paras lääke näihin vaivoihin on liikunta.

Jännitystyyppisen päänsäryn on todettu muutamissa tutkimuksissa vähentyvän lihaskuntoharjoituksilla. Samoin pitkittyneissä niskan ja hartianseudun vaivoissa lihasvoimaa ja -kestävyyttä lisäävän harjoittelun tulisi olla ensisijainen lääke. Säännöllisen liikunnan avulla voidaan saada aikaan muutoksia lihaksen rakenteeseen.

Täsmähoidoksi päänsärkyyn kannattaa vaatia liikuntaohjeita terveydenhuollon ammattilaisilta, kuten fysioterapeutilta. Täsmäliikkeet ovat kuin täsmälääke; ne osuvat sinne, missä kipu on. 

Myös aikamme kansantauteja, kuten kohonnutta verenpainetta ja 2 tyypin eli niin sanottua aikuisiän diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa liikunnan keinoin. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi piilevää diabetesta sairastaville jo 6250 askelta päivässä parantaa insuliiniherkkyyttä, vähentää haitallista sisäelinrasvaa eli viskeraalista rasvaa ja madaltaa LDL-kolesterolia. Liikunta vähentää myös riskiä sairastua masennukseen ja dementiaan. Jo vähäinen liikunta toimii lääkkeenä, jos kunto on huono tai taustalla on sairaus.

Liikunta toimii kaikille

Liikunta on omiaan ennaltaehkäisemään kehittyviä kolotuksia ja pitkäaikaissairauksia. Liikunta on siitä oiva asia, että se toimii kaikille. Liikunnasta hyötyvät paitsi jo sairastavat ja huonokuntoiset, myös ne, joilla vaivoja ei ole.

”Paras asento on seuraava” on hyvä nyrkkisääntö jokaiseen päivään. Niin työskentelyasennon, istuma-asennon kuin television katseluasennon vaihtaminen usein kannattaa. Jo muutama venytys, seisomaan nousu ja jaloittelu, saavat verenkierron vilkastumaan kehossa. Panostamalla työn tauottamiseen, asennon vaihtamiseen ja liikuntahetkien lisäämiseen arkeen, voi vähentää useiden kroonisten sairauksien riskiä sekä välttää lihasjumit. Lisäksi liike on lääkettä mielelle; jo lyhyt hetki liikuntaa vaikuttaa kehon stressitasoon ja huojentaa mieltä.

Fennian Terveyden turva kootaan yksittäisistä vakuutuksista ja on siksi aina ottajansa näköinen. Tutustu Terveyden turvaan.

Lähteet

Käypähoito-suositus

Medicine & Science in Sports & Exercise. 39(5):756-763, MAY 2007 

International Journal of Obesity volume 38, pages 1089–1096 (2014)

Helsingin Sanomat, 29.4.2019

Terveysliikuntauutiset, Liikunta lääkkeenä. 2016 http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2433-2292-Tervysliikuntauutiset_2016-web.pdf

30.8.2019

 Tulosta