Lihavuustutkija Aila Rissanen: Yrittäjä, aseta itsesi etusijalle

lihavuustutkija

Painonhallinta vaatii erityisen paljon tarkkuutta keski-ikäiseltä, mutta onnistuessaan se palkitsee virtana ja voimana sekä sairastumisriskin kutistumisena.

Metsästäjä-keräilijä -esivanhempamme lentäisivät äimistyksestä selälleen nähdessään, kuinka ruokaa on nykymaailmassa saatavilla ympäri vuorokauden. Helppoa syötävää saa kioskeilta, automaateista ja kotiin kuljetettuna. Luontainen liikunta puolestaan jää vähemmälle, kun ruoan perässä ei tarvitse juosta eikä hiipiä. Työssä rasittuu enimmäkseen pää, joten ei ole mikään ihme, että suurin osa suomalaisista yli 30-vuotiaista kantaa ylipainoa mukanaan. 

Miehistä 3/4 ja naisista 2/3 on ylipainoisia. Painoindeksillä mitattuna lihavuuden rajan ylittää joka neljäs suomalainen aikuinen. 

Kolmenkymmentä ikävuotta on merkittävä rajapyykki painonhallinnan kannalta. Silloin olisi hyvä hetki päättää, paljonko aikoo jatkossa painaa, sanoo lihavuustutkija, professori Aila Rissanen

– Ihmisen energiantarve laskee suunnilleen samassa suhteessa kuin lihasmassa ikääntymisen myötä vähenee. Lihasmassa pitkälti määrää perusaineenvaihduntamme tason. Siihen voidaan vaikuttaa liikunnalla, etenkin, jos jaksaa liikkua paljon.

Rissasen mukaan ihmisen elämänkaareen kuuluu vaihe, jossa elimistöä rakennetaan, ja vaihe, jossa elimistöä kannatellaan. Lopuksi edessä on vaihe, jossa elimistö alkaa rapistua.

Syömisensä ja liikkumisensa pitäisi osata sopeuttaa pienemmän energiatarpeen mukaiseksi. 50 ikävuoden korvilla elimistön energiantarve on selvästi pienempi kuin 10 vuotta aikaisemmin.

– Meidän oloissamme syömisen pitäisi vähentyä ja liikunnan lisääntyä vuosien edetessä.

Keskivartalo kertoo elämän­tavoista

Yrittäjän painonhallintaan vaikuttaa myös stressi –  yrittäjät ovat tutkitusti vaarassa altistua stressille etenkin silloin, kun yrityksen talous uhkaa heikentyä. Stressaantunut ihminen todennäköisesti nukkuu huonommin, liikkuu vähemmän eikä valikoi syömisiään niin tarkasti.

– Lisäksi stressihormonien, kuten kortisolin, tasojen nousu aiheuttaa sellaisia muutoksia rasvamassoissa, jotka eivät ole kovin toivottavia elimistön koostumuksessa. Rasva kertyy keskivartalolle ja lihasmassa hupenee. 

Keskivartaloa paksuntaa myös huono uni. Unesta ei missään tapauksessa kannata tinkiä, sillä on suuri merkitys painonsäätelyssä, sisätautien erikoislääkäri Rissanen korostaa.

– Jokainen ansaitsee kunnon yöunen ja tunteen siitä, että herää aamulla virkeänä. Jos töitä tekee myöhäiseen iltaan tai yöhön saakka, yleensä se kostautuu seuraavana päivänä esimerkiksi ylimääräisten välipalojen syömisenä tai tinkimisenä jostain sellaisesta, jonka tietäisi olevan itselle hyväksi. Elämänhallinta menee herkästi hiukan sivuraiteille.

Keskivartalolihavuudelle on myös perinnöllistä alttiutta. Lisäksi naisilla siihen vaikuttavat hormonit. 

– Naissukupuolihormonien tason laskiessa rasvaa alkaa kertyä nimenomaan niin sanotusti miehisiin paikkoihin, kuten keskivartalolle. Leikkisästi voisi sanoa, että iän myötä rasva hiukan valuu, rinnat pienenevät ja keskivartalo paksunee, Rissanen kuvailee.

Piipahda vastaanotolla, jos kunto mietityttää

Yrittäjältä elämäntapojen muuttaminen vaatii enemmän asennemuutosta kuin esimerkiksi yhdeksästä viiteen -palkkatöitä tekevältä. Yrittäjyys on usein kokonaisvaltainen elämäntapa, joka vie täysillä mukanaan. 

– Jos yrittäjyyteen liittyy epäsäännöllistä vuorokausirytmiä, paljon istumista ja epäsäännöllisiä ruoka-aikoja, metabolisen oireyhtymän riski on suuri. Tein aikanaan tutkimusta taksiyrittäjistä, jotka olivat prototyyppi metaboliselle oireyhtymälle. Elimistön kaipaamaa säännöllistä rytmiä oli työn luonteesta johtuen valitettavasti vaikea saada kohdilleen.

Metabolisessa oireyhtymässä esiintyy yhtä aikaa häiriö verensokerissa, veren rasvoissa ja verenpaineessa, ja keskimääräinen sydän- ja verisuonisairauksien vaara on 2–3-kertaistunut. Metabolinen oireyhtymä johtuu rasvan kertymisestä vatsaonteloon ja maksaan, joten ensisijainen hoitokeino on laajentuneen vyötärön kavennus.

Jos yrittäjä on epävarma omasta kunnostaan, Aila Rissanen suosittelee juttelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa – varsinkin, jos aikoo alkaa liikkumaan enemmän.

– Jos ei ole sopimusta työterveyshuollon kanssa, terveyskeskuksesta saa tukea, toki siihen kannattaa varata hiukan enemmän aikaa ja ehkä tomeruuttakin. Yksityisiltä lääkäriasemilta löytyy erilaisia terveystarkastuspaketteja, jotka eivät ole lähtökohtaisesti kovin kalliita. Kannustan selvittämään ja vertailemaan erilaisia palveluja.

Vyötärön kavennukseen kannattaa lähteä pitkäjänteisellä otteella. Oikotietä ei ole ja rasva sulaa hitaasti. Reippaan ryhtiliikkeen alussa ensimmäiset pari–kolme poistunutta kiloa ovat maksaan ja lihaksiin varastoituneen sokerin vettä. Rasvakudos palaa optimiolosuhteissa korkeintaan 300–400 gramman päivävauhtia, tavallisessa painonlaskussa sen verran sulaa keskimäärin viikossa. 

– Pieni on kuitenkin kaunista, kun se kohdistuu juuri oikeaan kudokseen eli vyötärönseudun rasvaan, professori Rissanen kiteyttää.

Neljä lempeää tapaa pitää paino kurissa

  • Aseta itsesi ensimmäiseksi. Itselleen pitää muistaa jättää aikaa. Suunnittele viikkosi pitäen mielessä tärkeimmät kivijalat: riittävä liikunta, säännölliset, jotakuinkin suositeltavat kasvisvoittoiset ruokatavat sekä mielihyvän lähteet, jotka ovat muuta kuin alkoholi.
  • Käytä jalkojasi aina kun voit. Käytä pienetkin hetket liikuntaan. Vyötärörasvan vähentäminen alkaa siitä, että saa unen kohdalleen sekä ylimääräiset välipalat ja alkoholin pois. Laihduttaminen, jos tällaista termiä haluaa käyttää, on enemmän ruokavaliota, ja painonhallinta on elämänhallintaa, jossa on mukana liikuntaa.
  • Kokeile askelmittaria. Se antaa suuntaa. Jos askelien määrä jää paljon alle 10 000:n, päivä on ollut aika istumavoittoinen. 10 000 askelta ei ole paljoa, vaikka saattaa kuulostaa siltä.
  • Muuta elintapojasi pikkuhiljaa. Tee inventaario omasta arjesta: mikä on tällä hetkellä hyvin ja mitä järjen mukaan pitäisi muuttaa. Lähde sitten tietoisesti tekemään jotakin, joka sopii sinulle. Minkäänlaiset erityis­ohjelmat eivät tahdo jäädä osaksi elämää.

 

Aila Rissanen

  • Professori, Helsingin yliopisto
  • Sisätautien ja kliinisen ravitsemuksen erikoislääkäri
  • Tutkinut lihavuutta 1970-luvulta saakka, ollut perustamassa syömishäiriöiden ja lihavuustutkimuksen yksiköitä HUS:iin. Tutkinut viime aikoina erityisesti ahmintahäiriötä.
 

Fennia-lehti 3/2019

Teksti: Jaana Ahlblad

25.10.2019

 Tulosta