Keskity ja aivosi kiittävät

Keskity ja aivosi kiittävät

Tietotyöläisen arkeen mahtuu paljon tehtäviä ja vastuita. Aina päivän tunnit eivät riitäkään niiden purkamiseen aikataulujen puitteissa. Siitäkin huolimatta Helsingin yliopistossa aivotutkijana toimiva Minna Huotilainen kehottaa itse kutakin miettimään sananvalintojaan.

– Ihmismieli on ihmeellinen: kehomme reagoi siihen, mitä sanomme. Kun puhumme kiireestä, myös tunnemme itsemme kiireiseksi, Minna Huotilainen toteaa.

– Jos sen sijaan puhumme vaikkapa asioiden priorisoinnista, kuormituksen vaikutus aivoille on aivan erilainen, vaikka lopputulema olisikin sama.

Kiireen korostaminen onkin Huotilaisen mielestä yksi aivoja eniten kuormittavista tekijöistä. Hän heittää, että jokainen työyhteisö tarvitsisi kiirepoliisin: hänen tehtävänä olisi puuttua peliin heti, kun joku edes mainitsee kiireen.

– Joudumme joka päivä tekemään valintoja tärkeiden ja vielä tärkeämpien asioiden välillä, eikä se tosiaankaan ole aina helppoa. Joskus siihen voi tarvita toisen apua ja viime kädessä kiireen kahlitseminen on aina esimiehen tehtävä. Sekin on ammattitaitoa, että osaa laittaa rajoja – itselle tai toisille.

Ota multitaskingin vaarat tosissasi

Toinen aikamme vitsaus ja aivojen kuormittaja on jatkuvan keskeyttämisen kulttuuri. Asioita, ääniä ja impulsseja tulee jatkuvana virtana, jolloin keskittyminen kulloiseenkin tehtävään on haastavaa. Lisäksi meillä on tapana hyppiä tehtävästä toiseen ilman ulkoisiakin ärsykkeitä: kuormitus kasvaa, kun monta asiaa on yhtä aikaa kesken ja virheidenkin mahdollisuus kasvaa. Multitasking ei siis ole aivotutkijan mieleen.

– On tärkeää, että työyhteisössä yhdessä mietitään, miten toimitaan, jos joku kaipaa rauhaa. Voitaisiinko työpaikalla sopia, että on tilanteita, jolloin ei ole pakko vastata puhelimeen tai sähköpostiin? Tai olisiko etäpäivä oikea ratkaisu? Jos ei muuta, niin ainakin ne älylaitteiden merkkiäänet tulisi laittaa pois päältä!

Vaikka älylaitteista on moneksi, kiroaa Huotilainen ne silloin, kun emme osaa elää ilman niitä.

– Viimeistään pari tuntia ennen nukkumaanmenoa ne pitäisi laittaa syrjään. Älylaitteiden toimintamekanismien kanssa apua voi kysyä myös nuoremmilta kollegoilta; he ovat todella taitavia vaikkapa säätämään vain tärkeät puhelut tulemaan läpi.

Mutta ennen kaikkea Huotilainen kehottaa pyrkimään oman työn organisointiin. Välillä on hänen mielestään myös hyvä kirkastaa, mitä kaikkea oma työ oikeasti sisältää.

– Oman työnkuvan usein laajankin tehtäväskaalan oivaltaminen on tärkeää: on silppusälää, joka vaatii paljon kahvia, työkavereiden hyviä juttuja ja hyvää fiilistä sekä toisaalta keskittymistä vaativaa hiljaista työtä. Kun nämä eri puolet ja niihin kuluvan ajan hahmottaa, myös työn kuormittavuus helpottuu.

 Puhelin syrjään viimeistään pari tuntia ennen nukkumaanmenoa

Happihyppelylle tai aivot narikkaan

Huotilaisen mantra on, että koskaan ei pitäisi tinkiä nukkumisesta, liikkumisesta ja syömisestä. Päinvastoin yksin ja yhdessä nämä auttavat kuormituksen taklaamiseen, pienissäkin paloissa.

– Silloin, kun ajatus ei kulje, lounaan jättäminen väliin tai työtahdin kiristäminen ei todellakaan auta. Aukaise silloin ikkuna tai käy vaikka hakemassa kahvikupponen, pääasia, että teet jotain muuta ja aivot saavat hengähtää.

Työn vastapainoksi parasta aivojumppaa on sellainen tekeminen, jota ohjaa oma innostus – mitä se kenellekin onkaan. Musiikki esimerkiksi muokkaa fysiologista tilaa, kuten stressiä tai uupumista, nopeastikin.

– Piristävää aamulla ja rauhoittavaa illalla, tai mikä vain itselle tuntuu parhaiten sopivan.

Huotilainen muistuttaa, että työyhteisöissä on paljon voimaa, jota ammentaa.

– Pieniä hyvinvointia lisääviä asioita voi tehdä yhdessä joka päivä: kävelkää vaikka rappuset hissin käyttämisen sijaan. Ja ennen kaikkea tsempatkaa toisianne!

Muuta arjen ilot rutiineiksi

Minna Huotilainen pyrkii elämään niin kuin aivotutkijana saarnaa: pyöräilee töihin ympäri vuoden, kuuntelee ja soittaa musiikkia sekä rakastaa käsitöitä. Osittain hänen valintansa ovat seuraamusta tieteellisistä tosiasioista, mutta paljon enemmän siitä, että nämä asiat tekevät hänet onnelliseksi.

– Aivot pitävät puuhailusta, mutta ennen kaikkea aivot pitävät positiivisesta ajattelusta. Itsekin voin myöntää, että pyöräily ei tähän aikaan vuodesta aina ole houkuttelevin vaihtoehto, mutta, kun asiasta tekee rutiinin, ei sitä tarvitse kyseenalaistaa joka päivä, Huotilainen kuvaa.

Haasta itsesi ja pidä kiinni ainakin näistä

Uni: Aikuinenkin tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä. Jos sinulla on uniongelmia, hae apua ajoissa. Unenpuutteella on paljon kielteisiä vaikutuksia muun muassa mielialaan ja muistamiseen liittyen.

Liikunta: Kaikki liikunta on hyväksi, mutta aivojen kuninkuuslaji on tanssi. Tanssiessa yhdistyy liikunta ja luovuus.

Musiikki: Musiikilla on positiivisia vaikutuksia aivotoimintaan ja erityisesti aivojen muistijärjestelmään.

Pelit ja nokkeluustehtävät: Tutkimusten mukaan terveitä ikäihmisiä yhdistää kiinnostus kortti- ja lautapeleihin. Pelaaminen on sosiaalista, mutta vaatii myös keskittymistä ja pelisilmää. ”Aina on aikaa yhdelle Afrikan tähdelle", Minna Huotilainen kannustaa.

 

 

29.1.2019

 Tulosta